1 Esipuhe

Suomen Syöpärekisteri on saanut valmiiksi vuoden 2022 varsinaisen syöpätilaston (syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot). Ennakkotiedot vuodelle 2023 julkaistiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan varsinaisen syöpätilaston kanssa. Syksyllä julkaistuun vuoden 2022 ennakkotilastoon verrattuna haima- (458 lisätapausta), keuhko- (520 lisätapausta) ja hematologisten syöpien (412 lisätapausta) määrä on odotetusti kasvanut, muilta osin luvut ovat muuttuneet vähemmän.

Syöpäraportti kokoaa tiedot mm. uusista syövistä, syöpäkuolemista ja potilaiden ennusteesta. Näiden lisäksi esitetään elossa olevien aiemmin syöpään sairastuneiden määrä, syövän takia menetetyt elinvuodet ja tulevan syöpätaakan ennusteet vuoteen 2040 asti. Kaikkiaan vuonna 2022 todettiin 37 268 uutta syöpää ja 13 287 syöpäkuolemaa. Uusien tapausten määrässä yleisimpiä olivat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhasen syöpä, toisena oli molemmilla sukupuolilla paksu- ja peräsuolisyöpä. Eniten syöpäkuolemia aiheutui naisten keuhko- ja rintasyövästä ja miesten keuhko- ja eturauhassyövästä.

Edellisissä syöpäraporteissa arvioitiin koronaviruspandemian aiheuttamaa vajetta vuosina 2020 (1600 uutta syöpää) ja 2021 (900 syöpää). Nyt arvioitiin, että vuonna 2022 toteamatta jäi 1000 uutta syöpää. Syöpäkuolleisuudessa ei havaittu vuosina 2020–2022 huomattavia muutoksia.

Syöpätaakkaa tarkastellaan tässä raportissa toista kertaa menetettyjen elinvuosien näkökulmasta. Suomen väestön arvioitiin menettävän yli 190 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia. Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän ja miehet keuhkosyövän takia. Rintasyövän takia potilas menettää keskimäärin 3,3 elinvuotta, keuhkosyövän takia 11,6 elinvuotta ja eturauhassyövän takia 1,2 elinvuotta.

Syöpätilasto on laadittu kliinistä syöpäjaottelua (ICD-10) mukaillen koko rekisterin toiminta-ajalta vuodesta 1953 lähtien. Syöpärekisterin tietolähteitä ovat terveydenhuollon toimijat ja patologian laboratoriot. Erityisesti tapaukset, joista ei ole saatu kudos- tai solunäytettä, voivat jäädä ilmoittamatta rekisteriin. Näiden ns. kliinisten ilmoitusten kattavuutta pyritään parantamaan yhteistyöllä terveydenhuollon yksiköiden ja potilastietojärjestelmien kehittäjien kanssa. Päivitetty kliinisten ilmoitusten tilasto löytyy verkkosivuiltamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto).

Vuoden 2022 syöpätietojen luovutus tutkimuksiin käynnistyi huhtikuussa 2024. Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää kansallista rekisteriä syöpätapauksista sekä rekisteriä kohdunkaulan, rintasyövän ja paksu- ja peräsuolisyövän väestöseulonnoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on syöpärekisterin rekisterinpitäjänä antanut Suomen Syöpäyhdistykselle vastuun huolehtia rekisterien toiminnasta.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja tietojen toimittajille. Kattavien ja pitkien aikasarjojen tarjoama luotettava tietopohja syövistä toimii perustana sekä terveydenhuollon kehittämiselle että tutkimukselle.


Helsinki 28.5.2024

Janne Pitkäniemi, professori Nea Malila, dosentti Karri Seppä, dosentti
johtaja vastaava lääkäri tutkimuspäällikkö
050 372 3335 050 305 5730 050 441 8556

2 Syöpätilanne 2022

Vuonna 2022 Suomessa todettiin 37 268 uutta syöpää, joista naisilla 17 622 ja miehillä 19 646, ja syöpään kuoli 13 287 henkeä (TAULUKKO 2.1). Jo yli 320 000 syöpään sairastunutta suomalaista oli elossa vuoden 2022 lopussa. Heistä 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Vuosina 2020–2022 seurattujen syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 70 %.

TAULUKKO 2.1: Vuonna 2022 todetut uudet syövät ja syöpäkuolemat, syövän vallitsevuus ja potilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut Suomen koko väestössä erikseen naisilla ja miehillä.
Koko väestö Naiset Miehet
37 268 uutta syöpätapausta 17 622 uutta syöpätapausta 19 646 uutta syöpätapausta
13 287 syöpäkuolemaa 6 264 syöpäkuolemaa 7 023 syöpäkuolemaa
323 097 sairastunutta on elossa 180 539 sairastunutta on elossa 142 558 sairastunutta on elossa
70% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 71% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 69% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku
\label{dual-plots-all}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2022

KUVA 2.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2022

Kuvassa (KUVA 2.1) on esitetty ikävakioitu syöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus ja potilaiden suhteellinen elossaololuku vuodesta 1953 vuoteen 2022. Syöpäilmaantuvuus on noussut naisilla vuosina 1992–2019 keskimäärin 0.8 % vuodessa (TAULUKKO 15.5). Miehillä aikaisempi nousu (1.0 % vuodessa vuosina 1990–2003, TAULUKKO 15.6) on tasoittunut (-0.2 % vuodessa 2004–2019). Koronaviruspandemian vaikutusta syöpäilmaantuvuuteen on arvioitu kappaleessa 3. Syöpäkuolleisuus on laskenut naisilla ja miehillä: naisilla keskimäärin 0.5 % vuodessa (2006–2022) ja miehillä 1.2 % vuodessa (2008–2022, TAULUKKO 15.7 ja TAULUKKO 15.8). Suhteellinen elossaololuku on parantunut naisilla tasaisesti, ja miehillä aikaisempi nopea parantuminen elossaololuvussa on hidastunut 2000-luvun alun jälkeen.