1 Esipuhe

Suomen Syöpärekisteri on saanut valmiiksi vuoden 2021 syöpätilaston (syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot). Tilaston tavoitteena on kuvata Suomen syöpätaakkaa mahdollisimman kattavasti. Raportti kokoaa tiedot mm. uusista syövistä, syöpäkuolemista ja potilaiden ennusteesta. Näiden lisäksi esitetään elossa olevien aiemmin syöpään sairastuneiden määrä, syövän takia menetetyt elinvuodet ja ennusteet tulevalle syöpätaakalle vuonna 2040.

Kaikkiaan vuonna 2021 todettiin 36 543 uutta syöpää ja 13 355 syöpäkuolemaa. Ilmaantuvuudeltaan yleisimpiä olivat naisilla rintasyöpä ja paksu- ja peräsuolisyöpä ja miehillä eturauhassyöpä ja paksu- ja peräsuolisyöpä. Eturauhassyövässä ja naisten rintasyövässä potilaiden viisivuotisennuste oli yli 90 % ja paksu- ja peräsuolisyövässä noin 70 %. Tavallisimmat syöpäkuolemien aiheuttajat olivat naisilla rinta- ja keuhkosyöpä. Miehillä keuhkosyöpä aiheutti eniten syöpäkuolemia ja seuraavaksi eniten eturauhassyöpä.

Edellisessä tilastoraportissa tarkasteltiin koronaviruspandemian vaikutusta syöpätaakkaan ja arvioitiin, että vuonna 2020 todettiin 1 600 syöpää (4,3 %) vähemmän kuin olisi odotettu ilman pandemiaa. Uuden tilaston perusteella vuoden 2020 aikana syntynyttä vajetta ei ole kurottu kiinni vaan sitä on pikemminkin kertynyt noin 900 syöpätapausta lisää vuoden 2021 aikana. Uusien syöpien määrän vajetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tämän raportin kolmannessa luvussa.

Syöpätaakkaa tarkastellaan tässä raportissa ensimmäistä kertaa menetettyjen elinvuosien näkökulmasta. Suomen väestön arvioitiin menettävän lähes 200 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia. Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän ja miehet keuhkosyövän takia. Rintasyövän takia menetetään 18 000 elinvuotta. Keuhkosyövän takia menetetään yhteensä 34 500 elinvuotta, joista 21 000 miesväestössä.

Syöpätaakan lyhyen aikavälin muutosten tarkastelu on jätetty pois tästäkin raportista, koska pandemian aiheuttama vaje uusien tapausten toteamisessa heikentää arvioiden luotettavuutta. Syöpätilasto on laadittu kliinistä syöpäjaottelua (ICD-10) mukaillen koko rekisterin toiminta-ajalta vuodesta 1953 lähtien. Veri- ja imukudossyöpien luokitusmuutosten vuoksi näiden tautien aikasarjat ovat vertailukelpoisia vasta vuodesta 2007 alkaen.

Syöpärekisterin tietolähteitä ovat terveydenhuollon toimijat ja patologian laboratoriot. Patologian laboratorioiden tuottamien tietojen kattavuus on korkea, mutta on haasteellista saada tietoa syövistä, joista ei ole näytteitä laboratorioissa. Teemme tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon yksiköiden ja potilastietojärjestelmien kehittäjien kanssa, jotta tietojen kattavuus paranee. Olemme nyt julkaisseet päivitetyn kliinisten ilmoitusten tilaston kolmatta kertaa verkkosivuillamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto).

Vuoden 2021 syöpätietojen luovutus tutkimuksiin käynnistyi huhtikuussa 2023. Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää kansallista rekisteriä syöpätapauksista sekä rekisteriä kohdunkaulan, rintasyövän ja paksu- ja peräsuolisyövän väestöseulonnoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on syöpärekisterin rekisterinpitäjänä antanut Suomen Syöpäyhdistykselle vastuun huolehtia rekisterien toiminnasta.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Kattavat ja pitkät aikasarjat syöpätaakasta ovat arvokas kansallinen pääoma.


Helsinki 31.5.2023

Janne Pitkäniemi, professori Tomas Tanskanen, LT Karri Seppä, dosentti
johtaja vastaava lääkäri tutkimuspäällikkö
050 372 3335 050 320 8035 050 441 8556

2 Syöpätilanne 2021

Vuonna 2021 Suomessa todettiin 36 543 uutta syöpää, joista naisilla 17 440 ja miehillä 19 103, ja syöpään kuoli 13 355 henkeä (TAULUKKO 2.1). Jo yli 315 000 syöpään sairastunutta suomalaista oli elossa vuoden 2021 lopussa. Heistä 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Vuosina 2019-2021 seurattujen syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 70 %.

TAULUKKO 2.1: Vuonna 2021 todetut uudet syövät ja syöpäkuolemat, syövän vallitsevuus ja potilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut Suomen koko väestössä erikseen naisilla ja miehillä.
Koko väestö Naiset Miehet
36 543 uutta syöpätapausta 17 440 uutta syöpätapausta 19 103 uutta syöpätapausta
13 355 syöpäkuolemaa 6 090 syöpäkuolemaa 7 265 syöpäkuolemaa
315 230 sairastunutta on elossa 176 686 sairastunutta on elossa 138 544 sairastunutta on elossa
70% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 71% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 69% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku
\label{dual-plots-all}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 2.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

Kuvassa (KUVA 2.1) on esitetty ikävakioitu syöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus ja potilaiden suhteellinen elossaololuku vuodesta 1953 vuoteen 2021. Syöpäilmaantuvuus on noussut naisilla vuosina 1990–2006 keskimäärin 0.7 % vuodessa ja vuosina 2007–2019 keskimäärin 1.0 % vuodessa (TAULUKKO 15.5). Miehillä aikaisempi nousu (1.0 % vuodessa vuosina 1990-2003, TAULUKKO 15.6) on tasoittunut (-0.2 % vuodessa 2004-2019). Koronaviruspandemian vaikutusta syöpäilmaantuvuuteen on arvioitu kappaleessa 3. Syöpäkuolleisuus on laskenut naisilla ja miehillä: naisilla keskimäärin 0.5 % vuodessa (2006-2021) ja miehillä 1.1 % vuodessa (2008-2021, TAULUKKO 15.7 ja TAULUKKO 15.8). Suhteellinen elossaololuku on parantunut naisilla tasaisesti, ja miehillä aikaisempi nopea parantuminen elossaololuvussa on hidastunut 2000-luvun alun jälkeen.

\label{trend-both}Uusien syöpätapausten määrä ja ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2021. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

KUVA 2.2: Uusien syöpätapausten määrä ja ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2021. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

Kuvassa (KUVA 2.2) on esitetty vuosittainen uusien syöpätapausten lukumäärä ja ikävakioitu ilmaantuvuus yleisimmille syöpätaudeille sukupuolittain. Suomessa todettiin 1950-luvulla vuosittain noin 2 000 uutta mahasyöpää, ja se oli yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Nykyisin todetaan vuosittain noin 640 uutta mahasyöpää. Miehillä myös keuhkosyövän ilmaantuvuus on pienentynyt 1970-luvulta lähtien. Eturauhassyövän ilmaantuvuus alkoi kasvaa huomattavasti 1990-luvulla. Naisilla rintasyövän ilmaantuvuus on kasvanut koko tarkastelujakson ajan.

\label{trend-mort-both}Uusien syöpäkuolemien määrä ja kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2021. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

KUVA 2.3: Uusien syöpäkuolemien määrä ja kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2021. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

Kuvassa (KUVA 2.3) on esitetty syöpäkuolemien lukumäärä ja ikävakioitu kuolleisuus miehillä ja naisilla vuodesta 1953. Syöpäkuolemien lukumäärä on kasvanut naisilla suhteellisen tasaisesti koko tarkastelujakson ajan, kun taas miehillä voimakas kasvu loiveni 1980- ja 1990-luvuilla mutta kiihtyi sen jälkeen. Miesten eturauhassyöpäkuolleisuuden ja naisten rintasyöpäkuolleisuuden muutoksilla on ollut suhteellisen pieni vaikutus kokonaissyöpäkuolleisuuden muutokseen. Eniten siihen on vaikuttanut mahasyöpäkuolleisuuden huomattava pienentyminen sekä miehillä että naisilla ja keuhkosyöpäkuolleisuuden pienentyminen miehillä. Naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut ja keuhkosyöpä on nykyisin merkittävä syöpäkuolemien aiheuttaja.

\label{pred-plot-inc-mort}Syöpäilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) vuosina 1953–2021 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 saakka sukupuolittain. Ilmaantuvuuden ennuste on esitetty myös vuodelle 2021 ja perustuu vuoteen 2019 asti havaittuun kehitykseen.

KUVA 2.4: Syöpäilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) vuosina 1953–2021 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 saakka sukupuolittain. Ilmaantuvuuden ennuste on esitetty myös vuodelle 2021 ja perustuu vuoteen 2019 asti havaittuun kehitykseen.

Ikävakioidun syöpäilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan maltillisesti (KUVA 2.4). Vuodesta 2021 vuoteen 2040 keskimääräisen vuotuisen kasvun ennustetaan olevan 0.3 % naisilla ja 0.2 % miehillä. Kuolleisuuden pienenemisen ennustetaan jatkuvan. Naisilla kuolleisuus pienenee keskimäärin 0.5 % vuodessa ja miehillä 0.6 % vuodessa.

\label{educ-plots-all}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä sukupuolittain ja koulutusasteittain vuosina 1986–2021

KUVA 2.5: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä sukupuolittain ja koulutusasteittain vuosina 1986–2021

Syövän ilmaantuvuus ja syöpäkuolleisuus olivat kokonaisuutena tarkastellen korkeimpia perusasteen koulutustasolla ja matalimpia korkeakoulutetuilla (KUVA 2.5). Suurimpia erot olivat keuhkosyövässä. Naisten ja miesten tavallisimmat syövät, rintasyöpä ja eturauhassyöpä, olivat kuitenkin yleisimpiä korkeasti koulutetuilla. Kokonaisuudessaan suurimmat koulutustasokohtaiset erot todettiin miesten syöpäkuolleisuudessa, jossa perusasteen koulutettujen kuolleisuus oli suurempaa korkeakoulutettuihin verrattuna kaikissa tarkastelussa mukana olleissa syövissä. Myös korkeakoulutettujen naisten syöpäkuolleisuus oli yleisesti hieman alhaisempaa kuin perusasteen koulutustasolla.

3 Koronaviruspandemia ja syöpätaakka

Koronapandemia alkoi Suomessa vuoden 2020 alussa ja tartunnat levisivät maaliskuussa laajemmin. Vuonna 2020 arvioitiin todetun 1 600 (4,3 %) uutta syöpää vähemmän kuin olisi odotettu ilman pandemiaa (Syöpä 2020 -raportti).

Tässä raportissa verrataan vuonna 2021 todettujen syöpien määrää ennusteeseen. Havaitun tapausmäärän vaje ennusteeseen verrattuna on jaettu tyypillisen rekisteröintiviipeen ja muiden syiden (ml. pandemian vaikutukset) aiheuttamaan vajeeseen. Vuoden 2021 tapausmäärän odotetaan täydentyvän seuraavan kolmen vuoden aikana noin 1000 tapauksella, ts. rekisteröintiviipeen aiheuttama vaje oli 2,9 % (TAULUKKO 3.1). Muuhun kuin rekisteröintiin liittyvä vaje vuoden 2021 uusien syöpien määrässä oli noin 900 tapausta (2,6 %) edeltävän syöpäilmaantuvuuden perusteella. Muihin syihin kuin syöpärekisteröinnin viipeeseen liittyvä vaje pieneni siten selvästi vuoden 2020 vajeeseen verrattuna.

Rekisteröintiviipeen aiheuttama vaje oli erityisen suuri haimasyövässä (16,9 %) ja imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen syövissä (8,4 %). Tämä selittyy sillä, että syöpärekisteri täydentyy myös kuolintodistustietojen perusteella ja kuolinsyy on usein ensimmäinen tietolähde näiden syöpien rekisteröinnissä. Osalle henkilöistä, joiden kuolintodistuksessa on merkintä syövästä, on kuitenkin mahdollista jäljittää syövän toteamisvuodeksi jo kuolinvuotta edeltävä kalenterivuosi.

Muista syistä kuin rekisteröinnin viipeestä aiheutuneet vajeet olivat suurimmat ihomelanoomassa ja eturauhassyövässä. Uusien ihomelanoomien vaje oli 235 syöpää (11,6 %) ja eturauhassyöpien 415 syöpää (7,3 %). Ihon okasolusyöpää todettiin noin 180 tapausta enemmän kuin ennusteen perusteella odotettiin. Syöpäilmaantuvuuden ennustaminen on kuitenkin huomattavan epävarmaa sekä ihosyövissä että eturauhassyövässä, koska varhaisten toteamismenetelmien käytössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi syöpäilmaantuvuuteen ja ovat vaikeasti ennakoitavia. Ihomelanooman ennusteessa pidemmän aikavälin kasvun oletettiin jatkuvan. Jos ilmaantuvuuden kasvun oletettaisiin pysähtyvän ja jäävän vuosien 2015–2019 keskimääräiselle tasolle, muista syistä kuin rekisteröinnistä aiheutuva vaje olisi vain 32 syöpää (1,7 %). Eturauhassyövän ennusteessa oletettiin, että ilmaantuvuus pysyy vuosien 2015–2019 keskimääräisellä tasolla. Jos oletettaisiin, että vuosien 2005–2019 laskeva ilmaantuvuuskehitys jatkuu, vaje olisi vain 173 syöpää (3,2 %).

TAULUKKO 3.1: Havaittu tapausmäärä vuonna 2021 ja sen ennuste edeltävien vuosien syöpäilmaantuvuuteen perustuen kaikissa syövissä yhteenlaskettuna ja erikseen yleisimmissä syövissä. Havaitun tapausmäärän vaje ennusteeseen verrattuna on jaettu tyypillisen rekisteröintiviipeen ja koronaviruspandemian aiheuttamaan vajeeseen.
Vaje
Syöpätauti
Havaittu
Ennuste
Rekisteröinti
Muu
Kaikki syövät yhdessä1 34 213 36 187 1 050 ( 2.9 %) 924 ( 2.6 %)
Eturauhanen 5 214 5 648 19 ( 0.3 %) 415 ( 7.3 %)
Rinta (naiset) 5 105 5 313 15 ( 0.3 %) 192 ( 3.6 %)
Paksu- ja peräsuoli 3 825 3 843 52 ( 1.3 %) -34 ( -0.9 %)
Imukudos, verta muodostava kudos 3 559 3 771 316 ( 8.4 %) -104 ( -2.8 %)
Keuhkot, henkitorvi 2 856 3 126 176 ( 5.6 %) 94 ( 3.0 %)
Ihon okasolusyöpä 2 165 1 977 -3 (-0.2 %) -184 ( -9.3 %)
Ihomelanooma 1 779 2 018 4 ( 0.2 %) 235 ( 11.6 %)
Rakko ja virtsatiet 1 397 1 532 16 ( 1.0 %) 119 ( 7.8 %)
Haima 1 190 1 482 250 (16.9 %) 42 ( 2.8 %)
Munuainen 1 036 1 097 31 ( 2.8 %) 30 ( 2.7 %)
1 pois lukien muut ihosyövät kuin ihomelanooma

4 Tilastolliset menetelmät

4.1 Määritelmät

Ilmaantuvuus Uusien syöpätapausten määrä tietyllä aikavälillä (esimerkiksi yhden kalenterivuoden aikana) väestössä tai sen osassa. Ilmaantuvuuden suhdeluku on tapausmäärä 100 000 henkilövuotta kohden.

Kuolleisuus Syövästä johtuvien kuolemien määrä tietyllä aikavälillä väestössä tai sen osassa. Kuolleisuuden suhdeluku on kuolemien määrä 100 000 henkilövuotta kohden.

Vallitsevuus Syöpään sairastuneiden ja tietyllä ajanhetkellä elossa olevien lukumäärä väestössä tai sen osassa. Vallitsevuusosuus on vastaava lukumäärä suhteessa väkilukuun.

Ikävakioitu ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus Tässä raportissa Suomen 2014 väestöön vakioitu ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus, joiden tarkoituksena on esimerkiksi kalenterivuosittaisten lukujen vertailtavuuden parantaminen siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen on huomioitu.

Riski sairastua syöpään Arvio syöpään sairastuvien osuudesta väestössä.

Riski sairastua ja kuolla syöpään Arvio syöpään sairastuvien ja siihen kuolevien osuudesta väestössä.

Suhteellinen elossaololuku Arvio elossa olevien potilaiden osuudesta tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli syöpä olisi ainoa potilaiden kuolleisuuteen vaikuttava tekijä. Sitä käytetään syöpäpotilaiden ennusteen mittarina.

Ikävakioitu suhteellinen elossaololuku Tässä raportissa suhteellinen elossaololuku, joka on vakioitu Suomessa viimeisimpänä kolmivuotisjaksona todettujen potilaiden ikäjakaumaan. Sen tarkoituksena on esimerkiksi kalenterivuosittaisten lukujen vertailtavuuden parantaminen siten, että potilaiden ikärakenteen muutos on huomioitu.

Syöpätaakka Väestöön kohdistuva haitta, joka on seurausta syövästä. Tavallisimmat haitan mittarit ovat ilmaantuvuus, syöpäkuolleisuus ja suhteellinen elossaololuku.


Alueelliset tilastot perustuvat henkilöiden kotikuntaan syövän toteamisvuonna, paitsi kuolleisuustilastoissa kuolinvuoden kotikuntaan.

Koulutusasteittaisissa tilastoissa väestö jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman saavutetun tutkinnon perusteella. Koulutustiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin ja koulutusasteluokitteluun. Perusasteen koulutusasteessa henkilöillä ei ollut peruskoulun, kansakoulun, kansalaiskoulun tai keskikoulun jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen koulutustasolle kuuluivat ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulutuksen (esimerkiksi 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot sekä erikoisammattitutkinnot) suorittaneet. Korkea-asteen koulutustasolle kuuluivat alimman korkea-asteen (esimerkiksi teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja), alemman korkeakouluasteen tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet.

4.2 Uudet syöpätapaukset - ilmaantuvuus

Syöpien tilastoinnissa raportoidaan uusien todettujen syöpätapausten lukumäärä tiettynä ajanjaksona. Usein aikajaksoksi valitaan yksi vuosi. Ilmaantuvuus on uusien todettujen syöpätapausten määrä 100 000 henkilövuotta kohden. Henkilövuodet suomalaisilla eli syöpävaarassa olevan väestön kerryttämä aika tilastovuoden, sukupuolen ja iän suhteen jaoteltuna saadaan Tilastokeskuksen ylläpitämistä väkilukutiedoista. Näillä tiedoilla on keskeinen merkitys arvioitaessa syöpätaakkaa kuvaavia tunnuslukuja, koska Suomen väestön ikärakenne on voimakkaasti muuttunut viime vuosikymmeninä (KUVA 4.1). Väestön ikääntyessä syöpätapausten määrä kasvaa, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että syövän ilmaantuvuus kasvaisi ikäryhmittäin tarkasteltuna.

\label{age-pyramid-53curr}Suomen väestön ikärakenne sukupuolittain vuonna 1953 ja vuonna 2021

KUVA 4.1: Suomen väestön ikärakenne sukupuolittain vuonna 1953 ja vuonna 2021

Ikävakioitu ilmaantuvuus kuvaa uusien syöpätapausten määrää 100 000 henkilövuotta kohden, mikäli Suomen väestön ikärakenne aineistossa vastaisi standardiväestöä. Standardiväestöksi on valittavissa ’maailman vakioväestö’ ja ’Suomi 2014’. Maailman vakioväestö perustuu koko maailman ikärakenteeseen 1950-luvulla. Suomi 2014 -valinta vakioi luvut vastaamaan Suomen väestön ikärakennetta vuodelta 2014. Ikävakioinnin tarkoitus on lukujen vertailtavuus ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen ja eri ajanjaksojen välillä. Suomi 2014 -vakioväestö soveltuu hyvin esimerkiksi kalenterivuosien ja sairaanhoitopiirien vertailuun, ja maailman vakioväestö mahdollistaa vertailun muihin maihin.

4.3 Syöpien aiheuttamat kuolemat - syöpäkuolleisuus

Syövästä johtuvien kuolemien lukumäärä raportoidaan usein yhden vuoden aikana tai muuna valittuna ajanjaksona. Syöpäkuolleisuus tarkoittaa syövästä johtuvien kuolemien määrä 100 000 henkilövuotta kohden.

Ikävakioitu syöpäkuolleisuus kuvaa syövästä johtuvien kuolemien määrää 100 000 henkilövuotta kohden, mikäli Suomen väestön ikärakenne vastaisi ‘standardiväestöä’. Standardiväestöksi on valittavissa ’maailman vakioväestö’ ja ’Suomi 2014’. Maailman vakioväestö perustuu koko maailman ikärakenteeseen 1950-luvulla. Suomi 2014 -valinta vakioi luvut vastaamaan Suomen väestön ikärakennetta vuodelta 2014. Ikävakiointi mahdollistaa syöpäkuolleisuuden vertailun ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen ja eri ajanjaksojen välillä. Suomi 2014 -vakioväestö soveltuu hyvin esimerkiksi kalenterivuosien ja sairaanhoitopiirien vertailuun, ja maailman vakioväestö mahdollistaa vertailun muihin maihin.

4.4 Elossaolevat, joilla todettu syöpä - vallitsevuus

Vallitsevuus on väestössä tiettynä ajanhetkenä elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä. Se on jaoteltu syövän toteamisesta kuluneen ajan suhteen. Esimerkiksi viisivuotisluku sisällyttää vain ne potilaat, joiden syöpä on todettu enintään viisi vuotta ennen kyseistä ajanhetkeä (esimerkiksi aikaisintaan 31.12.2005, jos tarkastellaan ajanhetkeä 31.12.2010). Alueelliset tilastot perustuvat henkilöiden kotikuntaan syövän toteamisvuonna.

Vallitsevuusosuus on syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä väestössä suhteessa väkilukuun. Esimerkiksi vallitsevuusosuus 5000 per 100 000 tarkoittaa, että 5000 henkilöllä 100 000 henkilöstä (5 prosentilla väestössä) on aiemmin todettu syöpä.

4.5 Riski sairastua syöpään ja kuolla syöpään

Riski sairastua syöpään on keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys väestössä sairastua syöpään. Riskiarvio perustuu tässä raportissa viimeisimmän viisivuotisjakson ikäryhmittäisiin syövän ilmaantuvuus- sekä väestön kokonaiskuolleisuuslukuihin. Riskiarviossa on huomioitu, että osa väestöstä välttää syövän, koska kuolee sitä ennen muista syistä.

Riski sairastua ja kuolla syöpään on keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys väestössä sairastua ja kuolla syöpään. Riskiarvio perustuu viimeisimmän viisivuotisjakson ikäryhmittäisiin syöpäkuolleisuus- sekä väestön kokonaiskuolleisuuslukuihin. Riskiarviossa on huomioitu, että osa väestöstä välttää syöpäkuoleman, koska kuolee sitä ennen muista syistä.

4.6 Syöpäpotilaiden ennusteet - eloonjääminen

Suhteellinen elossaololuku (potilaan ennuste) lasketaan vertaamalla potilaiden kuolleisuutta samaa sukupuolta olevan, samanikäisen ja samana kalenteriaikana eläneen Suomen väestön kuolleisuuteen. Tämä tunnusluku kuvaa syövän vaarallisuutta. Luku voidaan tulkita todennäköisyytenä sille, että potilas olisi elossa tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli kyseinen syöpä olisi potilaan ainoa mahdollinen kuolinsyy. Usein käytetään viiden vuoden suhteellista elossaololukua.

Ikävakioitu suhteellinen elossaololuku vakioi potilaiden ikärakenteen koko maassa tuoreimpana 3-vuotisjaksona todettujen potilaiden ikärakenteeseen (syöpätaudeittain ja sukupuolittain). Ikävakioinnin tarkoitus on lukujen vertailtavuus ikärakenteeltaan erilaisten alueiden ja eri ajanjaksojen välillä. Ikävakioinnissa käytettiin perinteistä menetelmää, joka perustuu ikäryhmittäisiin elossaololukuihin. Ikävakioitu elossaololuku puuttuu, jos jossakin ikäryhmässä ei ole yhtään potilasta elossa viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta.

4.7 Syövän takia menetetyt elinvuodet

Syövän takia menetetyt elinvuodet on laskettu arvioimalla potilaiden keskimääräinen elinaika ja vertaamalla sitä samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestöjoukon keskimääräiseen elinaikaan. Kymmenen vuoden jälkeen syövän toteamisesta elossa olevien potilaiden kuolleisuuden oletettiin vastaavan samanikäisen väestön kokonaiskuolleisuutta. Poikkeuksena tästä ovat eturauhas- ja rintasyöpä, joissa oletettiin, että 10 vuoden jälkeen potilailla jatkuu noin yhden prosentin vuosittainen ylikuolleisuus väestökuolleisuuteen verrattuna. Koko väestön menettämien elinvuosien määrä saatiin kertomalla potilaan keskimäärin menettämä elinaika yhden vuoden aikana todettujen potilaiden lukumäärällä (vuotuinen keskiarvo 2012–2021).

4.8 Aikasarjat ja muutoksen arviointi

Pitkän aikavälin kehityskulku Syövän ilmaantuvuuden ja syöpäkuolleisuuden kehitystä mitataan suhteellisella vuosittaisella muutoksella (muutosprosentti). Menetelmä arvioi, onko ikävakioitu kehitys ollut tasaista vai onko kehityksessä tapahtunut muutos tarkastelujakson aikana. Mikäli kehitys on muuttunut tilastollisesti merkitsevästi, kuvataan muutospistettä edeltävä ja sen jälkeinen kehitys kahden muutosprosentin avulla.

Elossaololukujen aikasarja perustuu potilaiden seuruuseen 12 viisivuotisjaksolla 1962–1966, …, 2017–2021. Aikasarja on ikävakioitu 2017–2021 todettujen potilaiden ikärakenteeseen syöpätaudeittain. Naisten ja miesten luvut vakioitiin yhteiseen ikärakenteeseen. Ikävakioinnissa käytettiin tilastollista menetelmää, jolla saatiin elossaololuvun arvio mahdollisimman monelle vuosijaksolle myös pienimmissä potilasaineistoissa.

Veri- ja imukudossyöpien aikasarjojen kattavuus on esitetty tarkemmin kappaleessa 5.3 Aikasarjojen kattavuus.

4.9 Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden ennusteet

Syöpäilmaantuvuuden ennusteet vuosille 2021–2040 ja syöpäkuolleisuuden ennusteet vuosille 2022–2040 tehtiin Norjan Syöpärekisterissä kehitetyllä Nordpred-tilasto-ohjelmalla. Syöpäilmaantuvuuden ennusteen pohjana ei käytetty vuosia 2020 ja 2021 koronaviruspandemian aiheuttamasta toteamisvajeesta johtuen. Menetelmä arvioi iän, kalenteri- ja syntymävuoden vaikutukset havaitusta syöpäilmaantuvuudesta käyttäen tilastollista mallia. Nämä vaikutukset arvioitiin sukupuolittain ja syöpätaudeittain viimeisten 10–35 vuoden historian perusteella. Ilmaantuvuuden ennusteessa oletetaan, että havaittu kalenteriaikatrendi tasoittuu ajan myötä. Havaittua lineaarista trendiä leikattiin ennusteessa neljänneksellä vuosina 2025–2029 ja puolella vuodesta 2030 alkaen. Ilmaantuvuusennusteiden pohjalta johdettiin ennusteet uusien syöpätapausten vuosittaisille tapausmäärille käyttämällä Tilastokeskuksen vuoden 2021 ennustetta Suomen väkiluvusta vuosille 2022–2040.

4.10 Koronaviruspandemian vaikutus syöpäilmaantuvuuteen

Vuonna 2021 todettujen uusien syöpien määrää verrattiin kappaleessa 4.9 kuvatulla menetelmällä laskettuun ennusteeseen. Vuoden 2021 tapausmäärän kokonaisvaje ennusteeseen nähden jaettiin 1) tyypillisestä rekisteröintiviipeestä ja 2) muista syistä aiheutuneeseen vajeeseen. Rekisteröintiviipeen aiheuttama vaje arvioitiin sen perusteella, paljonko tilastovuosien 2017–2019 tapausmäärät täydentyivät.

4.11 Alue-erot syöpäilmaantuvuudessa ja -kuolleisuudessa

Syöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden arviointi pienillä alueilla on tilastollisen satunnaisvirheen vuoksi epävarmaa. Yleisimpien syöpien ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta arvioitiin kunnittain vuosina 2017–2021 käyttäen bayesiläistä hierarkkista mallia, jossa naapurikuntien ilmaantuvuus- ja kuolleisuuslukujen oletetaan muistuttavan toisiaan. Tällä tilastollisella tasoitusmenetelmällä alueittaisten arvioiden satunnaisvirhettä kyetään pienentämään. Menetelmällä arvioitiin kunnan ikävakioitu riskisuhde, joka kuvaa kunnan väestömäärään suhteutettujen ikäryhmittäisten ilmaantuvuuksien ja kuolleisuuksien keskimääräistä suhteellista eroa koko maahan verrattuna. Riskisuhteille ja alueen kuntien keskimääräiselle riskisuhteelle esitetään 95 %:n posterioritodennäköisyysvälit.

4.12 Koulutusasteiden väliset ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden riskisuhteet

Syövän ilmaantuvuuden ja syöpäkuolleisuuden eroja koulutusasteiden välillä arvioitiin vertaamalla ikäryhmäkohtaisia keskimääräisiä ilmaantuvuus- ja kuolleisuuslukuja viimeisimmän viisivuotisjakson aikana. Ikävakioitu riskisuhde (RR, risk ratio) kuvaa väestömäärään suhteutettujen ikäryhmittäisten ilmaantuvuuksien ja kuolleisuuksien keskimääräistä suhteellista eroa perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneilla verrattuna korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. Riskisuhteille esitetään 95 %:n luottamusvälit tilastollisen satunnaisvirheen arvioimiseksi.

5 Aineisto ja laatu

5.1 Syöpärekisterin tavoitteet

Suomen Syöpärekisteri seuraa syöpätaakkaa Suomen koko väestössä. Tämä tarkoittaa uusien syöpätapausten ja -kuolemien määrää, potilaiden eloonjäämistä, syövän vaaratekijöitä, ehkäisyä ja varhaista toteamista. Lisäksi rekisteri laatii ennusteita tulevaisuuden syöpätaakasta.

Yhä useampi paranee syövästä. Siksi yhtenä tulevaisuuden haasteena on varmistaa syövästä selvinneiden elämänlaatu. On tärkeää selvittää, millaisia haittoja syöpähoidot aiheuttavat ja miten niitä voidaan ehkäistä ja hoitaa.

Epidemiologinen tutkimus pyrkii löytämään suuret linjat tutkimuksen suuntaamiselle. Syöpärekisteri toimittaa tietoja lukuisiin epidemiologisiin, kliinisiin ja syövän biologiaa selvittäviin tutkimuksiin. Rekisterin työntekijät auttavat syöpätutkimuksen suunnittelussa ja ohjaavat oikean tutkimusasetelman valinnassa.

5.2 Tilastoitavat ja ilmoitettavat taudit

Syöpärekisteriin kerätään tiedot kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Terveydenhuollon toimijoilla on lakisääteinen velvollisuus näiden tietojen toimittamiseen. Syöpäilmoitus tulee tehdä myös vahvasta syöpäepäilystä erityisesti silloin, kun histologinen tai sytologinen vahvistus puuttuu.

Koska tilastojen tulee olla vertailukelpoisia yli ajan ja muiden maiden vastaaviin lukuihin nähden, niissä noudatetaan kansainvälistä monisyöpäsääntöä, poislukien veri- ja imukudossyövät (ks. kappale 5.3 Aikasarjojen kattavuus). Aivojen ja keskushermoston osalta rekisteriin kerätään ja syöpätilastoihin sisällytetään kaikki kasvaimet, myös hyvänlaatuiset, ja virtsateiden osalta pahanlaatuisten lisäksi myös kasvutaipumukseltaan epäselvät ja in situ- eli pintasyövät. Lisäksi rekisteriin kerätään tiettyjä muita ei-pahanlaatuisia syöpätauteja, jotka tilastoidaan erillään varsinaisista syöpätaudeista, eivätkä ne sisälly kokonaissyöpälukuihin. Tällaisia ovat esimerkiksi munasarjojen kasvutaipumukseltaan epäselvät (ns. borderline) kasvaimet, rinnan in situ -syövät ja kohdunkaulan syövän esiasteet.

Syöpärekisteri päivittää vuosittain Tilastokeskuksesta kuolinsyytiedot kaikille rekisterissä oleville potilaille. Lisäksi syöpärekisteriin tulee tieto niistä syöpäkuolemista, joista ei ole tehty ilmoituksia syöpärekisteriin. Tällöin tieto syövästä perustuu ainoastaan kuolintodistukseen (DCO- eli death certificate only –tapaus).

5.3 Aikasarjojen kattavuus

Suomen syöpätiedot on rekisteröity kattavasti vuodesta 1953 lähtien. Luokittelun tarkentumisesta ja määritelmien muutoksista johtuen tiettyjen tautien rekisteröinti on alkanut myöhemmin.

Taulukossa (TAULUKKO 5.1) on annettu veri- ja imukudossyöpien aikasarjojen aloitusajankohdat, joista useimmat poikkeavat rekisterin alusta, eli uusien tapausten ja syöpäkuolemien osalta vuodesta 1953 ja elossaolotilastoissa vuodesta 1958.

TAULUKKO 5.1: Tilaston aikasarjan alkamisvuosi ilmaantuvuudessa, kuolleisuudessa, eloonjäämisessä ja vallitsevuudessa imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen pahanlaatuisten tautiryhmien osalta
Eloonjääminen
Vallitsevuus, aika toteamisesta
Syöpätauti ICD-10 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 5-vuotisluku 1 vuotta 5 vuotta 10 vuotta
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1953 1958 1953 1957 1962
Hodgkinin lymfooma C81 1953 1958 1953 1957 1962
Kypsät B-solukasvaimet 2007 2012 2007 2011 2016
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 1953 1958 1953 1957 1962
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma C83.3 2007 2012 2007 2011 2016
Follikulaarinen lymfooma C82 2007 2012 2007 2011 2016
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 1953 1958 1953 1957 1962
Burkittin lymfooma/leukemia C83.7 2007 2012 2007 2011 2016
Marginaalivyöhykkeen lymfooma C83.8 2007 2012 2007 2011 2016
Manttelisolulymfooma C83.1 2007 2012 2007 2011 2016
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit C88 2007 2012 2007 2011 2016
Muut kypsät B-solukasvaimet 2007 2012 2007 2011 2016
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 2007 2012 2007 2011 2016
Ihon kypsät T-solukasvaimet C84.0-1 2007 2012 2007 2011 2016
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet C84.3-5 2007 2012 2007 2011 2016
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 1964 1969 1964 1968 1973
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 1964 1969 1964 1968 1973
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 2007 2012 2007 2011 2016
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 1964 1969 1964 1968 1973
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 2007 2012 2007 2011 2016
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 1953 1958 1953 1957 1962
Polysytemia vera D45 1969 1974 1969 1973 1978
Myelofibroosi D47.1 1969 1974 1969 1973 1978
Essentiaalinen trombosytemia D47.3 2007 2012 2007 2011 2016
Muu myeloproliferatiivinen tauti D47.1 2007 2012 2007 2011 2016
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 2007 2012 2007 2011 2016
Myelodysplastiset oireyhtymät D46 2007 2012 2007 2011 2016
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet 2007 2012 2007 2011 2016
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 2007 2012 2007 2011 2016
Mastosytoosi C96.2 2007 2012 2007 2011 2016
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet C96.1, D76 2007 2012 2007 2011 2016
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96.7-9 2007 2012 2007 2011 2016

Veri- ja imukudossyöpien toteaminen ja luokittelu on muuttunut merkittävästi rekisterin toiminta-aikana. Luotettavat menetelmät eri tautimuotojen toteamiseksi ovat tulleet käyttöön vasta 1990-luvulla. Suomen Syöpärekisterin käyttämä luokittelukoodisto uusittiin vuonna 2008, jolloin myös tilastovuosi 2007 luokiteltiin uudelleen. Uusia tarkennuksia rekisteröintiä ohjaavaan kooditukseen on myös tullut tämän jälkeen. Näiden tarkennusten myötä rekisteritiedot ovat yhä yksityiskohtaisempina tutkijoiden käytettävissä.

Em. syistä johtuen veri- ja imukudossyöpien lukuja voi pitää luotettavina vasta 2000-luvulta lähtien, tiettyjen alatyyppien osalta vasta 2007 alkaen. Muissa kiinteissä kasvaimissa aikasarjat ovat luotettavia jo 1950-luvulta alkaen, tietty raportointivajaus huomioiden.

Syöpärekisteri tilastoi myös ihon tyvisolusyövät, eli basalioomat (vuodesta 1964) ja kohdunkaulan vaikea-asteiset esiasteet (dysplasia gravis vuodesta 1988 ja CINIII vuodesta 1991).

5.4 Tietolähteet

Syöpärekisterillä on useita toisistaan riippumattomia tietolähteitä. Keskeisimpiä tietolähteitä ovat patologian ilmoitukset (diagnoosit), joita saadaan vuosittain yli 330000. Kaikki Suomen patologian laboratoriot toimittavat tiedot samaan koodistoon perustuen rakenteisena (lähtöelin eli topografia ja solutyyppi eli morfologia) ja lisäksi sanallisen lausuntotekstin pahanlaatuisia diagnooseja sisältävistä näytteistä. Sähköinen toimitus käynnistyi 1980-luvun lopulla ja on toiminut jo runsaat 30 vuotta.

Myös terveydenhuollon toimijat ovat velvollisia tekemään uusista syövistä ns. kliinisen syöpäilmoituksen, joka on kooste sairauden toteamisvaiheesta. Kliiniset syöpäilmoitukset ovat keskeisiä sellaisissa syövissä, joissa histologista varmistusta ei saada. Lisäksi kliiniset tiedot ovat perusteena syövän toteamisajankohdan levinneisyyden rekisteröinnille. Syöpätapauksista kerätään tietoa myös hoitavan tahon tekemillä hoitoilmoituksilla, joita tyypillisesti voi toimittaa useita eri hoitojaksoihin ja -tapoihin liittyen.

Kaikki ilmoitukset toimitetaan syöpärekisteriin sähköisessä muodossa. Syöpärekisteri ylläpitää tietomalleja ja koodistoja THL:n koodistopalvelimella, josta mallit voidaan ottaa käyttöön rakenteisen tiedon keräämiseksi.

Syöpään sairastuneen henkilön kotikunta, muuttohistoria ja kuolinpäivä päivittyvät Väestötietojärjestelmästä. Tilastokeskuksesta rekisteriin saadaan tiedot henkilöiden kuolinsyistä sekä sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta.

Kliininen syöpätieto perustuu ilmoittajien aktiivisuuteen ja niiden vähäinen määrä on tällä hetkellä huolestuttava. Kliinisiä ilmoituksia on saatu viime vuosina vain noin 40 %:ssa uusia syöpätapauksia. Koska kliinisellä syöpäilmoituksella kerätään tietoja, joita ei saada muista lähteistä, kuten tieto syövistä joista ei ole histologista vahvistusta, on erityisesti pahanlaatuisten veritautien kattavuus puutteellista. Tilastovuoden 2021 osalta olemme päivittäneet verkkosivuillamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto) tilaston ilmoitusaktiivisuudesta. Määrää voi tarkastella sairaanhoitopiireittäin tai yliopistosairaaloittain yleisimpien tilastoitavien syöpien osalta.

5.5 Syöpätietojen koostaminen

Syöpätapaukset koostetaan kansalliseksi rekisteriksi yksittäisten ilmoitusten avulla (kts. edellä). Kustakin syövästä kooditetaan tilasto- ja tutkimuskäyttöön soveltuva tapausyhteenveto, jossa on valmiina syövän toteamisaika ja -tapa, taudin lähtöelin eli primaaripaikka, histologinen tyyppi ja levinneisyys toteamishetkellä. Työtä ohjaavat kansainväliset rekisteröintiohjeet ja -koodistot (ICD-O-3). Työtä tekevät rekisterissä koulutetut henkilöt, joiden tehtävänä on koostaa syöpätiedot saatujen tietojen perusteella joko uusiksi syöviksi tai osaksi jo aiemmin todettuja syöpiä.

Tilastovuodesta 2018 alkaen tapauskoosteiden luominen on osittain automatisoitu. Automaattinen käsittely perustuu rakenteiseen tietoon, ja on siksi riippuvainen tietomäärittelyjen mukaisesta ilmoitussisällöstä. Automaattinen käsittely on käytössä 13 yleiselle syövälle ml. meningeoomat. Vuoden 2021 automaattisesti koostetut tapaustiedot on tarkastettu systemaattisesti satunnaisotantaan perustuen ja tapauskoosteet todettiin laadultaan hyväksi.

Syöpätietojen koostamiseen liittyen on keskeistä, että syöpärekisteröintiä tekevien osaaminen on riittävä. Rekisterin vastaava lääkäri ja asiantuntijapatologi konsultoivat haasteellisten tapausten rekisteröinnissä. Pelkästään kuolintietoihin pohjautuvien uusien syöpien toteamisaikaa tarkennetaan käyttämällä THL:n Hoitoilmoitusrekisterin diagnoosi- ja käyntiaikatietoja, jos ne varhentavat syövän toteamisaikaa.

5.6 Laatumittarit

Syöpärekisterin laatua kuvataan tyypillisesti sellaisilla mittareilla kuten mikroskooppisesti, eli solu- tai kudosnäytteestä varmennettujen syöpätapausten osuus (MV-osuus), ainoastaan kuolintodistukseen perustuvien tapausten osuus (DCO-osuus) ja lähtöelimeltään tuntemattomien tapausten osuus (%) kaikista syöpätapauksista. Tuorein tilastovuosi on aina osittain alustava näiden mittareiden suhteen, koska erityisesti kuolintodistusten kautta saatavia uusia syöpiä ilmenee rekisteriin vielä useita vuosia jälkikäteen. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2021 todetuissa syövissä MV-osuus oli 93.5 % (vuonna 2020 92.4 %), DCO-osuus 1.7 % (vuonna 2020 1.8 %) ja lähtökohdaltaan tuntemattomia syöpiä oli 1.5 % vuonna 2021 (vuonna 2020 1.4 %), valtaosa näistä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla.

6 Ilmaantuvuus ja uudet syövät

Yleisimpien syöpien ikävakioidut ilmaantuvuusluvut on esitetty kuvassa (KUVA 6.1) ja uusien syöpien lukumäärät kuvassa (KUVA 6.2).

Naisten tavallisin uusi syöpä vuonna 2021 oli rintasyöpä. Sen ikävakioitu ilmaantuvuus oli 167.3 per 100 000 henkilövuotta ja uusia tapauksia todettiin 5 105. Seuraavaksi yleisin oli paksu- ja peräsuolisyöpä (ilmaantuvuus 50.7, 1 717 uutta tapausta), ja kolmanneksi yleisin oli keuhko- ja henkitorvisyöpä (ilmaantuvuus 32.4, 1 102 uutta tapausta).

Eturauhassyöpä oli miesten tavallisin uusi syöpä vuonna 2021. Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli 186.2 per 100 000 henkilövuotta (5 214 uutta tapausta). Seuraavaksi yleisimpiä miehillä olivat paksu- ja peräsuolisyöpä (ilmaantuvuus 76.4, 2 108 uutta tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpä (ilmaantuvuus 62.2, 1 754 uutta tapausta).

\label{inc-age-adj}Naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 6.1: Naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

\label{inc-obs-plot}Uusien syöpätapausten lukumäärä naisilla ja miehillä yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 6.2: Uusien syöpätapausten lukumäärä naisilla ja miehillä yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

6.1 Ilmaantuvuus ikäryhmittäin

Lasten ja nuorten aikuisten syövät poikkeavat vanhempien syövistä. Lasten ja nuorten uudet syövät ovat tavallisimmin hematologisia (veri- ja imukudoksen) syöpiä tai aivojen ja keskushermoston kasvaimia, kuten glioomia. Kuvassa (KUVA 6.3) esitetään syövän ilmaantuvuus alle 20-vuotiaassa väestössä. Vuonna 2021 alle 20-vuotiaiden syöpäilmaantuvuus oli noin 18 tapausta 100 000 henkilöä kohden ja uusia syöpätapauksia todettiin 209. Akuutti lymfoblastinen leukemia ja Hodgkinin lymfooma olivat lasten ja nuorten aikuisten yleisimpiä syöpätauteja.

Kuvissa (KUVA 6.4) ja (KUVA 6.5) esitetään syöpäilmaantuvuus 20-69-vuotiaassa ja 70 vuotta täyttäneessä väestössä vuonna 2021. 20-69-vuotiaassa naisväestössä todettiin eniten rintasyöpiä (ilmaantuvuus 179.6/100 000, 3 079 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (35.4, 606 tapausta) sekä ihomelanoomia (27.6, 473 tapausta). Vastaavan ikäisessä miesväestössä todettiin eniten eturauhassyöpiä (116.7, 2 051 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (48.4, 851 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpiä (33.8, 594 tapausta).

70 vuotta täyttäneessä naisväestössä yleisimmät syövät olivat rintasyöpä (387.2/100 000, 2 026 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpä (211.6, 1 107 tapausta) sekä ihon okasolusyöpä (156.5, 819 tapausta). Vastaavan ikäisillä miehillä todettiin eniten eturauhassyöpiä (810.7, 3 163 tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (321.4, 1 254 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpiä (297.3, 1 160 tapausta).

\label{inc-u20-plot}Alle 20-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 6.3: Alle 20-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

\label{inc-workage-plot}20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 6.4: 20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

\label{inc-old-plot}70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 6.5: 70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2021

6.2 Riski sairastua ja kuolla syöpään

Taulukossa (TAULUKKO 6.1) on esitetty arviot siitä, kuinka suuri osuus naisista ja miehistä sairastuu syöpään ja kuinka suuri osuus kuolee syöpään elämänsä aikana. Syöpään sairastuu keskimäärin 36 % naisista ja 38 % miehistä. Syöpään kuolee 17 % naisista ja 20 % miehistä. Arviot voidaan tulkita vastasyntyneen lapsen elinikäisenä syöpäriskinä ja syöpäkuoleman riskinä. Laskelmissa oletetaan, että henkilön syöpävaara, syöpäkuoleman vaara ja kokonaiskuoleman vaara eri elämänvaiheissa olisi sama kuin vastaavan ikäisessä väestössä vuosina 2017-2021.

Syöpätaudeittain tarkasteltuna rintasyöpään sairastuu 13.3 % naisista ja eturauhassyöpään 14.2 % miehistä. Naisista rintasyöpään kuolee 3.0 % ja miehistä eturauhassyöpään 4.0 %. Laskelman mukaan keuhkosyöpään sairastuu 3.3 % naisista ja 5.4 % miehistä. Keuhkosyöpään kuolee 2.7 % naisista ja 4.9 % miehistä. Koska tupakointitavat ovat sekä naisilla että miehillä muuttuneet paljon, nämä arviot tuskin kuvaavat minkään syntymävuosikohortin henkilöiden todellista keuhkosyöpäriskiä. Vastasyntyneistä yhä harvempi aloittaa tupakoinnin, jolloin keuhkosyöpäriski jää arviota pienemmäksi.

TAULUKKO 6.1: Riski (%) sairastua ja kuolla syöpätautiin elämän aikana. Laskelma perustuu syövän ilmaantuvuuteen, syövän aiheuttamaan kuolleisuuteen ja väestön kokonaiskuolleisuuteen vuosina 2017–2021.
Naiset
Miehet
Syöpätauti ICD-10 Sairastuu syöpään Kuolee syöpään Sairastuu syöpään Kuolee syöpään
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 36.1 17.4 38.0 20.4
Eturauhanen C61 14.2 4.0
Rinta C50 13.3 3.0 0.1 <0.1
Paksu- ja peräsuoli C18-20 4.9 2.2 5.6 2.6
Keuhkot, henkitorvi C33-34 3.3 2.7 5.4 4.9
Ihomelanooma C43 2.3 0.3 2.7 0.5

7 Kuolleisuus

Eniten kuolleisuutta aiheuttaneiden syöpätautien ikävakioidut kuolleisuusluvut on esitetty kuvassa (KUVA 7.1) ja syöpäkuolemien lukumäärät kuvassa (KUVA 7.2). Syöpäkuolemia aiheutti eniten keuhko- ja henkitorvisyöpä (2 346 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (1 378 kuolemaa) ja haimasyöpä (1 281 kuolemaa).

Eniten naisten syöpäkuolemia aiheutti rintasyöpä (kuolleisuus 26.8 per 100 000 henkilövuotta, 914 kuolemaa). Seuraavaksi eniten naisia kuoli keuhko- ja henkitorvisyöpään (24.6, 855 kuolemaa) ja haimasyöpään (17.6, 629 kuolemaa).

Miehiä kuoli eniten keuhko- ja henkitorvisyöpään (kuolleisuus 53 per 100 000 henkilövuotta, 1 491 kuolemaa). Seuraavaksi eniten oli eturauhassyövästä aiheutuneita kuolemia (37.9, 976 kuolemaa) sekä paksu- ja peräsuolisyöpäkuolemia (27.6, 745 kuolemaa).

\label{mort-adj-plot}Syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) naisilla ja miehillä eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 7.1: Syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) naisilla ja miehillä eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

\label{mort-obs-plot}Syöpäkuolemien lukumäärä naisilla ja miehillä eniten kuolemia aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 7.2: Syöpäkuolemien lukumäärä naisilla ja miehillä eniten kuolemia aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

7.1 Kuolleisuus ikäryhmittäin

Syöpään kuoli vuonna 2021 yhteensä 25 alle 20-vuotiasta, joilla eniten syöpäkuolemia aiheuttivat aivojen ja keskushermoston kasvaimet.

Kuvissa (KUVA 7.3) ja (KUVA 7.4) esitetään syöpäkuolleisuus (100 000 henkilöä kohden vuonna 2021) 20-69-vuotiaassa ja 70 vuotta täyttäneessä väestössä. 20-69 vuotiailla naisilla eniten kuolemia aiheutti rintasyöpä (kuolleisuus 18.8, 323 kuolemaa), keuhko- ja henkitorvisyöpä (15.6, 267 kuolemaa) sekä haimasyöpä (9.4, 155 kuolemaa). Vastaavan ikäisten miesten osalta eniten syöpäkuolemia aiheutti keuhko- ja henkitorven syöpä (25, 435 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (14.5, 252 kuolemaa) sekä haimasyöpä (12.9, 226 kuolemaa).

70 vuotta täyttäneiden naisten yleisimpiä syöpäkuoleman syitä olivat rintasyöpä (112.9, 591 kuolemaa), keuhko- ja henkitorvisyöpä (112.2, 587 kuolemaa), sekä paksu- ja peräsuolisyöpä (93.6, 490 kuolemaa). 70 vuotta täyttäneessä miesväestössä eniten syöpäkuolemia vuonna 2021 aiheuttivat keuhko- ja henkitorvisyöpä (269.6, 1 052 kuolemaa), eturauhassyöpä (217.9, 850 kuolemaa) sekä paksu- ja peräsuolisyöpä (125.6, 490 kuolemaa).

\label{mort-workage-plot}20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 7.3: 20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

\label{mort-old-plot}70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

KUVA 7.4: 70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2021

8 Vallitsevuus

Syövän vallitsevuus on tilastollinen tunnusluku, jota käytetään arvioitaessa terveydenhuollon kuormaa ja resursseja. Vallitsevuuteen vaikuttaa syöpäilmaantuvuuden lisäksi tyypillinen sairastumisikä ja potilaiden ennuste. Vaikka uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan paljon, on keuhkosyövän vallitsevuus matala korkean kuolleisuuden takia.

Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli elossa 315 230 henkilöä (vallitsevuus), joilla oli aiemmin todettu syöpä. Tämä oli 5.7 % Suomen väestöstä (vallitsevuusosuus). Vallitsevuudeltaan yleisimmät syövät on esitetty sukupuolittain kuvassa (KUVA 8.1).

Rintasyövän vallitsevuus naisilla oli vuoden 2021 lopussa 80 470, paksu- ja peräsuolisyövän 15 287 ja kohdunrungon syövän 13 155. Eturauhassyövän vallitsevuus oli vuoden 2021 lopussa 60 003. Paksu- ja peräsuolen syöpään sairastuneita miehiä oli elossa 14 964 ja ihomelanoomaan sairastuneita 10 521.

Jos rajaudutaan niihin henkilöihin, joilla syövän toteamisesta on kulunut enintään 5 vuotta (todettu vuosina 2017-2021), vuoden 2021 lopussa elossa oli 52 742 naista ja 52 342 miestä.

\label{prev-both-plot}Syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä vuoden 2021 lopussa.

KUVA 8.1: Syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä vuoden 2021 lopussa.

9 Potilaiden eloonjääminen

Viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli vuosina 2019-2021 seuratuilla miespotilailla 69 % ja naispotilailla 71 %. Verrattaessa aiempaan vuosijaksoon 2016-2018 elossaololuku oli kasvanut naisilla 0.7 ja miehillä 1.0 prosenttiyksikköä.

Naisten rintasyövässä elossaololuku oli 92 % ja eturauhassyövässä 94 % vuosina 2019-2021 seuratuilla potilailla (KUVA 9.1). Paksu- ja peräsuolisyövässä elossaololuku oli keskimäärin 68 % ja keuhkosyövässä 17 %. Haimasyövässä elossaololuku oli vain 7 %. Näiden viiden syöpätaudin osalta elossaololuvut kasvoivat naisilla eniten paksu- ja peräsuolisyövässä (3.0 prosenttiyksikköä kasvua vuosijaksolta 2016-2018 jaksolle 2019-2021) ja miehillä eturauhassyövässä (1.5 prosenttiyksikköä).

Kuvissa KUVA 9.2 ja KUVA 9.3 sekä taulukoissa TAULUKKO 15.3 ja TAULUKKO 15.4 on esitetty elossaololuvut kolmelle ikäryhmälle: 0-54, 55-74 ja yli 75-vuotiaina todetuille potilaille. Nuorimman ikäryhmän potilaiden elossaololuvut olivat suuremmat kuin iäkkäämpien luvut useimmissa syöpätaudeissa. Rinta- ja eturauhassyövässä elossaololuvut olivat suunnilleen samalla tasolla alle 55-vuotiailla ja 55-74-vuotiailla mutta yli 75-vuotiaiden elossaololuvut olivat muita pienemmät. Keuhkosyövässä elossaololuvut poikkesivat selvästi toisistaan myös alle 55- ja 55-74-vuotiaina todettujen välillä. Alle 55-vuotiaana keuhkosyöpään sairastuneiden naisten 5 vuoden elossaololuku oli 39 %, 55-74-vuotiaina todettujen 26 % ja yli 75-vuotiaina todettujen 14 %.

\label{surv-plot-both}Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2019-2021 seuratuilla potilailla sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Naisilla kurkunpään syövän ja miehillä rintasyövän elossaololukua ei esitetä pienen tapausmäärän takia.

KUVA 9.1: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2019-2021 seuratuilla potilailla sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Naisilla kurkunpään syövän ja miehillä rintasyövän elossaololukua ei esitetä pienen tapausmäärän takia.

\label{surv-age-plot-f}Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2019-2021 seuratuilla naispotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) naisten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

KUVA 9.2: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2019-2021 seuratuilla naispotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) naisten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

\label{surv-age-plot-m}Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2019-2021 seuratuilla miespotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) miesten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

KUVA 9.3: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2019-2021 seuratuilla miespotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) miesten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

10 Syövän takia menetetyt elinvuodet

Yhteensä väestössä arvioitiin menetettävän noin 193 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia (TAULUKKO 10.1). Naiset menettävät 95 900 vuotta ja miehet 97 300 vuotta.

Koko väestössä eniten elinvuosia menetettiin keuhkosyövän takia (34 400 vuotta). Seuraavaksi eniten menetettiin imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen syöpien (18 900), rintasyövän (18 100), paksu- ja peräsuolisyövän (17 100) ja haimasyövän (16 900) takia. Muissa syöpätaudeissa miesten ja naisten yhteenlasketut menetetyt elinvuodet olivat selvästi pienempiä. Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän takia. Miehillä eturauhassyövän takia menetettyjen elinvuosien määrä (7 610) oli hieman pienempi kuin haimasyövän takia menetetyt elinvuodet (8 220).

Kuvissa KUVA 10.1 ja KUVA 10.2 on esitetty syövän keskimääräinen toteamisikä ja arviot potilaiden keskimääräisestä elinajasta ja syövän takia menetetystä elinajasta vuosina 2012–2021 todetuissa syövissä. Syöpään sairastuneen potilaan menetettyihin elinvuosiin vaikuttaa syövän jälkeisen elinajan lisäksi sairastumisikä. Keskimääräinen sairastumisikä vaihteli kivessyöpään sairastuneiden 36 vuodesta ihon okasolusyöpään sairastuneiden naisten 80 vuoteen. Syöpä voi lyhentää elinaikaa erityisen paljon nuorena sairastuneilla.

Rintasyöpään sairastuneiden naisten keskimääräinen sairastumisikä oli 65 vuotta. Heidän arvioitiin elävän keskimäärin 19.3 vuotta syövän toteamisen jälkeen ja menettävän 3.7 vuotta elinaikaa, koska väestökuolleisuuden perusteella heidän olisi odotettu elävän 23.0 vuotta. Koko väestössä menetettyjen elinvuosien määrään vaikuttaa myös syövän ilmaantuvuus. Keskimäärin 4 881 naista sairastui vuosittain rintasyöpään vuosina 2012–2021. Naisväestössä arvioitiin menetettävän 18 100 elinvuotta yhden vuoden aikana todettavien rintasyöpien takia (TAULUKKO 10.1, väritetty pinta-ala KUVA 10.1).

Eturauhassyöpäpotilaat olivat todettaessa keskimäärin 71-vuotiaita. Heidän arvioitiin elävän keskimäärin 13.0 vuotta syövän toteamisen jälkeen ja menettävän syövän takia 1.5 vuotta elinaikaa. Vuosina 2012–2021 todettiin keskimäärin 5 073 eturauhassyöpää vuosittain. Väestössä menetetään yhden vuoden aikana todettujen eturauhassyöpien takia keskimäärin 7 610 elinvuotta (TAULUKKO 10.1, väritetty pinta-ala KUVA 10.2).

Syöpätauti
ICD-10
Naiset
Miehet
Yhteensä
TAULUKKO 10.1: Menetettyjen elinvuosien määrä yhden vuoden aikana todettavien syöpien takia sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Mukana laskelmassa ovat vuosina 2012–2021 todetut syövät.
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76 95881 97333 193 214
Keuhkot, henkitorvi C33-34 13486 20963 34 449
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 8758 10145 18 903
Rinta C50 18060 70 18 130
Paksu- ja peräsuoli C18-20 8086 9016 17 102
Haima C25 8672 8224 16 896
Eturauhanen C61 7610 7 610
Maksa C22 2403 4562 6 965
Maha C16 2958 3997 6 955
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 5853 5 853
Glioomat 2454 3337 5 791
Munuainen C64 1897 3133 5 030
Ruokatorvi C15 1121 3202 4 323
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 1313 2869 4 182
Suu ja nielu C00-14 1311 2811 4 122
Sappirakko, sappitiet C23-24 2092 1577 3 669
Kohdunrunko C54 2807 2 807
Ihomelanooma C43 834 1440 2 274
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 806 991 1 797
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 476 645 1 121
Kohdunkaula C53 1028 1 028
Kurkunpää C32 130 769 899
Kilpirauhanen C73 264 366 630
Meningeoomat 297 174 471
Kives C62 164 164
Muut syöpätaudit 10775 11268 22 043
\label{pyll-f}Naisten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2012–2021 todetuilla potilailla.

KUVA 10.1: Naisten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2012–2021 todetuilla potilailla.

\label{pyll-m}Miesten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2012–2021 todetuilla potilailla.

KUVA 10.2: Miesten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2012–2021 todetuilla potilailla.

11 Aikasarjat

Kuvissa KUVA 11.1 – KUVA 11.9 on esitetty syöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden sekä potilaiden viiden vuoden suhteellisten elossaololukujen aikasarjat ICD-10-luokitusta mukaillen. Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset 1990-luvun alusta on esitetty taulukoissa TAULUKKO 15.5 – TAULUKKO 15.8. Muutos on kuvattu keskimääräisenä vuosittaisena muutosprosenttina. Jos kehityksessä on tapahtunut tilastollisesti merkitsevä muutos, esitetään erilliset muutosprosentit kahdelle peräkkäiselle kalenterivuosijaksolle. Ilmaantuvuuden muutosprosentin arviossa aikasarjaa tarkasteltiin vain vuoteen 2019 asti, jotta koronaviruspandemian aiheuttama vaje vuoden 2020 tapausmäärään ei vaikuta pitkän aikavälin muutosprosentin arvioon.

  1. Huuli: Miehillä ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet. Naisilla sekä ilmaantuvuus että kuolleisuus ovat pysyneet pieninä. Elossaololuku on ollut viime vuosina noin 90 % (KUVA 11.1).
  2. Nielu: Ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla. Miehillä ilmaantuvuus on noin kolminkertainen naisiin verrattuna. Kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla. Elossaololuku on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien ja on nykyisin noin 70 % naisilla ja 60 % miehillä (KUVA 11.1).
  3. Ruokatorvi: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 2000-luvun alkuun saakka. Miehillä ilmaantuvuus on hieman suurentunut 2000-luvulla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 20 % naisilla ja 15 % miehillä (KUVA 11.1).
  4. Maha: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet koko havaintojakson ajan. Elossaololuku on pysynyt 2000-luvulla naisilla noin 30 %:n ja miehillä noin 25 %:n tasolla (KUVA 11.2).
  5. Paksu- ja peräsuoli: Ilmaantuvuus on kasvanut naisilla ja erityisesti miehillä. Kuolleisuus on pienentynyt 1990-luvulta lähtien. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 70 % naisilla ja 65 % miehillä (KUVA 11.2).
  6. Maksa: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet, miehillä voimakkaammin kuin naisilla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 10 % (KUVA 11.2).
  7. Sappirakko, sappitiet: Ilmaantuvuus kasvoi 1980-luvulle asti ja on sen jälkeen pienentynyt etenkin naisilla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin lähes 15 % (KUVA 11.3).
  8. Haima: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pysyneet samalla tasolla 1980-luvulta lähtien molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on nykyisin yli 5 % (KUVA 11.3).
  9. Kurkunpää: Miehillä ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 1970-luvulta lähtien. Naisilla ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pysyneet pieninä. Elossaololuku on pysynyt pitkään noin 60 %:ssa (KUVA 11.3).
  10. Keuhkot, henkitorvi: Naisilla ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet koko havaintojakson ajan. Miehillä kasvu on kääntynyt 1970-luvun lopussa laskuun. Ilmaantuvuus on miehillä yhä lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Elossaololuku on kasvanut naisilla noin 20 %:iin ja miehillä yli 10 %:iin (KUVA 11.4).
  11. Rinta, naiset: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuus on kääntynyt laskuun 1990-luvulla. Elossaololuku on nykyisin noin 90 % (KUVA 11.4).
  12. Eturauhanen: Ilmaantuvuus on kasvanut. Kasvu kiihtyi 1990-luvulla, ja ilmaantuvuus oli korkeimmillaan vuonna 2004. Nykyisin ilmaantuvuus on samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Kuolleisuus kääntyi laskuun 1990-luvulla. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin yli 90 % (KUVA 11.4).
  13. Kohdunkaula: Ilmaantuvuus pieneni 1960-luvulta 1990-luvulle asti ja on pysynyt samalla tasolla siitä lähtien. Kuolleisuuden lasku on jatkunut vielä 2000-luvulla. Elossaololuku on nykyisin noin 70 % (KUVA 11.4).
  14. Kohdunrunko: Ilmaantuvuus kasvoi 2000-luvun vaihteeseen asti ja kääntyi sen jälkeen hienoiseen laskuun. Kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla. Elossaololuku on kasvanut 2000-luvun alkuun asti ja on nykyisin yli 80 % (KUVA 11.4).
  15. Munasarjat ym.: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus kasvoivat 1990-luvulle asti ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Elossaololuku on pysynyt 2000-luvulla noin 45 %:n tasolla (KUVA 11.5).
  16. Kives: Ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien, mutta kasvu taittui 2010-luvulla. Kuolleisuus ja elossaololuku ovat pysyneet 1990-luvulta lähtien samalla tasolla. Elossaololuku on nykyisin noin 95 % (KUVA 11.5).
  17. Munuainen: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet 1990-luvulle asti. 2000-luvulla miesten ilmaantuvuus on ensin laskenut ja kääntynyt myöhemmin uudestaan nousuun. Naisilla ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla 1990-luvulta lähtien. Kuolleisuus on vähentynyt 2000-luvulla. Elossaololuku on kasvanut yhä 2000-luvulla ja on nykyisin noin 70 % (KUVA 11.5).
  18. Rakko ja virtsatiet: Naisilla ilmaantuvuus on kasvanut 1990-luvulle asti ja pysynyt sen jälkeen samalla tasolla. Miehillä ilmaantuvuus oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen miesten ilmaantuvuus on ensin laskenut ja myöhemmin tasoittunut. Ilmaantuvuus on miehillä noin nelinkertainen naisiin verrattuna. Kuolleisuus on pienentynyt 1970-luvun jälkeen. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 70 % naisilla ja 75 % miehillä (KUVA 11.5).
  19. Ihomelanooma: Ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun puoliväliin asti. Naisilla kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla 1970-luvulta lähtien. Miehillä kuolleisuus on kasvanut 2010-luvun puoliväliin asti, mutta huomattavasti ilmaantuvuutta maltillisemmin. Elossaololuku on nykyisin yli 90 % (KUVA 11.6).
  20. Ihon okasolusyöpä: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on kiihtynyt 2000-luvulla. Kuolleisuus on pysynyt erittäin pienenä ja elossaololuku yli 90 %:n tasolla (KUVA 11.6).
  21. Glioomat: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuus on kasvanut 1990-luvulle asti, minkä jälkeen se on naisilla pysynyt samalla tasolla ja miehillä edelleen kasvanut. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin naisilla noin 35 % ja miehillä 25 % (KUVA 11.6).
  22. Meningeoomat: Ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulle asti ja pysynyt sen jälkeen tasaisena. Naisilla ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Kuolleisuus on ollut vähäistä ja edelleen pienentynyt 1990-luvulta. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 95 % (KUVA 11.7).
  23. Kilpirauhanen: Ilmaantuvuus on kasvanut molemmilla sukupuolilla. Naisilla ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Naisilla kuolleisuus on laskenut 1990-luvun alusta. Miehillä kuolleisuus on pysynyt 1990-luvun alusta samalla tasolla. Elossaololuku on nykyisin naisilla noin 95 % ja miehillä noin 85 % (KUVA 11.7).
  24. Sidekudos, pehmytkudos: Ilmaantuvuus on kasvanut naisilla 1990-luvulle asti. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on jatkunut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuudessa ei ole ollut muutoksia kummallakaan sukupuolella. Elossaololuku on nykyisin noin 60 % (KUVA 11.7).
  25. Hodgkinin lymfooma: Ilmaantuvuus on pysynyt 1990-luvun alusta lähtien samalla tasolla, mutta kuolleisuus on yhä pienentynyt 1990-luvulla. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 90 % (KUVA 11.8).
  26. Myelooma ja muut plasmasolutaudit: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus kasvoivat 1980-luvun loppuun asti molemmilla sukupuolilla. Sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut 2000-luvulla ja on nykyisin noin 45 % naisilla ja 40 % miehillä (KUVA 11.8).
  27. Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma: Ilmaantuvuus on pysynyt 1980-luvulta lähtien samalla tasolla, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut paljon ja on nykyisin noin 75 % (KUVA 11.8).
  28. Krooninen lymfaattinen leukemia: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 1980-luvulta lähtien molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on kasvanut tasaisesti ja on nykyisin yli 80 % naisilla ja noin 75 % miehillä (KUVA 11.9).
  29. Akuutti myelooinen leukemia: Ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla 1980-luvulta lähtien, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut selvästi 1980-luvulta ja on nykyisin noin 20 % (KUVA 11.9).
  30. Krooninen myelooinen leukemia: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet koko havaintojakson ajan molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on kasvanut erityisen paljon 2000-luvulla ja on nykyisin yli 70 % (KUVA 11.9).
\label{dual-plots1}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots2}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.2: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots3}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.3: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots4}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.4: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots5}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.5: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots6}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.6: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots7}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.7: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots8}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.8: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

\label{dual-plots9}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 11.9: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

12 Ennusteet

Vuonna 2040 uusia syöpätapauksia todetaan ennusteen mukaan noin 48 200 (TAULUKKO 12.1). Vuotuisen tapausmäärän ennustetaan kasvavan 26 % vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna. Tapausmäärän kasvu johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä. Yli 75-vuotiailla todettujen syöpätapausten määrä lähes kaksinkertaistuu 14 860 tapauksesta 25 700 tapaukseen (KUVA 12.1). Alle 75-vuotiailla tapausmäärä pysyy lähes ennallaan tulevina vuosina. Syövän ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan 4 %, 5 % naisilla ja 3 % miehillä.

Eturauhassyövän ennuste ei perustu havaittua kehitystä hyödyntävään ennustemalliin, koska yleistyneen psa-testauksen aiheuttama epäsäännöllinen ilmaantuvuuskehitys ei sovellu mallin pohjaksi. Eturauhassyövän ennusteessa oletettiin, että kussakin ikäryhmässä ilmaantuvuus pysyy samalla tasolla kuin vuosina 2015–2019. Eturauhassyövässä tapausmäärä kasvaa 5 648 tapauksesta 6 820 tapaukseen (kasvua 21 %, TAULUKKO 12.1). Rintasyövässä kasvu 5 313 tapauksesta 6 060 tapaukseen (kasvua 14 %, TAULUKKO 12.1) on maltillisempaa kuin eturauhassyövässä, koska rintasyövän ilmaantuvuus ei jatka kasvua 65 ikävuoden jälkeen. Eturauhassyövän ilmaantuvuus kasvaa iän myötä ja on korkeimmillaan 80 vuoden iässä.

Yleisimpien syöpien osalta ihomelanooman tapausmäärä kasvaa suhteellisesti eniten (46 %, TAULUKKO 12.1). Poikkeuksellisen suuri kasvu johtuu siitä, että ihomelanooman ikävakioitu ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan (25 % vuodesta 2021 vuoteen 2040, TAULUKKO 12.1).

Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ennusteessa on selvä ero miesten ja naisten välillä (TAULUKKO 12.1). Naisilla ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan vuoteen 2032 asti ja vuonna 2040 keuhkosyöpiä todetaan 25 % enemmän vuoteen 2021 verrattuna. Vaikka miehillä keuhkosyöpä muuttuu harvinaisemmaksi ja ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan pienenevän 15 %, tapausmäärä kasvaa silti noin 6 %.

Syövän aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus pienenee ennusteen mukaan edelleen (TAULUKKO 12.1). Kaikkien syöpien aiheuttama kuolleisuus pienenee keskimäärin 12 % vuodesta 2021 vuoteen 2040, 10 % naisilla ja 13 % miehillä. Vuonna 2040 syöpään kuolee 16 200 ihmistä, joka on 21 % enemmän kuin vuonna 2021. Kuolleisuus pienenee eniten miesten keuhkosyövässä (26 %). Keuhkosyöpäkuolleisuus pienenee myös naisilla (keskimäärin 14%), mutta kuolleisuuden ennuste poikkeaa ikäryhmittäin. Kuolleisuus pienenee alle 65-vuotiailla 28 % ja 65-74-vuotiailla 34 %. Sitä vanhemmilla naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus kasvaa 11 %.

TAULUKKO 12.1: Ennuste uusien syöpätapausten lukumäärälle ja ikävakioidulle ilmaantuvuudelle sekä syöpäkuolemien lukumäärälle ja ikävakioidulle kuolleisuudelle vuonna 2040 ja suhteellinen muutos (%) vuodesta 2021 kaikkien syöpien ja seitsemän yleisimmän syöpätautiryhmän osalta. Tapausmäärässä ja ilmaantuvuudessa muutos on laskettu vuoden 2021 ennusteeseen nähden. Keuhkosyövässä ennuste on esitetty sukupuolittain.
Tapausmäärä
Ilmaantuvuus
Syöpäkuolemat
Kuolleisuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Muutos Suhde1 Muutos Lkm Muutos Suhde1 Muutos
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 48200 26 % 667.9 4 % 16200 21 % 194.6 -12 %
Eturauhanen C61 6820 21 % 201.6 0 % 1360 39 % 31.5 -17 %
Rinta (naiset) C50 6060 14 % 179.8 3 % 1060 16 % 25.0 -7 %
Paksu- ja peräsuoli C18-20 5170 35 % 69.3 9 % 1870 36 % 22.4 -1 %
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 4820 28 % 64.8 3 % 1560 11 % 17.6 -22 %
Ihomelanooma C43 2940 46 % 43.5 25 % 229 15 % 2.8 -16 %
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 2100 37 % 27.4 4 % 707 84 % 7.7 13 %
Keuhkot, henkitorvi (miehet) C33-34 1990 6 % 56.6 -15 % 1420 -5 % 39.3 -26 %
Keuhkot, henkitorvi (naiset) C33-34 1560 25 % 36.5 0 % 987 15 % 21.3 -14 %
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
\label{pred-plot1}Uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2021 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä. Ennuste perustuu vuoteen 2019 asti havaittuun kehitykseen ja on esitetty myös vuodelle 2021.

KUVA 12.1: Uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2021 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä. Ennuste perustuu vuoteen 2019 asti havaittuun kehitykseen ja on esitetty myös vuodelle 2021.

13 Alue-erot syöpätaakassa

Syövän ilmaantuvuuden ja syövän aiheuttaman kuolleisuuden alueellista vaihtelua arvioitiin vuosina 2017–2021. Tarkastelussa oli kaikkien syöpien yhdistelmän lisäksi neljä yleisintä syöpätautia.

Kaikki syövät yhdessä (KUVA 13.1): Syövän ilmaantuvuuden aluevaihtelu oli miehillä hieman suurempaa kuin naisilla. Naisilla ilmaantuvuuden riskisuhde vaihteli välillä 0.90-1.14, ts. syöpäilmaantuvuus oli kunnassa parhaimmillaan 10 % pienempi ja pahimmillaan 14 % suurempi kuin keskimäärin koko maassa. Miehillä ilmaantuvuuden suhteellisten alue-erojen vaihteluväli oli hieman suurempi: 0.88-1.19. Naisilla syöpäkuolleisuuden riskisuhde oli Manner-Suomessa välillä 0.91-1.15, mutta Ahvenanmaan kunnissa välillä 1.07-1.19 (keskimäärin 1.12, 95 %:n todennäköisyysväli [1.02, 1.24]). Miehillä kuolleisuuden riskisuhteet vaihtelivat välillä 0.92-1.09 ja Ahvenanmaan kunnat poikkesivat muusta Suomesta vähemmän kuin naisilla.

Rinta, naiset (KUVA 13.2): Rintasyövän ilmaantuvuus oli pienintä Kainuussa (riskisuhde keskimäärin 0.86 [0.79, 0.92]) ja suurinta pääkaupunkiseudulla (keskimäärin 1.18 [1.12, 1.26]). Suuren syöpäilmaantuvuuden kunnissa myös syöpäkuolleisuus oli usein koholla. Rintasyövän ilmaantuvuudessa riskisuhteen vaihteluväli oli 0.81-1.28 ja kuolleisuudessa 0.81-1.23. Helsingissä rintasyöpäkuolleisuus oli suurta (1.22 [1.12, 1.33]).

Eturauhanen (KUVA 13.2): Miehillä syöpäilmaantuvuuden alue-erot olivat suurimmat eturauhassyövässä. Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli pienintä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (riskisuhde keskimäärin 0.82 [0.76, 0.89]) ja Helsingissä (0.84 [0.80, 0.88]) ja suurinta Ahvenanmaalla (keskimäärin 1.35 [1.21, 1.52]). Suurimman ilmaantuvuuden kunnissa oli yli 80 % suurempi ilmaantuvuus kuin pienimmän ilmaantuvuuden kunnissa (riskisuhteen vaihteluväli 0.81-1.52). Eturauhassyöpäkuolleisuudessa eroa oli vähemmän (vaihteluväli 0.86-1.26).

Paksu- ja peräsuoli (KUVA 13.3): Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus oli pienintä Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Lapin kunnissa keskimääräinen riskisuhde naisilla oli 0.90 [0.82, 0.99] ja miehillä 0.88 [0.81, 0.95]. Suurinta ilmaantuvuus oli naisilla Ahvenanmaalla (1.14 [0.97, 1.35]) ja Kymenlaaksossa (1.13 [1.02, 1.26]) ja miehillä Ahvenanmaalla (1.08 [0.97, 1.21]) ja Varsinais-Suomessa (1.07 [1.02, 1.12]). Naisilla kuolleisuus paksu- ja peräsuolisyöpään oli suurinta Ahvenanmaalla (riskisuhteen vaihteluväli 1.11-1.24, keskimäärin 1.17 [0.94, 1.49]).

Keuhkot, henkitorvi (KUVA 13.4): Syöpätaakan alue-erot olivat neljän yleisimmän syövän osalta suurimmat naisten keuhkosyövässä: riskisuhteen vaihteluväli oli ilmaantuvuudessa 0.75-1.49 ja kuolleisuudessa 0.74-1.82. Naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus oli erityisen suurta Helsingissä (1.44 [1.33, 1.56]) ja Lapissa (keskimäärin 1.39 [1.23, 1.58]). Miehillä vaihtelu keuhkosyövän osalta oli huomattavasti pienempää: ilmaantuvuudessa 0.85-1.28 ja kuolleisuudessa 0.83-1.35. Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden aluevaihtelu oli hyvin samankaltaisia, koska sairastuneet kuolevat usein syöpäänsä alueesta riippumatta.

\label{map-unic-plots1}Kokonaissyöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

KUVA 13.1: Kokonaissyöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

\label{map-unic-plots2}Naisten rintasyövän ja miesten eturauhassyövän lmaantuvuuden ja kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

KUVA 13.2: Naisten rintasyövän ja miesten eturauhassyövän lmaantuvuuden ja kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

\label{map-unic-plots3}Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

KUVA 13.3: Paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

\label{map-unic-plots4}Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

KUVA 13.4: Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden suhteelliset alue-erot sukupuolittain vuosina 2017–2021 .

14 Koulutusaste ja syöpätaakka

Koulutusasteittaisissa tilastoissa väestö jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman saavutetun tutkinnon perusteella (ks. tilastolliset menetelmät, määritelmät). Kuvissa KUVA 14.1 - KUVA 14.4 on esitetty yli 25-vuotiaiden naisten ja miesten ikävakioidut syöpäilmaantuvuus- ja syöpäkuolleisuusluvut 100 000 henkilövuotta kohden koulutusasteittain. Tarkasteluun otettiin ilmaantuvuuden osalta 10 yleisintä syöpätautia ja kuolleisuuden osalta 10 eniten kuolleisuutta aiheuttavaa syöpätautia. Naisilla tarkasteluun otettiin lisäksi kohdunkaulan syöpä ja maksasyöpä, joissa on aiemmin todettu olleen koulutusastekohtaisia eroja ilmaantuvuudessa tai kuolleisuudessa.

14.1 Syöpäilmaantuvuus koulutusasteittain

Naisilla koulutusastekohtaiset erot syöpäilmaantuvuudessa (KUVA 14.1) olivat suhteellisesti suurimmat keuhko- ja henkitorvisyövässä, jonka ilmaantuvuus perusasteen koulutustasolla oli yli kaksinkertaista korkea-asteen ilmaantuvuuteen verrattuna (72.8 vs. 32.1, riskisuhde (RR) perusasteen koulutustasolla 2.17, 95 %:n luottamusväli [2.01, 2.34]). Myös kohdunkaulansyövän ilmaantuvuus oli korkeinta perusasteella ja alhaisinta korkeasti koulutetuilla (12.8 vs. 6.8, RR perusasteella 1.83 [1.52, 2.21]. Ihomelanooman ilmaantuvuudessakin erot olivat suuria, joskin päinvastaisesti. Ilmaantuvuus oli korkeinta korkea-asteen koulutustasolla (44) ja alhaisinta perusasteella (27.4, RR 0.64 [0.59, 0.70] korkeakoulutettuihin verrattuna).

Myös rintasyöpä oli yleisempää korkea-asteen koulutuksen saaneilla (263.8) kuin perusasteella (199.9). Perusasteen koulutustasolla rintasyövän RR oli 0.78 [0.75, 0.80] verrattuna korkeakoulutettuihin. Perusasteella rintasyövän ilmaantuvuus oli siis noin viidenneksen (22 %) alhaisempi kuin korkeasti koulutetuilla. Erot paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa olivat hyvin pieniä, ilmaantuvuus oli perusasteella (72.9) noin 4 % korkeampaa kuin korkea-asteella (69.1), RR 1.04 [0.98, 1.10]).

Miehillä suurimmat koulutusasteiden väliset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat keuhko- ja henkitorvisyövässä (KUVA 14.2). Keuhko- ja henkitorvisyövän ilmaantuvuus oli perusasteen koulutustasolla noin 2,5-kertaista korkeasti koulutettujen ilmaantuvuuteen verrattuna (129 vs. 49.6, peruskoulutettujen RR oli 2.61 [2.45, 2.78] korkeakoulutettuihin verrattuna). Myös maksa- ja mahasyöpien ilmaantuvuudet olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla (25.7 ja 23.1) ja matalimpia korkea-asteella (15.8 ja 14.8). Maksa- ja mahasyövän ilmaantuvuus oli siis perusasteella yli 1,5 -kertaista korkea-asteen koulutettuihin verrattuna (RR 1.60 [1.43, 1.81] maksasyövässä ja RR 1.59 [1.40, 1.79] mahasyövässä). Eturauhassyöpä sitä vastoin oli perusasteen koulutustasolla harvinaisempi kuin korkea-asteella (258.7 vs. 289.1, RR 0.90 [0.87, 0.93]). Erot paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa perusasteen ja korkea-asteen koulutustasojen välillä olivat pieniä eivätkä tilastollisesti merkitseviä (102.4 vs. 101.8, RR 1.01 [0.96, 1.07] perusasteella korkea-asteen koulutettuihin verrattuna).

\label{inc-point-women}Naisten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

KUVA 14.1: Naisten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

\label{inc-point-men}Miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

KUVA 14.2: Miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

14.2 Syöpäkuolleisuus koulutusasteittain

Myös syöpäkuolleisuudessa oli koulutusasteittaisia eroja. Naisilla kuolleisuus oli yleisesti suurinta perusasteen koulutustasolla (KUVA 14.3). Suurin, tilastollisesti merkitsevä ero todettiin kohdunkaulan syövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla lähes 3 kertaa suurempaa kuin korkeakoulutetuilla (4.2 vs. 1.2, RR 2.91 [2.00, 4.24]). Keuhko- ja henkitorvisyövässä ero oli lähes 2,5-kertainen (52.3 vs. 21.4, RR 2.40 [2.19, 2.64]) ja myös maksasyöpäkuolleisuudessa oli yli 1,5-kertainen ero perusasteen ja korkea-asteen koulutettujen välillä (7.4 perusasteella vs. 4.5 korkea-asteella, RR 1.60 [1.30, 1.96]). Rintasyöpäkuolleisuudessa ei ollut eroja eri koulutusryhmien välillä (RR 1.00 [0.92, 1.08]). Haimasyöpäkuolleisuus oli peruskoulutetuilla 22 % suurempaa kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla (29.1 vs. 22.8, RR 1.22 [1.11, 1.35]).

Miehillä kuolleisuus oli korkeinta perusasteen ja alhaisinta korkea-asteen koulutustasolla kaikissa tarkastelluissa syöpätaudeissa (KUVA 14.4). Erityisen suuri ero oli keuhko- ja henkitorvisyövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä yli 2,5 -kertaista korkea-asteen koulutuksen saaneisiin verrattuna (108.5 vs. 40.1, RR 2.77 [2.58, 2.97]). Ero kuolleisuudessa ruokatorven syöpään oli myös suurta, perusasteen koulutustasolla kuolleisuus oli kaksinkertaista korkea-asteen kuolleisuuteen verrattuna (14.3 vs. 7, RR 2.00 [1.69, 2.37]). Mahasyöpäkuolleisuus oli perusasteella 61 % suurempaa kuin korkea-asteella (16.4 vs. 10.2, RR 1.61 [1.39, 1.87]). Paksu- ja peräsuolisyövässä sekä eturauhassyövässä kuolleisuus oli perusasteen koulutustasolla noin neljänneksen suurempaa kuin korkea-asteella; 43.8 vs. 35.1 (RR 1.25 [1.15, 1.36]) paksu- ja peräsuolisyövässä ja 58.1 vs. 47 (RR 1.24 [1.15, 1.34]) eturauhassyövässä.

\label{mort-point-women}Naisten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

KUVA 14.3: Naisten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

\label{mort-point-men}Miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

KUVA 14.4: Miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2017–2021

15 Taulukot

15.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus

TAULUKKO 15.1: Uusien syöpätapausten ja -kuolemien lukumäärä ja ikävakioitu suhdeluku vuonna 2021 sekä syöpään sairastuneiden elossa olevien lukumäärä ja ikävakioitu osuus väestössä 31.12.2021, naiset
Ilmaantuvuus
Kuolleisuus
Vallitsevuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Suhde1 Lkm Suhde1 Lkm Osuus2
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 17440 538.80 6090 171.95 176686 5374.7
Suu ja nielu C00-14 283 8.80 70 1.98 2853 86.4
Huuli C00 19 0.50 0.03 291 7.5
Kieli C02 80 2.48 19 0.57 722 21.9
Suuret sylkirauhaset C07-08 29 0.95 0.06 551 17.1
Muu tai määrittelemätön suusyöpä C03-06 93 2.82 30 0.81 751 22.1
Nielu C01,C09-14 62 2.04 18 0.51 586 19.2
Ruuansulatuselimet C15-26 3276 95.87 1974 55.16 19563 564.5
Ruokatorvi C15 95 2.79 88 2.56 247 7.1
Maha C16 271 8.05 137 3.84 1544 44.9
Ohutsuoli C17 103 3.21 40 1.18 735 22.4
Paksu- ja peräsuoli C18-20 1717 50.71 633 17.50 15287 436.9
Paksusuoli C18 1168 33.99 435 11.88 10152 288.7
Peräsuoli C19-20 549 16.72 198 5.62 5228 150.7
Peräaukko C21 42 1.27 9 0.29 350 10.7
Maksa C22 178 5.01 174 4.89 283 8.5
Sappirakko, sappitiet C23-24 170 4.95 172 4.75 391 11.2
Haima C25 578 16.48 629 17.62 806 24.9
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet C26 122 3.41 92 2.53 90 2.7
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 1174 34.68 883 25.43 3627 107.1
Nenä, nenän sivuontelot C30-31 20 0.66 6 0.20 164 5.2
Kurkunpää C32 23 0.75 7 0.21 162 4.8
Keuhkot, henkitorvi C33-34 1102 32.38 855 24.62 3173 93.1
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet C37-39 29 0.89 15 0.40 139 4.4
Rinta C50 5105 167.27 914 26.80 80470 2445.7
Naisten sukuelimet C51-58 1987 62.12 780 22.38 23278 688.5
Kohdunkaula C53 212 7.46 55 1.79 3163 107.4
Kohdunrunko C54 925 28.61 213 6.01 13155 368.9
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 649 20.21 397 11.48 5823 179.3
Ulkosynnyttimet C51 120 3.57 51 1.35 950 27.2
Emätin C52 26 0.75 11 0.33 169 5.0
Istukka, trofoblastitaudit C58 0.11 0 0.00 82 2.8
Muut ja määrittelemättömät naisten sukuelimet C55,C57.5-9 52 1.41 53 1.41 177 5.1
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 717 20.97 237 6.45 6816 195.7
Munuainen C64 393 11.84 126 3.53 4030 118.7
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 324 9.13 111 2.91 2817 77.9
Iho C43-44 1851 54.13 108 2.95 19104 562.8
Ihomelanooma C43 798 26.04 81 2.25 11481 362.0
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 974 25.92 14 0.35 7000 181.3
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät C44 (Other) 79 2.18 13 0.36 899 26.7
Silmä C69 18 0.55 13 0.37 467 14.6
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 618 20.19 195 5.91 8912 284.6
Glioomat 182 6.07 125 3.98 1529 54.6
Meningeoomat 316 10.26 10 0.31 5815 178.8
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet 42 1.46 0.04 1099 34.9
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet 78 2.41 59 1.58 562 19.4
Umpirauhaset C73-75 399 13.67 46 1.25 8830 290.8
Kilpirauhanen C73 371 12.68 40 1.04 8526 280.4
Lisämunuainen C74 20 0.72 6 0.21 239 8.3
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset C75 8 0.28 0 0.00 77 2.5
Mesoteliooma C45 12 0.33 17 0.47 50 1.4
Luu C40-41 19 0.66 5 0.16 442 15.0
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 113 3.50 32 0.92 1225 38.5
Ääreishermosto, autonominen hermosto C47 0.14 0.04 111 4.0
Muu tai määrittelemätön sijainti C76,C80 253 6.90 186 4.98 592 17.9
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1611 49.01 629 16.68 14653 457.0
Hodgkinin lymfooma C81 73 2.62 0.09 1675 59.6
Kypsät B-solukasvaimet 917 27.35 370 9.79 7618 224.3
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 120 3.62 34 0.87 1355 38.3
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma C83.3 317 9.32 136 3.63 2273 67.6
Follikulaarinen lymfooma C82 170 5.18 24 0.65 1954 57.9
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 183 5.36 146 3.86 1074 31.9
Burkittin lymfooma/leukemia C83.7 5 0.15 0.06 66 2.2
Marginaalivyöhykkeen lymfooma C83.8 68 2.15 7 0.19 632 18.7
Manttelisolulymfooma C83.1 27 0.78 14 0.37 207 5.9
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit C88 26 0.76 6 0.14 182 5.2
Muut kypsät B-solukasvaimet 0.04 0.02 75 2.3
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 44 1.34 20 0.52 507 16.1
Ihon kypsät T-solukasvaimet C84.0-1 24 0.75 0.05 273 8.6
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet C84.3-5 20 0.59 18 0.47 237 7.6
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 34 1.34 10 0.35 898 33.6
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 103 3.24 85 2.40 594 20.4
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 47 1.26 23 0.58 1056 31.4
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 23 0.60 24 0.62 87 2.9
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 275 8.48 35 0.90 2038 63.1
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 18 0.62 5 0.12 262 8.9
Polysytemia vera D45 57 1.74 12 0.32 433 12.9
Myelofibroosi D47.1 34 1.00 9 0.24 224 6.7
Essentiaalinen trombosytemia D47.3 132 4.05 0.07 889 27.4
Muu myeloproliferatiivinen tauti D47.1 34 1.08 6 0.15 320 10.0
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 88 2.53 58 1.43 230 6.8
Myelodysplastiset oireyhtymät D46 73 2.10 49 1.22 175 5.2
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet 15 0.43 9 0.22 56 1.6
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 7 0.25 0 0.00 112 4.0
Mastosytoosi C96.2 0.04 0 0.00 57 2.0
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet C96.1, D76 0.15 0 0.00 48 1.8
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96.7-9 0.06 0 0.00 7 0.2
Ei sisälly ylläoleviin
Ihon basaliooma C44 (Basal cell) 5264 157.72 0.02 66181 1869.7
Sukupuolielinten basaliooma C51-53,C60-63 (Basal cell) 0.09 0 0.00 145 3.9
Kohdunkaulan syövän esiasteet N87.1-2, D06 2344 86.79 0 0.00 33516 1223.2
Emättimen ja ulkosynnyttimien syövän esiasteet N89-N90,D07.1-2 248 8.54 0 0.00 1405 46.9
Rinnan in situ karsinooma D05 594 20.31 0 0.00 9110 283.9
Rinnan duktaalinen in situ karsinooma (DCIS) D05.1 533 18.29 0 0.00 8330 259.8
Rinnan lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS) D05.0 31 1.16 0 0.00 588 18.4
Rinnan muu tai määrit. in situ karsinooma D05.7-9 30 0.87 0 0.00 192 5.6
Munasarjojen rajalaatuiset kasvaimet D39 173 6.00 7 0.18 3244 106.5
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
TAULUKKO 15.2: Uusien syöpätapausten ja -kuolemien lukumäärä ja ikävakioitu suhdeluku vuonna 2021 sekä syöpään sairastuneiden elossa olevien lukumäärä ja ikävakioitu osuus väestössä 31.12.2021, miehet
Ilmaantuvuus
Kuolleisuus
Vallitsevuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Suhde1 Lkm Suhde1 Lkm Osuus2
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 19103 690.76 7265 267.55 138544 4986.6
Suu ja nielu C00-14 479 17.29 144 5.23 3886 141.1
Huuli C00 38 1.43 0 0.00 604 23.3
Kieli C02 99 3.58 30 1.10 774 27.8
Suuret sylkirauhaset C07-08 36 1.25 15 0.59 449 16.3
Muu tai määrittelemätön suusyöpä C03-06 120 4.29 41 1.47 747 26.8
Nielu C01,C09-14 186 6.74 58 2.06 1359 48.6
Ruuansulatuselimet C15-26 4152 150.02 2531 91.97 19614 708.3
Ruokatorvi C15 260 9.16 235 8.45 593 20.9
Maha C16 413 15.18 276 10.15 1591 57.7
Ohutsuoli C17 114 4.13 44 1.59 754 26.9
Paksu- ja peräsuoli C18-20 2108 76.45 745 27.55 14964 542.4
Paksusuoli C18 1263 45.92 477 17.70 8721 318.1
Peräsuoli C19-20 845 30.53 268 9.85 6406 230.1
Peräaukko C21 21 0.79 6 0.19 169 6.1
Maksa C22 357 12.65 335 11.71 625 22.1
Sappirakko, sappitiet C23-24 169 6.01 157 5.65 297 10.4
Haima C25 612 21.98 652 23.64 770 27.1
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet C26 98 3.69 81 3.03 82 2.9
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 1936 68.85 1572 55.99 4775 166.8
Nenä, nenän sivuontelot C30-31 27 1.02 15 0.53 222 8.0
Kurkunpää C32 118 4.25 48 1.84 956 34.0
Keuhkot, henkitorvi C33-34 1754 62.21 1491 52.97 3471 120.4
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet C37-39 37 1.37 18 0.65 162 5.7
Rinta C50 23 0.86 5 0.19 287 10.5
Miesten sukuelimet C60-63 5413 193.39 990 38.45 64005 2289.9
Penis C60 44 1.62 8 0.31 383 14.0
Eturauhanen C61 5214 186.23 976 37.93 60003 2145.6
Kives C62 144 5.13 5 0.18 3652 131.5
Muut ja määrittelemättömät miesten sukuelimet C63 11 0.42 0.04 76 2.7
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 1716 61.95 478 18.16 14610 527.6
Munuainen C64 643 22.74 204 7.56 5321 190.0
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 1073 39.20 274 10.60 9421 342.3
Iho C43-44 2258 84.52 154 5.80 18785 697.9
Ihomelanooma C43 981 35.74 118 4.36 10521 382.4
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 1191 45.49 28 1.13 7844 301.1
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät C44 (Other) 86 3.30 8 0.31 889 32.8
Silmä C69 18 0.69 18 0.62 459 16.8
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 448 16.26 241 8.82 4746 170.7
Glioomat 239 8.55 189 6.75 1606 57.8
Meningeoomat 113 3.94 6 0.19 1727 61.7
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet 28 1.07 0 0.00 913 33.1
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet 68 2.70 46 1.88 558 20.2
Umpirauhaset C73-75 207 7.57 36 1.30 2504 90.3
Kilpirauhanen C73 177 6.42 27 0.97 2236 80.6
Lisämunuainen C74 22 0.86 8 0.29 184 6.7
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset C75 8 0.29 0.04 88 3.2
Mesoteliooma C45 88 3.19 86 3.10 115 3.9
Luu C40-41 26 0.95 10 0.38 482 17.4
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 103 3.69 46 1.68 1266 46.1
Ääreishermosto, autonominen hermosto C47 6 0.20 0.04 123 4.4
Muu tai määrittelemätön sijainti C76,C80 281 10.64 190 7.34 507 18.3
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1948 70.65 763 28.49 15860 567.7
Hodgkinin lymfooma C81 120 4.35 13 0.44 2046 73.6
Kypsät B-solukasvaimet 1132 40.78 443 16.54 8203 292.2
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 180 6.49 48 1.96 1801 64.0
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma C83.3 407 14.63 163 5.91 2411 86.2
Follikulaarinen lymfooma C82 166 5.91 16 0.60 1495 53.0
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 198 7.13 148 5.41 1131 40.1
Burkittin lymfooma/leukemia C83.7 9 0.33 0.03 180 6.4
Marginaalivyöhykkeen lymfooma C83.8 43 1.59 9 0.35 422 15.2
Manttelisolulymfooma C83.1 75 2.74 45 1.77 467 16.6
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit C88 35 1.30 10 0.38 239 8.6
Muut kypsät B-solukasvaimet 19 0.66 0.11 272 9.8
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 74 2.65 31 1.11 598 21.6
Ihon kypsät T-solukasvaimet C84.0-1 36 1.29 5 0.19 336 12.2
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet C84.3-5 38 1.36 26 0.92 266 9.6
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 39 1.46 7 0.27 1035 37.2
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 122 4.44 127 4.63 496 17.8
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 66 2.42 32 1.20 1455 52.5
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 18 0.65 16 0.59 98 3.5
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 261 9.62 29 1.08 1810 64.9
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 30 1.15 7 0.27 324 11.6
Polysytemia vera D45 53 1.92 6 0.24 433 15.6
Myelofibroosi D47.1 35 1.25 6 0.24 214 7.5
Essentiaalinen trombosytemia D47.3 109 4.06 0.09 632 22.7
Muu myeloproliferatiivinen tauti D47.1 34 1.24 7 0.25 273 9.8
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 109 4.04 64 2.61 248 8.9
Myelodysplastiset oireyhtymät D46 88 3.29 52 2.14 179 6.5
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet 21 0.74 12 0.47 70 2.5
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 7 0.25 0.03 105 3.8
Mastosytoosi C96.2 0.11 0 0.00 48 1.8
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet C96.1, D76 0.14 0.03 52 1.9
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96.7-9 0 0.00 0 0.00 5 0.2
Ei sisälly ylläoleviin
Ihon basaliooma C44 (Basal cell) 4641 168.50 0.03 52627 1932.5
Sukupuolielinten basaliooma C51-53,C60-63 (Basal cell) 0 0.00 0 0.00 11 0.4
Rinnan in situ karsinooma D05 0.13 0 0.00 29 1.1
Rinnan duktaalinen in situ karsinooma (DCIS) D05.1 0.05 0 0.00 24 0.9
Rinnan lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS) D05.0 0 0.00 0 0.00 0 0.0
Rinnan muu tai määrit. in situ karsinooma D05.7-9 0.08 0 0.00 5 0.2
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön

15.2 Potilaiden eloonjäämisluvut

TAULUKKO 15.3: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut vuosina 2019-2021 seuratuilla syöpäpotilailla ikäryhmittäin, naiset
5 vuoden elossaololuku (%)
Ikä toteamishetkellä
Syöpätauti ICD-10 Kaikki 0-54 55-74 75+
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76 71 89 75 58
Suu ja nielu C00-14 77 90 75 72
Ruuansulatuselimet C15-26 45 68 47 37
Ruokatorvi C15 19 23 21 14
Maha C16 32 56 35 21
Paksu- ja peräsuoli C18-20 70 81 72 66
Paksusuoli C18 69 81 70 65
Peräsuoli C19-20 73 82 76 65
Maksa C22 10 29 11 7
Sappirakko, sappitiet C23-24 14 46 15 9
Haima C25 8 33 9 2
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 24 42 28 15
Keuhkot, henkitorvi C33-34 22 39 26 14
Rinta C50 92 93 94 85
Naisten sukuelimet C51-58 67 84 70 54
Kohdunkaula C53 74 85 60 46
Kohdunrunko C54 81 90 85 73
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 48 78 49 28
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 68 90 74 55
Munuainen C64 71 89 74 58
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 65 90 76 52
Iho C43-44 94 97 95 92
Ihomelanooma C43 94 97 96 89
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 95 99 93 95
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 68 88 68 40
Glioomat 34 73 15 4
Meningeoomat 96 99 96 93
Umpirauhaset C73-75 93 98 94 77
Kilpirauhanen C73 94 99 94 78
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 63 84 66 46
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 68 92 77 43
Hodgkinin lymfooma C81 92 99 92 29
Kypsät B-solukasvaimet 68 89 79 48
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 44 82 60 22
TAULUKKO 15.4: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut vuosina 2019-2021 seuratuilla syöpäpotilailla ikäryhmittäin, miehet
5 vuoden elossaololuku (%)
Ikä toteamishetkellä
Syöpätauti ICD-10 Kaikki 0-54 55-74 75+
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76 69 79 69 65
Suu ja nielu C00-14 65 78 63 64
Ruuansulatuselimet C15-26 41 51 41 38
Ruokatorvi C15 14 13 16 10
Maha C16 26 33 28 23
Paksu- ja peräsuoli C18-20 66 71 68 63
Paksusuoli C18 65 70 65 63
Peräsuoli C19-20 68 71 71 63
Maksa C22 11 20 11 9
Sappirakko, sappitiet C23-24 11 17 13 8
Haima C25 7 24 8 3
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 18 36 20 12
Kurkunpää C32 61 70 64 52
Keuhkot, henkitorvi C33-34 14 24 16 9
Miesten sukuelimet C60-63 94 96 95 92
Eturauhanen C61 94 97 96 92
Kives C62 96 97 88 97
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 75 85 77 69
Munuainen C64 73 84 72 71
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 75 88 81 68
Iho C43-44 94 95 94 93
Ihomelanooma C43 94 95 93 96
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 95 96 95 94
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 46 69 40 25
Glioomat 25 52 11 8
Meningeoomat 90 96 88 87
Umpirauhaset C73-75 82 93 78 65
Kilpirauhanen C73 85 95 81 67
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 62 68 63 58
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 61 90 68 38
Hodgkinin lymfooma C81 90 98 80 57
Kypsät B-solukasvaimet 64 87 72 45
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 42 72 54 25

15.3 Pitkän aikavälin muutokset, ilmaantuvuus

TAULUKKO 15.5: Ilmaantuvuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2019, naiset
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 0.7% (1990-2006) 1.0% (2007-2019)
Suu ja nielu C00-14 1.0% (1990-2019)
Huuli C00 1.2% (1990-1997) -5.1% (1998-2019)
Nielu C01,C09-14 -0.7% (1990-1999) 4.7% (2000-2019)
Ruuansulatuselimet C15-26 -0.8% (1990-2004) 0.5% (2005-2019)
Ruokatorvi C15 -2.1% (1990-2011) 2.7% (2012-2019)
Maha C16 -4.0% (1990-2011) -1.9% (2012-2019)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 0.2% (1990-2010) 1.6% (2011-2019)
Paksusuoli C18 0.3% (1990-2005) 1.2% (2006-2019)
Peräsuoli C19-20 -0.4% (1990-2013) 2.8% (2014-2019)
Maksa C22 0.9% (1990-2019)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -2.8% (1990-2010) 1.2% (2011-2019)
Haima C25 -2.1% (1990-1994) 0.9% (1995-2019)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 2.3% (1990-2019)
Kurkunpää C32 0.3% (1990-2019)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 2.3% (1990-2019)
Rinta C50 2.2% (1990-1999) 1.2% (2000-2019)
Naisten sukuelimet C51-58 2.0% (1990-1995) -0.2% (1996-2019)
Kohdunkaula C53 -0.1% (1990-2019)
Kohdunrunko C54 2.3% (1990-1997) -0.2% (1998-2019)
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 1.6% (1990-1994) -0.7% (1995-2019)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 0.0% (1990-2019)
Munuainen C64 0.0% (1990-2019)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -0.2% (1990-2015) 6.1% (2016-2019)
Iho C43-44 2.0% (1990-2002) 3.4% (2003-2019)
Ihomelanooma C43 2.3% (1990-2000) 4.8% (2001-2019)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 2.0% (1990-2019)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 2.2% (1990-2002) -0.4% (2003-2019)
Glioomat 0.7% (1990-2019)
Meningeoomat 4.5% (1990-2000) -0.3% (2001-2019)
Umpirauhaset C73-75 0.1% (1990-2005) 2.8% (2006-2019)
Kilpirauhanen C73 0.1% (1990-2004) 2.6% (2005-2019)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 0.5% (1990-2019)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1.0% (1990-2019)
Hodgkinin lymfooma C81 0.7% (1990-2019)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 0.2% (1990-2013) -7.4% (2014-2019)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 5.8% (1990-1993) -0.3% (1994-2019)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 -0.4% (1990-2019)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 0.7% (1990-2019)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 -2.2% (1990-2019)
TAULUKKO 15.6: Ilmaantuvuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2019, miehet
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 1.0% (1990-2003) -0.2% (2004-2019)
Suu ja nielu C00-14 -0.7% (1990-2004) 1.6% (2005-2019)
Huuli C00 -6.5% (1990-2019)
Nielu C01,C09-14 1.6% (1990-2003) 4.8% (2004-2019)
Ruuansulatuselimet C15-26 -0.7% (1990-1999) 0.5% (2000-2019)
Ruokatorvi C15 -2.0% (1990-1996) 1.3% (1997-2019)
Maha C16 -4.1% (1990-2011) -2.2% (2012-2019)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 0.8% (1990-2019)
Paksusuoli C18 3.7% (1990-1993) 0.8% (1994-2019)
Peräsuoli C19-20 0.4% (1990-2019)
Maksa C22 2.0% (1990-2019)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -1.0% (1990-2009) 2.0% (2010-2019)
Haima C25 0.6% (1990-2019)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 -3.0% (1990-2001) -1.7% (2002-2019)
Kurkunpää C32 -1.9% (1990-2019)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 -3.2% (1990-2001) -1.8% (2002-2019)
Miesten sukuelimet C60-63 5.9% (1990-2002) -1.9% (2003-2019)
Eturauhanen C61 6.0% (1990-2002) -2.1% (2003-2019)
Kives C62 4.4% (1990-2013) -2.0% (2014-2019)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.1% (1990-2003) 0.7% (2004-2019)
Munuainen C64 -1.2% (1990-2006) 1.5% (2007-2019)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.2% (1990-2001) 0.4% (2002-2019)
Iho C43-44 1.8% (1990-2001) 3.5% (2002-2019)
Ihomelanooma C43 1.8% (1990-2000) 4.3% (2001-2019)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 2.6% (1990-2019)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 0.3% (1990-2019)
Glioomat 0.7% (1990-2019)
Meningeoomat 2.9% (1990-2002) -0.5% (2003-2019)
Umpirauhaset C73-75 0.6% (1990-2007) 4.2% (2008-2019)
Kilpirauhanen C73 1.0% (1990-2007) 4.0% (2008-2019)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 0.8% (1990-2019)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1.0% (1990-2019)
Hodgkinin lymfooma C81 0.6% (1990-2019)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 0.0% (1990-2019)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 0.9% (1990-2009) -1.6% (2010-2019)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 0.4% (1990-2019)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 0.3% (1990-2019)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 -2.9% (1990-2019)

15.4 Pitkän aikavälin muutokset, kuolleisuus

TAULUKKO 15.7: Syöpäkuolleisuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2021, naiset
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 -1.0% (1990-2005) -0.5% (2006-2021)
Suu ja nielu C00-14 -0.2% (1990-2021)
Huuli C00 -2.8% (1990-2021)
Nielu C01,C09-14 -0.2% (1990-2021)
Ruuansulatuselimet C15-26 -2.4% (1990-1998) -0.7% (1999-2021)
Ruokatorvi C15 -3.4% (1990-2002) -0.5% (2003-2021)
Maha C16 -4.1% (1990-2021)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 -1.6% (1990-2005) -0.6% (2006-2021)
Paksusuoli C18 -1.5% (1990-2003) -0.1% (2004-2021)
Peräsuoli C19-20 -1.8% (1990-2021)
Maksa C22 1.2% (1990-2009) -1.3% (2010-2021)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -2.9% (1990-2011) 0.8% (2012-2021)
Haima C25 -2.8% (1990-1994) 0.6% (1995-2021)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 1.9% (1990-2013) 0.5% (2014-2021)
Kurkunpää C32 0.1% (1990-2021)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 1.9% (1990-2013) 0.5% (2014-2021)
Rinta C50 -0.8% (1990-2021)
Naisten sukuelimet C51-58 -1.2% (1990-2001) 0.1% (2002-2021)
Kohdunkaula C53 -2.6% (1990-2021)
Kohdunrunko C54 0.1% (1990-2021)
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 -0.4% (1990-2021)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.2% (1990-2021)
Munuainen C64 -1.4% (1990-2021)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -4.7% (1990-1996) -0.4% (1997-2021)
Iho C43-44 -0.2% (1990-2021)
Ihomelanooma C43 -0.1% (1990-2021)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) -1.5% (1990-2021)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 -0.5% (1990-2021)
Glioomat 0.3% (1990-2021)
Meningeoomat -2.5% (1990-2021)
Umpirauhaset C73-75 -3.0% (1990-2008) 0.0% (2009-2021)
Kilpirauhanen C73 -5.5% (1990-2000) -0.5% (2001-2021)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 -0.2% (1990-2021)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 0.9% (1990-1994) -1.6% (1995-2021)
Hodgkinin lymfooma C81 -3.6% (1990-2021)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 -3.4% (1990-2021)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 -1.1% (1990-2021)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 -3.1% (1990-2021)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 31.5% (1990-1991) -0.2% (1992-2021)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 -8.3% (1990-2021)
TAULUKKO 15.8: Syöpäkuolleisuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2021, miehet
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 -1.7% (1990-2007) -1.1% (2008-2021)
Suu ja nielu C00-14 0.3% (1990-2021)
Huuli C00 -6.5% (1990-2021)
Nielu C01,C09-14 0.7% (1990-2021)
Ruuansulatuselimet C15-26 -1.6% (1990-2001) -0.1% (2002-2021)
Ruokatorvi C15 -0.5% (1990-2005) 1.6% (2006-2021)
Maha C16 -4.3% (1990-2013) -1.9% (2014-2021)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 -0.7% (1990-2021)
Paksusuoli C18 -0.2% (1990-2021)
Peräsuoli C19-20 -1.3% (1990-2021)
Maksa C22 1.6% (1990-2021)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -1.4% (1990-2011) 3.2% (2012-2021)
Haima C25 0.3% (1990-2021)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 -3.3% (1990-2000) -2.4% (2001-2021)
Kurkunpää C32 -2.3% (1990-2021)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 -3.3% (1990-2000) -2.4% (2001-2021)
Miesten sukuelimet C60-63 0.0% (1990-1997) -2.5% (1998-2021)
Eturauhanen C61 0.1% (1990-1997) -2.5% (1998-2021)
Kives C62 0.2% (1990-2021)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.5% (1990-2021)
Munuainen C64 -1.7% (1990-2021)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.3% (1990-2021)
Iho C43-44 1.1% (1990-2015) -4.4% (2016-2021)
Ihomelanooma C43 1.0% (1990-2015) -6.1% (2016-2021)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 0.8% (1990-2021)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 -0.1% (1990-2021)
Glioomat 0.8% (1990-2021)
Meningeoomat -3.1% (1990-2021)
Umpirauhaset C73-75 -0.5% (1990-2021)
Kilpirauhanen C73 0.0% (1990-2021)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 -0.3% (1990-2021)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 -1.2% (1990-2021)
Hodgkinin lymfooma C81 -11.1% (1990-1997) -1.0% (1998-2021)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 -3.3% (1990-2021)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 -1.0% (1990-2021)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 -1.8% (1990-2013) -10.7% (2014-2021)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 -1.1% (1990-2009) 2.0% (2010-2021)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 0.2% (1990-1997) -10.6% (1998-2021)