Lasten syövän tutkimus Syöpärekisterissä

Kansainvälistä lasten syövän päivää vietetään 15. helmikuuta. Lapsuusajan syöväksi luokitellaan ennen 15 vuoden ikää todetut syövät. Nykyisin iso osa lasten syövistä voidaan parantaa.

Lasten tavallisimmat syövät

Suomalaislapsilta todetaan joka vuosi noin 160 uutta syöpää, näistä yli 80 pojilta ja yli 70 tytöiltä. Kaikki lasten syövät ovat harvinaisia, ja ne eroavat aikuisten yleisistä syövistä.

Alle 15-vuotiaiden lasten uudet syövät keskimäärin vuosina 2011-2015.

Tavallisimpia lasten syöpiä ovat leukemiat ja lymfoomat sekä pahanlaatuiset aivokasvaimet. Muita lapsilla esiintyviä syöpiä ovat munuaisten Wilmsin kasvain, silmien retinoblastooma, yksittäiset pehmytkudosten sarkoomat ja luusyöpä.

Eri ikäisten lasten syövät keskimäärin vuosina 2011-2015.

Lapsuusiän syöpien hoito on usein parantava. Lapsena syöpään sairastuneiden suhteelliset viiden vuoden elossaololuvut ovat parantuneet huomattavasti 1970-luvulta lähtien. Nykyisin viiden vuoden kuluttua diagnoosista keskimäärin yli 80 prosenttia syöpään sairastuneista lapsista on elossa, mutta tämä vaihtelee huomattavasti eri syöpien välillä.

Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut ovat parantuneet syöpähoitojen kehityksen myötä. Suomi on lasten syöpien elossaololukujen suhteen Euroopan ja maailman kärkeä.

Elämä syövän jälkeen

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 7 000 aikuista, jotka ovat sairastaneet syövän alle 25-vuotiaana. Syöpähoitojen mahdolliset terveyshaitat korostuvat, kun potilaat elävät pitkään syövän jälkeen. Kaksi kolmasosaa nuorena syövän sairastaneista kärsii fyysisistä tai psykososiaalisista myöhäishaitoista.

Perheen perustaminen ja lasten terveys

Syöpärekisteri on osallistunut jo pitkään kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, jossa on tutkittu lapsena tai nuorena aikuisena syöpähoitoa saaneiden ja heidän lastensa terveyttä. Tämä on ollut mahdollista koko väestön kattavien rekistereiden avulla.

Tutkimuksessa on selvitetty muun muassa, missä määrin säde- ja solunsalpaajahoidot ovat vaikuttaneet potilaiden ja heidän lastensa syöpiin, synnynnäisiin epämuodostumiin tai vastasyntyneiden kuolemiin sekä potilaiden hedelmällisyyteen ja myöhempään sairastavuuteen.

Lue lisää tutkimuksen tuloksista Syöpä Suomessa -julkaisusta.

Syöpä ja psykososiaalinen terveys

Suomen syöpärekisteri on mukana kolmen Pohjoismaan yhteishankkeessa Socioeconomic consequences Adult Life after Childhood Cancer in Scandinavia (SALiCCS), jota rahoittaa Nordforsk ja Syöpäsäätiö. Hankkeen tarkoituksena on selvittää nuorena sairastetun syövän sosioekonomisia vaikutuksia ja tunnistaa potilasryhmiä, jotka useimmiten kohtaavat psykososiaalisia haasteita myöhemmin elämässä esimerkiksi opiskelun tai työllistymisen suhteen.

Tutkimustuloksista on apua, kun suunnitellaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden seurantaa. Tietojen pohjalta pystytään mm. tarjoamaan neurokognitiivista ja sosiaalista tukea niitä tarvitseville.

Lue lisää SALiCCS:sta.