1 Esipuhe

Suomen Syöpärekisteri on saanut valmiiksi vuoden 2021 syöpätilaston (syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot). Tilaston tavoitteena on kuvata Suomen syöpätaakkaa mahdollisimman kattavasti. Raportti kokoaa tiedot mm. uusista syövistä, syöpäkuolemista ja potilaiden ennusteesta. Näiden lisäksi esitetään elossa olevien aiemmin syöpään sairastuneiden määrä, syövän takia menetetyt elinvuodet ja ennusteet tulevalle syöpätaakalle vuonna 2040.

Kaikkiaan vuonna 2021 todettiin 36 543 uutta syöpää ja 13 355 syöpäkuolemaa. Ilmaantuvuudeltaan yleisimpiä olivat naisilla rintasyöpä ja paksu- ja peräsuolisyöpä ja miehillä eturauhassyöpä ja paksu- ja peräsuolisyöpä. Eturauhassyövässä ja naisten rintasyövässä potilaiden viisivuotisennuste oli yli 90 % ja paksu- ja peräsuolisyövässä noin 70 %. Tavallisimmat syöpäkuolemien aiheuttajat olivat naisilla rinta- ja keuhkosyöpä. Miehillä keuhkosyöpä aiheutti eniten syöpäkuolemia ja seuraavaksi eniten eturauhassyöpä.

Edellisessä tilastoraportissa tarkasteltiin koronaviruspandemian vaikutusta syöpätaakkaan ja arvioitiin, että vuonna 2020 todettiin 1 600 syöpää (4,3 %) vähemmän kuin olisi odotettu ilman pandemiaa. Uuden tilaston perusteella vuoden 2020 aikana syntynyttä vajetta ei ole kurottu kiinni vaan sitä on pikemminkin kertynyt noin 900 syöpätapausta lisää vuoden 2021 aikana. Uusien syöpien määrän vajetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tämän raportin kolmannessa luvussa.

Syöpätaakkaa tarkastellaan tässä raportissa ensimmäistä kertaa menetettyjen elinvuosien näkökulmasta. Suomen väestön arvioitiin menettävän lähes 200 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia. Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän ja miehet keuhkosyövän takia. Rintasyövän takia menetetään 18 000 elinvuotta. Keuhkosyövän takia menetetään yhteensä 34 500 elinvuotta, joista 21 000 miesväestössä.

Syöpätaakan lyhyen aikavälin muutosten tarkastelu on jätetty pois tästäkin raportista, koska pandemian aiheuttama vaje uusien tapausten toteamisessa heikentää arvioiden luotettavuutta. Syöpätilasto on laadittu kliinistä syöpäjaottelua (ICD-10) mukaillen koko rekisterin toiminta-ajalta vuodesta 1953 lähtien. Veri- ja imukudossyöpien luokitusmuutosten vuoksi näiden tautien aikasarjat ovat vertailukelpoisia vasta vuodesta 2007 alkaen.

Syöpärekisterin tietolähteitä ovat terveydenhuollon toimijat ja patologian laboratoriot. Patologian laboratorioiden tuottamien tietojen kattavuus on korkea, mutta on haasteellista saada tietoa syövistä, joista ei ole näytteitä laboratorioissa. Teemme tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon yksiköiden ja potilastietojärjestelmien kehittäjien kanssa, jotta tietojen kattavuus paranee. Olemme nyt julkaisseet päivitetyn kliinisten ilmoitusten tilaston kolmatta kertaa verkkosivuillamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto).

Vuoden 2021 syöpätietojen luovutus tutkimuksiin käynnistyi huhtikuussa 2023. Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää kansallista rekisteriä syöpätapauksista sekä rekisteriä kohdunkaulan, rintasyövän ja paksu- ja peräsuolisyövän väestöseulonnoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on syöpärekisterin rekisterinpitäjänä antanut Suomen Syöpäyhdistykselle vastuun huolehtia rekisterien toiminnasta.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Kattavat ja pitkät aikasarjat syöpätaakasta ovat arvokas kansallinen pääoma.


Helsinki 31.5.2023

Janne Pitkäniemi, professori Tomas Tanskanen, LT Karri Seppä, dosentti
johtaja vastaava lääkäri tutkimuspäällikkö
050 372 3335 050 320 8035 050 441 8556

2 Syöpätilanne 2021

Vuonna 2021 Suomessa todettiin 36 543 uutta syöpää, joista naisilla 17 440 ja miehillä 19 103, ja syöpään kuoli 13 355 henkeä (TAULUKKO 2.1). Jo yli 315 000 syöpään sairastunutta suomalaista oli elossa vuoden 2021 lopussa. Heistä 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Vuosina 2019-2021 seurattujen syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 70 %.

TAULUKKO 2.1: Vuonna 2021 todetut uudet syövät ja syöpäkuolemat, syövän vallitsevuus ja potilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut Suomen koko väestössä erikseen naisilla ja miehillä.
Koko väestö Naiset Miehet
36 543 uutta syöpätapausta 17 440 uutta syöpätapausta 19 103 uutta syöpätapausta
13 355 syöpäkuolemaa 6 090 syöpäkuolemaa 7 265 syöpäkuolemaa
315 230 sairastunutta on elossa 176 686 sairastunutta on elossa 138 544 sairastunutta on elossa
70% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 71% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 69% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku
\label{dual-plots-all}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

KUVA 2.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2021

Kuvassa (KUVA 2.1) on esitetty ikävakioitu syöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus ja potilaiden suhteellinen elossaololuku vuodesta 1953 vuoteen 2021. Syöpäilmaantuvuus on noussut naisilla vuosina 1990–2006 keskimäärin 0.7 % vuodessa ja vuosina 2007–2019 keskimäärin 1.0 % vuodessa (TAULUKKO 15.5). Miehillä aikaisempi nousu (1.0 % vuodessa vuosina 1990-2003, TAULUKKO 15.6) on tasoittunut (-0.2 % vuodessa 2004-2019). Koronaviruspandemian vaikutusta syöpäilmaantuvuuteen on arvioitu kappaleessa 3. Syöpäkuolleisuus on laskenut naisilla ja miehillä: naisilla keskimäärin 0.5 % vuodessa (2006-2021) ja miehillä 1.1 % vuodessa (2008-2021, TAULUKKO 15.7 ja TAULUKKO 15.8). Suhteellinen elossaololuku on parantunut naisilla tasaisesti, ja miehillä aikaisempi nopea parantuminen elossaololuvussa on hidastunut 2000-luvun alun jälkeen.