1 Esipuhe

Suomen Syöpärekisteri julkaisi vuoden 2023 varsinaisen syöpätilaston ja vuoden 2024 ennakkotiedot vappuaattona (syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot). Vuosi sitten julkaistuun vuoden 2023 ennakkotietoon verrattuna varsinaiseen tilastoon täydentyi yhteensä lähes 5000 syöpää, joista määrällisesti suurimmat olivat haimasyöpä (528 tapausta), keuhkosyöpä (572 tapausta) ja hematologiset syövät (546 tapausta). Näiden lisäksi erityisesti keskushermoston kasvainten ilmoittaminen viivästyy eikä ennakkotilasto ole näiden suhteen luotettava.

Syöpäraportti kokoaa tuoreet tiedot uusista syövistä, syöpäkuolemista ja potilaiden ennusteesta. Näiden lisäksi esitetään elossa olevien aiemmin syöpään sairastuneiden määrä, syövän takia menetetyt elinvuodet ja tulevan syöpätaakan ennusteet vuoteen 2040 asti. Kaikkiaan vuonna 2023 todettiin 39 199 uutta syöpää ja 13 645 syöpäkuolemaa. Uusien tapausten määrässä yleisimpiä olivat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhasen syöpä, toisena oli molemmilla sukupuolilla paksu- ja peräsuolisyöpä. Eniten syöpäkuolemia aiheutui naisten keuhko- ja rintasyövästä ja miesten keuhko- ja eturauhassyövästä.

Syöpätaakka kasvaa tulevina vuosina huomattavasti väestön ikääntyessä. Vuosittain todettavien syöpien määrä kasvaa ennusteen perusteella 48 800 syöpätapaukseen vuonna 2040. Syöpään sairastuneiden ennustetaan elävän yhä pidempään, mikä kasvattaa syöpätaakkaa entisestään. Vuoden 2040 lopussa elossa on ennusteen mukaan noin 460 000 henkilöä, joilla on aiemmin todettu syöpä.

Syöpätaakkaa tarkastellaan tässä raportissa nyt myös hyvinvointi- ja yhteistyöalueittain. Yleisimpien syöpien ilmaantuvuudessa ja niiden aiheuttamassa kuolleisuudessa on huomattavia eroja hyvinvointialueiden kesken. Alueiden väliset erot olivat suurimpia naisten keuhkosyövässä. Potilaiden syöpäkohtaisissa ennusteissa oli vain muutamia poikkeamia koko maan ennusteeseen nähden.

Syöpätilasto on laadittu kliinistä syöpäjaottelua (ICD-10) mukaillen koko rekisterin toiminta-ajalta vuodesta 1953 lähtien. Syöpärekisterin tietolähteitä ovat terveydenhuollon toimijat ja patologian laboratoriot. Erityisesti tapaukset, joista ei ole saatu kudos- tai solunäytettä, ja hematologiset kasvaimet voivat kokonaan jäädä ilmoittamatta rekisteriin. Näiden tietojen kertymistä edistetään kliinisten ilmoitusten kattavuutta parantamalla yhteistyössä terveydenhuollon yksiköiden ja potilastietojärjestelmien kehittäjien kanssa. Päivitetty tuorein kliinisten ilmoitusten tilasto sisältää myös vuoden 2024 ennakkotiedot ja se löytyy sivuiltamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto).

Vuoden 2023 syöpätietojen luovutus tutkimuksiin käynnistyi toukokuussa 2025. Suomen Syöpärekisteri on Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitos, joka ylläpitää kansallista rekisteriä syöpätapauksista sekä rekisteriä kohdunkaulan, rintasyövän ja paksu- ja peräsuolisyövän väestöseulonnoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on syöpärekisterin rekisterinpitäjänä antanut Suomen Syöpäyhdistykselle vastuun huolehtia rekisterien toiminnasta.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja tietojen toimittajille. Kattavien ja pitkien aikasarjojen tarjoama luotettava tietopohja syövistä toimii perustana sekä terveydenhuollon kehittämiselle että tutkimukselle.


Helsinki 1.6.2025

Janne Pitkäniemi, professori Nea Malila, dosentti Karri Seppä, dosentti
johtaja vastaava lääkäri tutkimuspäällikkö
050 372 3335 050 305 5730 050 441 8556

2 Syöpätilanne 2023

Vuonna 2023 Suomessa todettiin 39 199 uutta syöpää, joista naisilla 18 553 ja miehillä 20 646, ja syöpään kuoli 13 645 henkeä (TAULUKKO 2.1). Jo yli 330 000 syöpään sairastunutta suomalaista oli elossa vuoden 2023 lopussa. Heistä 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Vuosina 2021–2023 seurattujen syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 71 %.

TABLE 2.1: Vuonna 2023 todetut uudet syövät ja syöpäkuolemat, syövän vallitsevuus ja potilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut Suomen koko väestössä erikseen naisilla ja miehillä.
Koko väestö Naiset Miehet
39 199 uutta syöpätapausta 18 553 uutta syöpätapausta 20 646 uutta syöpätapausta
13 645 syöpäkuolemaa 6 281 syöpäkuolemaa 7 364 syöpäkuolemaa
334 024 sairastunutta on elossa 186 589 sairastunutta on elossa 147 435 sairastunutta on elossa
71% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 72% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku 70% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku
\label{dual-plots-all}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 2.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

Kuvassa (KUVA 2.1) on esitetty ikävakioitu syöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus ja potilaiden suhteellinen elossaololuku vuodesta 1953 vuoteen 2023. Syöpäilmaantuvuus on noussut naisilla vuosina 1990–2015 keskimäärin 0.9 % vuodessa ja sen jälkeen keskimäärin 0.5 % vuodessa (TAULUKKO 14.5). Miehillä aikaisempi nousu (1.0 % vuodessa vuosina 1990–2003, TAULUKKO 14.6) on tasoittunut (-0.1 % vuodessa 2004–2023). Syöpäkuolleisuus on laskenut naisilla ja miehillä: naisilla keskimäärin 0.5 % vuodessa (2006–2023) ja miehillä 1.2 % vuodessa (2008–2023, TAULUKKO 14.7 ja TAULUKKO 14.8). Suhteellinen elossaololuku on parantunut naisilla tasaisesti, ja miehillä aikaisempi nopea parantuminen elossaololuvussa on hidastunut 2000-luvun alun jälkeen.

\label{trend-both}Uusien syöpätapausten määrä ja ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2023. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

FIGURE 2.2: Uusien syöpätapausten määrä ja ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2023. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

Kuvassa (KUVA 2.2) on esitetty vuosittainen uusien syöpätapausten lukumäärä ja ikävakioitu ilmaantuvuus yleisimmille syöpätaudeille sukupuolittain. Suomessa todettiin 1950-luvulla vuosittain noin 2 000 uutta mahasyöpää, ja se oli yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Nykyisin todetaan vuosittain noin 640 uutta mahasyöpää. Miehillä myös keuhkosyövän ilmaantuvuus on pienentynyt 1970-luvulta lähtien. Eturauhassyövän ilmaantuvuus alkoi kasvaa huomattavasti 1990-luvulla. Naisilla rintasyövän ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun alkuun asti.

\label{trend-mort-both}Uusien syöpäkuolemien määrä ja kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2023. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

FIGURE 2.3: Uusien syöpäkuolemien määrä ja kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2023. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

Kuvassa (KUVA 2.3) on esitetty syöpäkuolemien lukumäärä ja ikävakioitu kuolleisuus miehillä ja naisilla vuodesta 1953. Syöpäkuolemien lukumäärä on kasvanut naisilla suhteellisen tasaisesti koko tarkastelujakson ajan, kun taas miehillä voimakas kasvu loiveni 1980- ja 1990-luvuilla mutta kiihtyi sen jälkeen. Miesten eturauhassyöpäkuolleisuuden ja naisten rintasyöpäkuolleisuuden muutoksilla on ollut suhteellisen pieni vaikutus kokonaissyöpäkuolleisuuden muutokseen. Eniten siihen on vaikuttanut mahasyöpäkuolleisuuden huomattava pienentyminen sekä miehillä että naisilla ja keuhkosyöpäkuolleisuuden pienentyminen miehillä. Naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut ja keuhkosyöpä on nykyisin merkittävä syöpäkuolemien aiheuttaja.

\label{pred-plot-inc-mort}Syöpäilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 saakka sukupuolittain.

FIGURE 2.4: Syöpäilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 saakka sukupuolittain.

Ikävakioidun syöpäilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan maltillisesti (KUVA 2.4). Vuodesta 2023 vuoteen 2040 keskimääräisen vuotuisen kasvun ennustetaan olevan noin 0.2 % sekä naisilla että miehillä. Kuolleisuuden pienenemisen ennustetaan jatkuvan. Naisilla kuolleisuus pienenee keskimäärin 0.6 % vuodessa ja miehillä 0.7 % vuodessa.

\label{educ-plots-all}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä sukupuolittain ja koulutusasteittain vuosina 1986–2023

FIGURE 2.5: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä sukupuolittain ja koulutusasteittain vuosina 1986–2023

Syövän ilmaantuvuus ja syöpäkuolleisuus olivat kokonaisuutena tarkastellen korkeimpia perusasteen koulutustasolla ja matalimpia korkeakoulutetuilla (KUVA 2.5). Suurimpia erot olivat keuhkosyövässä. Naisten ja miesten tavallisimmat syövät, rintasyöpä ja eturauhassyöpä, olivat kuitenkin yleisimpiä korkeasti koulutetuilla. Kokonaisuudessaan suurimmat koulutustasokohtaiset erot todettiin miesten syöpäkuolleisuudessa, jossa perusasteen koulutettujen kuolleisuus oli suurempaa korkeakoulutettuihin verrattuna kaikissa tarkastelussa mukana olleissa syövissä. Myös korkeakoulutettujen naisten syöpäkuolleisuus oli yleisesti hieman alhaisempaa kuin perusasteen koulutustasolla.

3 Tilastolliset menetelmät

3.1 Määritelmät

Ilmaantuvuus Uusien syöpätapausten määrä tietyllä aikavälillä (esimerkiksi yhden kalenterivuoden aikana) väestössä tai sen osassa. Ilmaantuvuuden suhdeluku on tapausmäärä 100 000 henkilövuotta kohden.

Kuolleisuus Syövästä johtuvien kuolemien määrä tietyllä aikavälillä väestössä tai sen osassa. Kuolleisuuden suhdeluku on kuolemien määrä 100 000 henkilövuotta kohden.

Vallitsevuus Syöpään sairastuneiden ja tietyllä ajanhetkellä elossa olevien lukumäärä väestössä tai sen osassa. Vallitsevuusosuus on vastaava lukumäärä suhteessa väkilukuun.

Ikävakioitu ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus Tässä raportissa Suomen 2014 väestöön vakioitu ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus, joiden tarkoituksena on esimerkiksi kalenterivuosittaisten lukujen vertailtavuuden parantaminen siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen on huomioitu.

Riski sairastua syöpään Arvio syöpään sairastuvien osuudesta väestössä.

Riski sairastua ja kuolla syöpään Arvio syöpään sairastuvien ja siihen kuolevien osuudesta väestössä.

Suhteellinen elossaololuku Arvio elossa olevien potilaiden osuudesta tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli syöpä olisi ainoa potilaiden kuolleisuuteen vaikuttava tekijä. Sitä käytetään syöpäpotilaiden ennusteen mittarina.

Ikävakioitu suhteellinen elossaololuku Tässä raportissa suhteellinen elossaololuku, joka on vakioitu Suomessa viimeisimpänä kolmivuotisjaksona todettujen potilaiden ikäjakaumaan. Sen tarkoituksena on esimerkiksi kalenterivuosittaisten lukujen vertailtavuuden parantaminen siten, että potilaiden ikärakenteen muutos on huomioitu.

Syöpätaakka Väestöön kohdistuva haitta, joka on seurausta syövästä. Tavallisimmat haitan mittarit ovat ilmaantuvuus, syöpäkuolleisuus ja suhteellinen elossaololuku.


3.2 Uudet syöpätapaukset - ilmaantuvuus

Syöpien tilastoinnissa raportoidaan uusien todettujen syöpätapausten lukumäärä tiettynä ajanjaksona. Usein aikajaksoksi valitaan yksi vuosi. Ilmaantuvuus on uusien todettujen syöpätapausten määrä 100 000 henkilövuotta kohden. Henkilövuodet suomalaisilla eli syöpävaarassa olevan väestön kerryttämä aika tilastovuoden, sukupuolen ja iän suhteen jaoteltuna saadaan Tilastokeskuksen ylläpitämistä väkilukutiedoista. Näillä tiedoilla on keskeinen merkitys arvioitaessa syöpätaakkaa kuvaavia tunnuslukuja, koska Suomen väestön ikärakenne on voimakkaasti muuttunut viime vuosikymmeninä (KUVA 3.1). Väestön ikääntyessä syöpätapausten määrä kasvaa, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että syövän ilmaantuvuus kasvaisi ikäryhmittäin tarkasteltuna.

\label{age-pyramid-53curr}Suomen väestön ikärakenne sukupuolittain vuonna 1953 ja vuonna 2023

FIGURE 3.1: Suomen väestön ikärakenne sukupuolittain vuonna 1953 ja vuonna 2023

Ikävakioitu ilmaantuvuus kuvaa uusien syöpätapausten määrää 100 000 henkilövuotta kohden, mikäli Suomen väestön ikärakenne aineistossa vastaisi standardiväestöä. Standardiväestöksi on valittavissa ’maailman vakioväestö’ ja ’Suomi 2014’. Maailman vakioväestö perustuu koko maailman ikärakenteeseen 1950-luvulla. Suomi 2014 -valinta vakioi luvut vastaamaan Suomen väestön ikärakennetta vuodelta 2014. Ikävakioinnin tarkoitus on lukujen vertailtavuus ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen ja eri ajanjaksojen välillä. Suomi 2014 -vakioväestö soveltuu hyvin esimerkiksi kalenterivuosien ja sairaanhoitopiirien vertailuun, ja maailman vakioväestö mahdollistaa vertailun muihin maihin.

3.3 Syöpien aiheuttamat kuolemat - syöpäkuolleisuus

Syövästä johtuvien kuolemien lukumäärä raportoidaan usein yhden vuoden aikana tai muuna valittuna ajanjaksona. Syöpäkuolleisuus on syövästä johtuvien kuolemien, joissa peruskuolinsyynä on syöpä, määrä 100 000 henkilövuotta kohden.

Ikävakioitu syöpäkuolleisuus kuvaa syövästä johtuvien kuolemien määrää 100 000 henkilövuotta kohden, mikäli Suomen väestön ikärakenne vastaisi ‘standardiväestöä’. Standardiväestöksi on valittavissa ’maailman vakioväestö’ ja ’Suomi 2014’. Maailman vakioväestö perustuu koko maailman ikärakenteeseen 1950-luvulla. Suomi 2014 -valinta vakioi luvut vastaamaan Suomen väestön ikärakennetta vuodelta 2014. Ikävakiointi mahdollistaa syöpäkuolleisuuden vertailun ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen ja eri ajanjaksojen välillä. Suomi 2014 -vakioväestö soveltuu hyvin esimerkiksi kalenterivuosien ja sairaanhoitopiirien vertailuun, ja maailman vakioväestö mahdollistaa vertailun muihin maihin.

3.4 Elossaolevat, joilla todettu syöpä - vallitsevuus

Vallitsevuus on väestössä tiettynä ajanhetkenä elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä. Se on jaoteltu syövän toteamisesta kuluneen ajan suhteen. Esimerkiksi viisivuotisluku sisällyttää vain ne potilaat, joiden syöpä on todettu enintään viisi vuotta ennen kyseistä ajanhetkeä (esimerkiksi aikaisintaan 31.12.2018, jos tarkastellaan ajanhetkeä 31.12.2023).

Vallitsevuusosuus on syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä väestössä suhteessa väkilukuun. Esimerkiksi vallitsevuusosuus 5000 per 100 000 tarkoittaa, että 5000 henkilöllä 100 000 henkilöstä (5 prosentilla väestössä) on aiemmin todettu syöpä.

3.5 Riski sairastua syöpään ja kuolla syöpään

Riski sairastua syöpään on keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys väestössä sairastua syöpään. Riskiarvio perustuu tässä raportissa viimeisimmän viisivuotisjakson ikäryhmittäisiin syövän ilmaantuvuus- sekä väestön kokonaiskuolleisuuslukuihin. Riskiarviossa on huomioitu, että osa väestöstä välttää syövän, koska kuolee sitä ennen muista syistä.

Riski sairastua ja kuolla syöpään on keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys väestössä sairastua ja kuolla syöpään. Riskiarvio perustuu viimeisimmän viisivuotisjakson ikäryhmittäisiin syöpäkuolleisuus- sekä väestön kokonaiskuolleisuuslukuihin. Riskiarviossa on huomioitu, että osa väestöstä välttää syöpäkuoleman, koska kuolee sitä ennen muista syistä.

3.6 Syöpäpotilaiden ennusteet - eloonjääminen

Suhteellinen elossaololuku (potilaan ennuste) lasketaan vertaamalla potilaiden kuolleisuutta samaa sukupuolta olevan, samanikäisen ja samana kalenteriaikana eläneen Suomen väestön kuolleisuuteen. Tämä tunnusluku kuvaa syövän vaarallisuutta. Luku voidaan tulkita todennäköisyytenä sille, että potilas olisi elossa tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli kyseinen syöpä olisi potilaan ainoa mahdollinen kuolinsyy. Usein käytetään viiden vuoden suhteellista elossaololukua.

Ikävakioitu suhteellinen elossaololuku vakioi potilaiden ikärakenteen koko maassa tuoreimpana 3-vuotisjaksona todettujen potilaiden ikärakenteeseen (syöpätaudeittain ja sukupuolittain). Ikävakioinnin tarkoitus on lukujen vertailtavuus ikärakenteeltaan erilaisten alueiden ja eri ajanjaksojen välillä. Ikävakioinnissa käytetään perinteistä menetelmää, joka perustuu ikäryhmittäisiin elossaololukuihin. Ikävakioitu elossaololuku puuttuu, jos jossakin ikäryhmässä ei ole yhtään potilasta elossa viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta.

3.7 Syövän takia menetetyt elinvuodet

Syövän takia menetetyt elinvuodet on laskettu arvioimalla potilaiden keskimääräinen elinaika ja vertaamalla sitä samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestöjoukon keskimääräiseen elinaikaan. Kymmenen vuoden jälkeen syövän toteamisesta elossa olevien potilaiden kuolleisuuden oletettiin vastaavan samanikäisen väestön kokonaiskuolleisuutta. Poikkeuksena tästä ovat eturauhas- ja rintasyöpä, joissa oletettiin, että 10 vuoden jälkeen potilailla jatkuu noin yhden prosentin vuosittainen ylikuolleisuus väestökuolleisuuteen verrattuna. Koko väestön menettämien elinvuosien määrä saatiin kertomalla potilaan keskimäärin menettämä elinaika yhden vuoden aikana todettujen potilaiden lukumäärällä (vuotuinen keskiarvo 2014–2023).

3.8 Aikasarjat ja muutoksen arviointi

Pitkän aikavälin kehityskulku Syövän ilmaantuvuuden ja syöpäkuolleisuuden kehitystä mitataan suhteellisella vuosittaisella muutoksella (muutosprosentti). Menetelmä arvioi, onko ikävakioitu kehitys ollut tasaista vai onko kehityksessä tapahtunut muutos tarkastelujakson aikana. Mikäli kehitys on muuttunut tilastollisesti merkitsevästi, kuvataan muutospistettä edeltävä ja sen jälkeinen kehitys kahden muutosprosentin avulla.

Elossaololukujen aikasarja perustuu potilaiden seuruuseen 13 viisivuotisjaksolla 1959–1963, …, 2019–2023. Aikasarja on ikävakioitu 2019–2023 todettujen potilaiden ikärakenteeseen syöpätaudeittain. Naisten ja miesten luvut vakioitiin yhteiseen ikärakenteeseen. Ikävakioinnissa käytettiin tilastollista menetelmää, jolla saatiin elossaololuvun arvio mahdollisimman monelle vuosijaksolle myös pienimmissä potilasaineistoissa.

Veri- ja imukudossyöpien aikasarjojen kattavuus on esitetty tarkemmin kappaleessa 4.3 Aikasarjojen kattavuus.

3.9 Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden ennusteet

Syöpäilmaantuvuuden ennusteet vuosille 2024–2040 ja syöpäkuolleisuuden ennusteet vuosille 2024–2040 tehtiin Norjan Syöpärekisterissä kehitetyllä Nordpred-tilasto-ohjelmalla. Menetelmä arvioi iän, kalenteri- ja syntymävuoden vaikutukset havaitusta syöpäilmaantuvuudesta käyttäen tilastollista mallia. Nämä vaikutukset arvioitiin sukupuolittain ja syöpätaudeittain viimeisten 10–35 vuoden historian perusteella. Ilmaantuvuuden ennusteessa oletetaan, että havaittu kalenteriaikatrendi tasoittuu ajan myötä. Havaittua lineaarista trendiä leikattiin ennusteessa neljänneksellä vuosina 2029–2033 ja puolella vuodesta 2034 alkaen. Ilmaantuvuusennusteiden pohjalta johdettiin ennusteet uusien syöpätapausten vuosittaisille tapausmäärille käyttämällä Tilastokeskuksen vuoden 2024 ennustetta Suomen väkiluvusta vuosille 2025–2040.

3.10 Alueittaiset tilastot

Hyvinvointi- ja yhteistyöalueittaiset tilastot esitetään syöpäilmaantuvuudelle, potilaiden suhteelliselle elossaololuvulle, viisivuotisvallitsevuudelle ja syöpäkuolleisuudelle vuosijaksolla 2019-2023. Alueelliset tilastot perustuvat henkilöiden kotikuntaan syövän toteamisvuonna, paitsi kuolleisuustilastoissa kuolinvuoden kotikuntaan. Ilmaantuvuus, vallitsevuus ja kuolleisuus on ikävakioitu Suomen ikärakenteeseen vuonna 2014. Suhteellinen elossaololuku on laskettu vuosina 2019-2023 todetuille potilaille, joilla kuolleisuusseuruu ulottuu vuoden 2024 loppuun, ja se on ikävakioitu koko maan potilaiden syöpätautikohtaiseen ikärakenteeseen. Ilmaantuvuudelle, elossaololuvulle ja kuolleisuudelle esitetään tilastollista satunnaisvirhettä arvioiva 95 %:n luottamusväli.

3.11 Koulutusasteittaiset tilastot

Koulutusasteittaisissa tilastoissa väestö jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman saavutetun tutkinnon perusteella. Koulutustiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin ja koulutusasteluokitteluun. Perusasteen koulutusasteessa henkilöillä ei ollut peruskoulun, kansakoulun, kansalaiskoulun tai keskikoulun jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen koulutustasolle kuuluivat ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulutuksen (esimerkiksi 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot sekä erikoisammattitutkinnot) suorittaneet. Korkea-asteen koulutustasolle kuuluivat alimman korkea-asteen (esimerkiksi teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja), alemman korkeakouluasteen tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet.

Syövän ilmaantuvuuden ja syöpäkuolleisuuden eroja koulutusasteiden välillä arvioitiin vertaamalla ikäryhmäkohtaisia keskimääräisiä ilmaantuvuus- ja kuolleisuuslukuja viimeisimmän viisivuotisjakson aikana. Ikävakioitu riskisuhde (RR, risk ratio) kuvaa väestömäärään suhteutettujen ikäryhmittäisten ilmaantuvuuksien ja kuolleisuuksien keskimääräistä suhteellista eroa perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneilla verrattuna korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. Riskisuhteille esitetään 95 %:n luottamusvälit tilastollisen satunnaisvirheen arvioimiseksi.

4 Aineisto ja laatu

4.1 Syöpärekisterin tavoitteet

Suomen Syöpärekisteri seuraa syöpätaakkaa Suomen koko väestössä. Tämä tarkoittaa uusien syöpätapausten ja -kuolemien määrää, potilaiden eloonjäämistä, syövän vaaratekijöitä, ehkäisyä ja varhaista toteamista. Lisäksi rekisteri laatii ennusteita tulevaisuuden syöpätaakasta.

Yhä useampi paranee syövästä. Siksi yhtenä tulevaisuuden haasteena on varmistaa syövästä selvinneiden elämänlaatu. On tärkeää selvittää, millaisia haittoja syöpähoidot aiheuttavat ja miten niitä voidaan ehkäistä ja hoitaa.

Epidemiologinen tutkimus pyrkii löytämään suuret linjat tutkimuksen suuntaamiselle. Syöpärekisteri toimittaa tietoja lukuisiin epidemiologisiin, kliinisiin ja syövän biologiaa selvittäviin tutkimuksiin. Rekisterin työntekijät auttavat syöpätutkimuksen suunnittelussa ja ohjaavat oikean tutkimusasetelman valinnassa.

4.2 Tilastoitavat ja ilmoitettavat taudit

Syöpärekisteriin kerätään tiedot kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Terveydenhuollon toimijoilla on lakisääteinen velvollisuus näiden tietojen toimittamiseen. Syöpäilmoitus tulee tehdä myös vahvasta syöpäepäilystä erityisesti silloin, kun histologinen tai sytologinen vahvistus puuttuu.

Koska tilastojen tulee olla vertailukelpoisia yli ajan ja muiden maiden vastaaviin lukuihin nähden, niissä noudatetaan kansainvälistä monisyöpäsääntöä, poislukien veri- ja imukudossyövät (ks. kappale 5.3 Aikasarjojen kattavuus). Aivojen ja keskushermoston osalta rekisteriin kerätään ja syöpätilastoihin sisällytetään kaikki kasvaimet, myös hyvänlaatuiset, ja virtsateiden osalta pahanlaatuisten lisäksi myös kasvutaipumukseltaan epäselvät ja in situ- eli pintasyövät. Lisäksi rekisteriin kerätään tiettyjä muita ei-pahanlaatuisia syöpätauteja, jotka tilastoidaan erillään varsinaisista syöpätaudeista, eivätkä ne sisälly kokonaissyöpälukuihin. Tällaisia ovat esimerkiksi ihon basalioomat, munasarjojen kasvutaipumukseltaan epäselvät (ns. borderline) kasvaimet, rinnan in situ -syövät ja kohdunkaulan syövän esiasteet.

Syöpärekisteri päivittää vuosittain Tilastokeskuksesta kuolinsyytiedot kaikille rekisterissä oleville potilaille. Lisäksi syöpärekisteriin tulee tieto niistä syöpäkuolemista, joista ei ole tehty ilmoituksia syöpärekisteriin. Tällöin tieto syövästä perustuu ainoastaan kuolintodistukseen (DCO- eli death certificate only –tapaus).

4.3 Aikasarjojen kattavuus

Suomen syöpätiedot on rekisteröity kattavasti vuodesta 1953 lähtien. Luokittelun tarkentumisesta ja määritelmien muutoksista johtuen tiettyjen tautien rekisteröinti on alkanut myöhemmin.

Taulukossa (TAULUKKO 4.1) on annettu veri- ja imukudossyöpien aikasarjojen aloitusajankohdat, joista useimmat poikkeavat rekisterin alusta, eli uusien tapausten ja syöpäkuolemien osalta vuodesta 1953 ja elossaolotilastoissa vuodesta 1958.

TABLE 4.1: Tilaston aikasarjan alkamisvuosi ilmaantuvuudessa, kuolleisuudessa, eloonjäämisessä ja vallitsevuudessa imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen pahanlaatuisten tautiryhmien osalta
Eloonjääminen
Vallitsevuus, aika toteamisesta
Syöpätauti ICD-10 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 5-vuotisluku 1 vuotta 5 vuotta 10 vuotta
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1953 1958 1953 1957 1962
Hodgkinin lymfooma C81 1953 1958 1953 1957 1962
Kypsät B-solukasvaimet 2007 2012 2007 2011 2016
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 1953 1958 1953 1957 1962
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma C83.3 2007 2012 2007 2011 2016
Follikulaarinen lymfooma C82 2007 2012 2007 2011 2016
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 1953 1958 1953 1957 1962
Burkittin lymfooma/leukemia C83.7 2007 2012 2007 2011 2016
Marginaalivyöhykkeen lymfooma C83.8 2007 2012 2007 2011 2016
Manttelisolulymfooma C83.1 2007 2012 2007 2011 2016
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit C88 2007 2012 2007 2011 2016
Muut kypsät B-solukasvaimet 2007 2012 2007 2011 2016
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 2007 2012 2007 2011 2016
Ihon kypsät T-solukasvaimet C84.0-1 2007 2012 2007 2011 2016
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet C84.3-5 2007 2012 2007 2011 2016
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 1964 1969 1964 1968 1973
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 1964 1969 1964 1968 1973
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 2007 2012 2007 2011 2016
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 1964 1969 1964 1968 1973
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 2007 2012 2007 2011 2016
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 1953 1958 1953 1957 1962
Polysytemia vera D45 1969 1974 1969 1973 1978
Myelofibroosi D47.1 1969 1974 1969 1973 1978
Essentiaalinen trombosytemia D47.3 2007 2012 2007 2011 2016
Muu myeloproliferatiivinen tauti D47.1 2007 2012 2007 2011 2016
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 2007 2012 2007 2011 2016
Myelodysplastiset oireyhtymät D46 2007 2012 2007 2011 2016
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet 2007 2012 2007 2011 2016
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 2007 2012 2007 2011 2016
Mastosytoosi C96.2 2007 2012 2007 2011 2016
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet C96.1, D76 2007 2012 2007 2011 2016
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96.7-9 2007 2012 2007 2011 2016

Veri- ja imukudossyöpien toteaminen ja luokittelu on muuttunut merkittävästi rekisterin toiminta-aikana. Luotettavat menetelmät eri tautimuotojen toteamiseksi ovat tulleet käyttöön vasta 1990-luvulla. Vuonna 2008 Suomen Syöpärekisterissä otettiin käyttöön ICD-O-3 luokitus, jolloin rekisteröitiin vuoden 2007 tapauksia. Uusia tarkennuksia rekisteröintiä ohjaavaan luokitukseen on myös tullut tämän jälkeen. Näiden tarkennusten myötä rekisteritiedot ovat yhä yksityiskohtaisempina tutkijoiden käytettävissä.

Em. syistä johtuen useimpien veri- ja imukudossyöpien lukuja voi pitää luotettavina vasta 2000-luvulta lähtien, tiettyjen alatyyppien osalta vasta 2007 alkaen. Muissa kiinteissä kasvaimissa aikasarjat ovat luotettavia jo 1950-luvulta alkaen, tietty raportointivajaus huomioiden.

Syöpärekisteri tilastoi myös ihon tyvisolusyövät, eli basalioomat (vuodesta 1964) ja kohdunkaulan vaikea-asteiset esiasteet (noin vuodesta 1991).

4.4 Tietolähteet

Syöpärekisterillä on useita toisistaan riippumattomia tietolähteitä. Keskeisimpiä tietolähteitä ovat patologian ilmoitukset (diagnoosit), joita saadaan vuosittain yli 330000. Kaikki Suomen patologian laboratoriot toimittavat tiedot joko ns. vanhaan SNOMED II tai SNOMED CT luokitukseen perustuen rakenteisena (lähtöelin eli topografia ja solutyyppi eli morfologia) ja lisäksi sanallisen lausuntotekstin pahanlaatuisia diagnooseja sisältävistä näytteistä. Sähköinen toimitus käynnistyi 1980-luvun lopulla ja on toiminut jo runsaat 30 vuotta.

Myös terveydenhuollon toimijat ovat velvollisia tekemään uusista syövistä koosteen toteamisvaiheen syöpätiedoista (kliininen ilmoitus). Kliiniset syöpäilmoitukset ovat keskeisiä sellaisissa syövissä, joissa histologista varmistusta ei saada. Lisäksi kliiniset tiedot ovat perusteena syövän toteamisajankohdan levinneisyyden rekisteröinnille. Syöpätapauksista kerätään tietoa myös hoitavan tahon tekemillä hoitoilmoituksilla, joita tyypillisesti voi toimittaa useita eri hoitojaksoihin ja -tapoihin liittyen.

Kaikki ilmoitukset toimitetaan syöpärekisteriin sähköisessä muodossa. Syöpärekisteri ylläpitää tietomalleja ja luokituksia. Vuodesta 2024 alkaen tietomallit ovat olleet ladattavissa Syöpärekisterin sivuilta ja luokitukset THL:n koodistopalvelimelta, ja ne voidaan ottaa käyttöön rakenteisen tiedon keräämiseksi.

Syöpään sairastuneen henkilön kotikunta, muuttohistoria ja kuolinpäivä päivittyvät Väestötietojärjestelmästä. Tilastokeskuksesta rekisteriin saadaan tiedot henkilöiden kuolinsyistä sekä sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta.

Kliininen syöpätieto perustuu ilmoittajien aktiivisuuteen ja niiden vähäinen määrä on tällä hetkellä huolestuttava. Kliinisiä ilmoituksia on saatu viime vuosina vain noin 40 %:ssa uusia syöpätapauksia. Koska kliinisellä syöpäilmoituksella kerätään tietoja, joita ei saada muista lähteistä, kuten tieto syövistä joista ei ole histologista vahvistusta, on erityisesti pahanlaatuisten veritautien kattavuus puutteellista. Tilastovuoden 2023 ja ennakkotilastovuoden 2024 osalta olemme päivittäneet verkkosivuillamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto) tilaston ilmoitusaktiivisuudesta. Määrää voi tarkastella hyvinvointialueittain tai yhteistyöalueittain yleisimpien tilastoitavien syöpien osalta.

4.5 Syöpätietojen koostaminen

Syöpätapaukset koostetaan kansalliseksi rekisteriksi yksittäisten ilmoitusten avulla (kts. edellä). Kustakin syövästä rekisteröidään tilasto- ja tutkimuskäyttöön soveltuva tapausyhteenveto, jossa on valmiina syövän toteamisaika ja -tapa, taudin lähtöelin eli primaaripaikka, histologinen tyyppi ja levinneisyys toteamishetkellä. Työtä ohjaavat kansainväliset rekisteröintiohjeet ja -luokitukset (ICD-O-3). Työtä tekevät rekisterissä koulutetut henkilöt, joiden tehtävänä on koostaa syöpätiedot saatujen tietojen perusteella joko uusiksi syöviksi tai osaksi jo aiemmin todettuja syöpiä.

Tilastovuodesta 2018 alkaen tapauskoosteiden luominen on osittain automatisoitu. Automaattinen käsittely perustuu rakenteiseen tietoon, ja on siksi riippuvainen tietomäärittelyjen mukaisesta ilmoitussisällöstä. Automaattinen käsittely on käytössä 13 yleiselle syövälle. Aikaisempien vuosien satunnaisotantaan perustuvat tarkastukset automaattisesti koostetuista tapauksista on todettu laadultaan hyväksi. Käytössä olleisiin automaatteihin ei tehty muutoksia. Uutena otettiin käyttöön automaatti, joka poistaa manuaalikäsittelystä ilmoitukset ei-rekisteröitävistä taudeista.

Syöpätietojen koostamiseen liittyen on keskeistä, että syöpärekisteröintiä tekevien osaaminen on riittävä. Rekisterin vastaava lääkäri ja asiantuntijapatologi konsultoivat haasteellisten tapausten rekisteröinnissä. Pelkästään kuolintietoihin pohjautuvien uusien syöpien toteamisaikaa tarkennetaan käyttämällä THL:n Hoitoilmoitusrekisterin diagnoosi- ja käyntiaikatietoja, jos ne varhentavat syövän toteamisaikaa.

Syöpäilmoituksista louhitaan eturauhassyövän levinneisyyttä kuvaavaa Gleasonin pistearvoa (Gleason score). Yli 90 %:lle tapauksia on saatavissa ainakin yksi Gleasonin pistearvo neljän kuukauden sisällä syövän toteamisesta vuosina 2015–2023. Aikaisempien vuosien osalta Gleasonin pisteiden kattavuus on matalampi.

4.6 Laatumittarit

Syöpärekisterin laatua kuvataan tyypillisesti sellaisilla mittareilla kuten mikroskooppisesti, eli solu- tai kudosnäytteestä varmennettujen syöpätapausten osuus (MV-osuus), ainoastaan kuolintodistukseen perustuvien tapausten osuus (DCO-osuus) ja lähtöelimeltään tuntemattomien tapausten osuus (%) kaikista syöpätapauksista. Tuorein tilastovuosi on aina osittain alustava näiden mittareiden suhteen, koska erityisesti kuolintodistusten kautta saatavia uusia syöpiä ilmenee rekisteriin vielä useita vuosia jälkikäteen. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2023 todetuissa syövissä MV-osuus oli 91.2 % (vuonna 2022 90.2 %), DCO-osuus 1.5 % (vuonna 2022 1.6 %) ja lähtökohdaltaan tuntemattomia syöpiä oli 1.5 % vuonna 2023 (vuonna 2022 1.4 %), valtaosa näistä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Taulukossa (TAULUKKO 4.2) on syöpätaudeittaiset MV- ja DCO-osuudet vuosina 2022 ja 2023 todetuissa syövissä ja MV-osuus vuonna 2024 todettujen syöpien ennakkotilastossa. Kuolintodistustietoa ei ole vielä saatavilla vuodelle 2024. Tästä ja muusta tilaston täydentymisestä johtuen vuoden 2024 MV-osuus on pääsääntöisesti suurempi kuin vuosina 2022 ja 2023.

TABLE 4.2: Mikroskooppisesti varmennettujen (MV) ja ainoastaan kuolintodistukseen perustuvien (DCO) syöpätapausten osuus syöpätaudeittain.
MV (%)
DCO (%)
Syöpätauti ICD-10 2022 2023 2024 2022 2023
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 90.2 91.2 95.6 1.6 1.5
Suu ja nielu C00-14 98.2 98.2 97.8 0.4 0.7
Huuli C00 98.0 100.0 94.4 0.0 0.0
Kieli C02 99.4 98.4 98.4 0.0 1.6
Suuret sylkirauhaset C07-08 98.8 98.9 98.3 0.0 0.0
Muu tai määrittelemätön suusyöpä C03-06 97.9 98.7 99.0 0.0 0.4
Nielu C01,C09-14 97.4 97.1 96.8 1.1 0.6
Ruuansulatuselimet C15-26 84.8 87.4 95.0 1.7 1.9
Ruokatorvi C15 92.4 93.1 97.3 1.1 1.5
Maha C16 96.0 96.1 99.5 1.1 0.8
Ohutsuoli C17 98.6 94.9 99.2 0.5 1.6
Paksu- ja peräsuoli C18-20 95.6 96.4 98.5 0.7 0.7
Peräaukko C21 93.3 95.2 96.0 1.3 0.0
Maksa C22 68.7 70.3 81.9 2.1 1.9
Sappirakko, sappitiet C23-24 70.2 73.7 90.7 3.0 5.6
Haima C25 56.9 61.8 81.5 2.2 3.2
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet C26 60.7 70.9 93.5 17.1 16.4
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 80.6 83.0 94.1 3.0 2.5
Nenä, nenän sivuontelot C30-31 100.0 95.1 95.3 0.0 0.0
Kurkunpää C32 95.4 96.1 99.2 2.0 2.4
Keuhkot, henkitorvi C33-34 79.6 82.4 93.8 3.0 2.4
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet C37-39 74.6 73.2 95.7 7.5 12.7
Rinta C50 99.2 99.2 99.7 0.4 0.5
Naisten sukuelimet C51-58 95.3 96.7 99.0 2.6 1.8
Kohdunkaula C53 99.0 99.5 99.0 0.5 0.0
Kohdunrunko C54 98.2 98.8 99.3 0.3 0.4
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 91.9 95.5 98.6 6.4 3.8
Ulkosynnyttimet C51 96.4 97.2 99.1 0.0 0.0
Emätin C52 92.0 96.6 100.0 4.0 3.4
Istukka, trofoblastitaudit C58
100.0 100.0
0.0
Muut ja määrittelemättömät naisten sukuelimet C55,C57.5-9 66.1 63.2 97.7 16.1 12.3
Miesten sukuelimet C60-63 98.9 98.9 99.6 0.4 0.4
Penis C60 98.2 95.9 100.0 1.8 2.0
Eturauhanen C61 98.9 99.0 99.6 0.4 0.4
Kives C62 100.0 99.4 97.1 0.0 0.6
Muut ja määrittelemättömät miesten sukuelimet C63 100.0 100.0 100.0 0.0 0.0
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 95.5 96.4 99.0 1.2 0.9
Munuainen C64 92.6 94.9 98.9 2.1 1.7
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 97.6 97.3 99.0 0.6 0.4
Iho C43-44 99.8 99.9 99.5 0.0 0.0
Ihomelanooma C43 99.8 99.8 99.2 0.0 0.1
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 100.0 100.0 99.8 0.0 0.0
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät C44 (Other) 97.3 98.2 99.4 0.7 0.0
Silmä C69 54.0 41.3 37.8 0.0 0.0
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 52.2 54.6 60.8 0.8 0.6
Glioomat 99.7 96.9 97.6 0.0 0.0
Meningeoomat 99.5 99.8 99.2 0.0 0.0
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet 40.6 36.2 42.7 0.0 0.0
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet 7.3 7.1 8.9 1.7 1.4
Umpirauhaset C73-75 98.8 98.2 98.9 0.2 0.6
Kilpirauhanen C73 99.1 98.7 99.3 0.0 0.3
Lisämunuainen C74 95.9 100.0 93.5 2.0 0.0
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset C75 100.0 88.2 100.0 0.0 5.9
Mesoteliooma C45 98.9 97.0 100.0 0.0 3.0
Luu C40-41 91.1 92.6 98.0 0.0 3.7
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 94.0 94.8 95.7 2.0 0.7
Ääreishermosto, autonominen hermosto C47 91.7 100.0 100.0 8.3 0.0
Muu tai määrittelemätön sijainti C76,C80 51.2 50.9 95.7 30.1 29.4
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 88.0 88.0 89.7 1.9 1.6
Hodgkinin lymfooma C81 100.0 98.4 98.9 0.0 0.0
Kypsät B-solukasvaimet 93.7 93.1 93.4 0.5 0.5
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 97.8 100.0 98.3 0.7 0.0
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 97.7 92.2 92.1 0.0 0.0
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 82.4 83.2 85.5 2.6 2.7
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 73.9 75.2 92.8 12.2 8.0
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 42.9 41.3 72.7 21.4 17.4
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 82.2 81.3 77.2 2.3 2.3
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 58.0 64.7 74.4 8.0 4.6
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 76.9 57.1 96.0 0.0 0.0

5 Ilmaantuvuus ja uudet syövät

Yleisimpien syöpien ikävakioidut ilmaantuvuusluvut on esitetty kuvassa (KUVA 5.1) ja uusien syöpien lukumäärät kuvassa (KUVA 5.2).

Naisten tavallisin uusi syöpä vuonna 2023 oli rintasyöpä. Sen ikävakioitu ilmaantuvuus oli 168.3 per 100 000 henkilövuotta ja uusia tapauksia todettiin 5 173. Seuraavaksi yleisin oli paksu- ja peräsuolisyöpä (ilmaantuvuus 61.2, 2 070 uutta tapausta), ja kolmanneksi yleisin oli keuhko- ja henkitorvisyöpä (ilmaantuvuus 34.5, 1 217 uutta tapausta).

Eturauhassyöpä oli miesten tavallisin uusi syöpä vuonna 2023. Sen ikävakioitu ilmaantuvuus oli 194.9 per 100 000 henkilövuotta (5 631 uutta tapausta). Seuraavaksi yleisimpiä syöpiä miehillä olivat paksu- ja peräsuolisyöpä (ilmaantuvuus 87.4, 2 467 uutta tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpä (ilmaantuvuus 57, 1 663 uutta tapausta).

\label{inc-age-adj}Naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 5.1: Naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

\label{inc-obs-plot}Uusien syöpätapausten lukumäärä naisilla ja miehillä yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 5.2: Uusien syöpätapausten lukumäärä naisilla ja miehillä yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

5.1 Ilmaantuvuus ikäryhmittäin

Lasten ja nuorten syövät poikkeavat vanhempien syövistä. Lasten ja nuorten uudet syövät ovat tavallisimmin hematologisia (veri- ja imukudoksen) syöpiä tai aivojen ja keskushermoston kasvaimia, kuten glioomia. Kuvassa (KUVA 5.3) esitetään syövän ilmaantuvuus alle 20-vuotiaassa väestössä. Vuonna 2023 alle 20-vuotiaiden syöpäilmaantuvuus oli noin 20 tapausta 100 000 henkilöä kohden ja uusia syöpätapauksia todettiin 225. Aivojen, aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet, akuutti lymfoblastinen leukemia sekä Hodgkinin lymfooma olivat lasten ja nuorten aikuisten yleisimpiä syöpätauteja.

Kuvissa (KUVA 5.4) ja (KUVA 5.5) esitetään syöpäilmaantuvuus 20-69-vuotiaassa ja 70 vuotta täyttäneessä väestössä vuonna 2023. 20-69-vuotiaassa naisväestössä todettiin eniten rintasyöpiä (ilmaantuvuus 181.2/100 000, 3 109 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (48.4, 830 tapausta) sekä aivojen, aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimia (34, 584 tapausta). Vastaavan ikäisessä miesväestössä todettiin eniten eturauhassyöpiä (126.7, 2 238 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (62.8, 1 109 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpiä (31.5, 555 tapausta).

70 vuotta täyttäneessä naisväestössä yleisimmät syövät olivat rintasyöpä (379.7/100 000, 2 064 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpä (227, 1 234 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpä (151.4, 823 tapausta). Vastaavan ikäisillä miehillä todettiin eniten eturauhassyöpiä (827.1, 3 393 tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (330.8, 1 357 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpiä (269.4, 1 105 tapausta).

\label{inc-u20-plot}Alle 20-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 5.3: Alle 20-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

\label{inc-workage-plot}20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 5.4: 20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

\label{inc-old-plot}70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 5.5: 70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023

5.2 Riski sairastua ja kuolla syöpään

Taulukossa (TAULUKKO 5.1) on esitetty arviot siitä, kuinka suuri osuus naisista ja miehistä sairastuu syöpään ja kuinka suuri osuus kuolee syöpään elämänsä aikana. Syöpään sairastuu keskimäärin 36 % naisista ja 38 % miehistä. Syöpään kuolee 17 % naisista ja 20 % miehistä. Arviot voidaan tulkita vastasyntyneen lapsen elinikäisenä syöpäriskinä ja syöpäkuoleman riskinä. Laskelmissa oletetaan, että henkilön syöpävaara, syöpäkuoleman vaara ja kokonaiskuoleman vaara eri elämänvaiheissa olisi sama kuin vastaavan ikäisessä väestössä vuosina 2019-2023.

Syöpätaudeittain tarkasteltuna rintasyöpään sairastuu 13.2 % naisista ja eturauhassyöpään 13.9 % miehistä. Naisista rintasyöpään kuolee 3.0 % ja miehistä eturauhassyöpään 3.8 %. Laskelman mukaan keuhkosyöpään sairastuu 3.4 % naisista ja 5.2 % miehistä. Keuhkosyöpään kuolee 2.7 % naisista ja 4.7 % miehistä. Koska tupakointitavat ovat sekä naisilla että miehillä muuttuneet paljon, nämä arviot tuskin kuvaavat minkään syntymävuosikohortin henkilöiden todellista keuhkosyöpäriskiä. Vastasyntyneistä yhä harvempi aloittaa tupakoinnin, jolloin keuhkosyöpäriski jää arviota pienemmäksi.

TABLE 5.1: Riski (%) sairastua ja kuolla syöpätautiin elämän aikana. Laskelma perustuu syövän ilmaantuvuuteen, syövän aiheuttamaan kuolleisuuteen ja väestön kokonaiskuolleisuuteen vuosina 2019–2023.
Naiset
Miehet
Syöpätauti ICD-10 Sairastuu syöpään Kuolee syöpään Sairastuu syöpään Kuolee syöpään
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 36.4 17.0 37.9 19.6
Eturauhanen C61 13.9 3.8
Rinta C50 13.2 3.0 0.1 <0.1
Paksu- ja peräsuoli C18-20 5.0 2.1 5.9 2.6
Keuhkot, henkitorvi C33-34 3.4 2.7 5.2 4.7
Ihomelanooma C43 2.3 0.3 2.7 0.4

6 Kuolleisuus

Eniten kuolleisuutta aiheuttaneiden syöpätautien ikävakioidut kuolleisuusluvut on esitetty kuvassa (KUVA 6.1) ja syöpäkuolemien lukumäärät kuvassa (KUVA 6.2). Syöpäkuolemia aiheutti eniten keuhko- ja henkitorvisyöpä (2 195 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (1 537 kuolemaa) ja haimasyöpä (1 365 kuolemaa).

Eniten naisten syöpäkuolemia aiheutti keuhko- ja henkitorvisyöpä (kuolleisuus 24.7 per 100 000 henkilövuotta, 889 kuolemaa). Seuraavaksi eniten naisia kuoli rintasyöpään (24.6, 865 kuolemaa) ja paksu- ja peräsuolisyöpään (18.9, 699 kuolemaa).

Miehiä kuoli eniten keuhko- ja henkitorvisyöpään (kuolleisuus 44.7 per 100 000 henkilövuotta, 1 306 kuolemaa). Seuraavaksi eniten oli eturauhassyövästä aiheutuneita kuolemia (37.6, 1 012 kuolemaa) sekä paksu- ja peräsuolisyöpäkuolemia (29.7, 838 kuolemaa).

\label{mort-adj-plot}Syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) naisilla ja miehillä eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 6.1: Syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) naisilla ja miehillä eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

\label{mort-obs-plot}Syöpäkuolemien lukumäärä naisilla ja miehillä eniten kuolemia aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 6.2: Syöpäkuolemien lukumäärä naisilla ja miehillä eniten kuolemia aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

6.1 Kuolleisuus ikäryhmittäin

Syöpään kuoli vuonna 2023 yhteensä 26 alle 20-vuotiasta, joilla eniten syöpäkuolemia aiheuttivat aivojen ja keskushermoston kasvaimet.

Kuvissa (KUVA 6.3) ja (KUVA 6.4) esitetään syöpäkuolleisuus (100 000 henkilöä kohden vuonna 2023) 20-69-vuotiaassa ja 70 vuotta täyttäneessä väestössä. 20-69 vuotiailla naisilla eniten kuolemia aiheutti rintasyöpä (kuolleisuus 16.1, 277 kuolemaa), keuhko- ja henkitorvisyöpä (14.3, 242 kuolemaa) sekä haimasyöpä (9.8, 166 kuolemaa). Vastaavan ikäisten miesten osalta eniten syöpäkuolemia aiheutti keuhko- ja henkitorvisyöpä (20.4, 357 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (12.7, 225 kuolemaa) sekä haimasyöpä (12.5, 220 kuolemaa).

70 vuotta täyttäneiden naisten yleisimpiä syöpäkuoleman syitä olivat keuhko- ja henkitorvisyöpä (118.3, 643 kuolemaa), rintasyöpä (108.2, 588 kuolemaa), sekä paksu- ja peräsuolisyöpä (99.1, 539 kuolemaa). 70 vuotta täyttäneessä miesväestössä eniten syöpäkuolemia vuonna 2023 aiheuttivat keuhko- ja henkitorvisyöpä (230.4, 945 kuolemaa), eturauhassyöpä (213.5, 876 kuolemaa) sekä paksu- ja peräsuolisyöpä (149.4, 613 kuolemaa).

\label{mort-workage-plot}20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 6.3: 20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

\label{mort-old-plot}70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

FIGURE 6.4: 70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023

7 Vallitsevuus

Syövän vallitsevuus on tilastollinen tunnusluku, jota käytetään arvioitaessa terveydenhuollon kuormaa ja resursseja. Vallitsevuuteen vaikuttaa syöpäilmaantuvuuden lisäksi tyypillinen sairastumisikä ja potilaiden ennuste. Vaikka uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan paljon, on keuhkosyövän vallitsevuus matala korkean kuolleisuuden takia.

Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli elossa 334 024 henkilöä (vallitsevuus), joilla oli aiemmin todettu syöpä. Tämä oli 6 % Suomen väestöstä (vallitsevuusosuus). Vallitsevuudeltaan yleisimmät syövät on esitetty sukupuolittain kuvassa (KUVA 7.1).

Rintasyövän vallitsevuus naisilla oli vuoden 2023 lopussa 84 004, paksu- ja peräsuolisyövän 16 422 ja kohdunrungon syövän 13 354. Eturauhassyövän vallitsevuus oli vuoden 2023 lopussa 63 042. Paksu- ja peräsuolen syöpään sairastuneita miehiä oli elossa 16 340 ja ihomelanoomaan sairastuneita 11 454.

Jos rajaudutaan niihin henkilöihin, joilla syövän toteamisesta on kulunut enintään 5 vuotta (todettu vuosina 2019-2023), vuoden 2023 lopussa elossa oli 55 288 naista ja 55 158 miestä.

\label{prev-both-plot}Syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä vuoden 2023 lopussa.

FIGURE 7.1: Syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä vuoden 2023 lopussa.

8 Potilaiden eloonjääminen

Viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli vuosina 2021-2023 seuratuilla miespotilailla 70 % ja naispotilailla 72 %. Verrattaessa aiempaan vuosijaksoon 2018-2020 elossaololuku oli kasvanut naisilla 1.0 ja miehillä 0.5 prosenttiyksikköä.

Naisten rintasyövässä elossaololuku oli 92 % ja eturauhassyövässä 94 % vuosina 2021-2023 seuratuilla potilailla (KUVA 8.1). Paksu- ja peräsuolisyövässä elossaololuku oli keskimäärin 68 % ja keuhkosyövässä 19 %. Haimasyövässä elossaololuku oli vain 7 %. Näiden viiden syöpätaudin osalta elossaololuvut kasvoivat naisilla eniten keuhkosyövässä (2.1 prosenttiyksikköä kasvua vuosijaksolta 2018-2020 jaksolle 2021-2023) ja miehillä paksu- ja peräsuolisyövässä (1.4 prosenttiyksikköä).

Kuvissa KUVA 8.2 ja KUVA 8.3 sekä taulukoissa TAULUKKO 14.3 ja TAULUKKO 14.4 on esitetty elossaololuvut kolmelle ikäryhmälle: 0-54, 55-74 ja yli 75-vuotiaina todetuille potilaille. Nuorimman ikäryhmän potilaiden elossaololuvut olivat suuremmat kuin iäkkäämpien luvut. Naisilla rintasyövässä ja ihomelanoomassa elossaololuvut olivat suunnilleen samalla tasolla alle 55-vuotiailla ja 55-74-vuotiailla mutta yli 75-vuotiaiden elossaololuvut olivat muita pienemmät. Keuhkosyövässä elossaololuvut poikkesivat selvästi toisistaan myös alle 55- ja 55-74-vuotiaina todettujen välillä. Alle 55-vuotiaana keuhkosyöpään sairastuneiden naisten 5 vuoden elossaololuku oli 48 %, 55-74-vuotiaina todettujen 26 % ja yli 75-vuotiaina todettujen 19 %.

\label{surv-plot-both}Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla potilailla sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Naisilla kurkunpään syövän ja miehillä rintasyövän elossaololukua ei esitetä pienen tapausmäärän takia.

FIGURE 8.1: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla potilailla sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Naisilla kurkunpään syövän ja miehillä rintasyövän elossaololukua ei esitetä pienen tapausmäärän takia.

\label{surv-age-plot-f}Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla naispotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) naisten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

FIGURE 8.2: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla naispotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) naisten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

\label{surv-age-plot-m}Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla miespotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) miesten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

FIGURE 8.3: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla miespotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) miesten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

9 Syövän takia menetetyt elinvuodet

Yhteensä väestössä arvioitiin menetettävän noin 193 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia (TAULUKKO 9.1). Naiset menettävät 95 000 vuotta ja miehet 97 800 vuotta.

Koko väestössä eniten elinvuosia menetettiin keuhkosyövän takia (34 300 vuotta). Seuraavaksi eniten menetettiin imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen syöpien (19 300), paksu- ja peräsuolisyövän (17 800), haimasyövän (17 500) ja rintasyövän (16 000) takia. Muissa syöpätaudeissa miesten ja naisten yhteenlasketut menetetyt elinvuodet olivat selvästi pienempiä. Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän takia. Miehillä eturauhassyövän takia menetettyjen elinvuosien määrä (6 260) oli pienempi kuin haimasyövän takia menetetyt elinvuodet (8 560).

Kuvissa KUVA 9.1 ja KUVA 9.2 on esitetty syövän keskimääräinen toteamisikä ja arviot potilaiden keskimääräisestä elinajasta ja syövän takia menetetystä elinajasta vuosina 2014-2023 todetuissa syövissä. Syöpään sairastuneen potilaan menetettyihin elinvuosiin vaikuttaa syövän jälkeisen elinajan lisäksi sairastumisikä. Keskimääräinen sairastumisikä vaihteli kivessyöpään sairastuneiden 36 vuodesta ihon okasolusyöpään sairastuneiden naisten 80 vuoteen. Syöpä voi lyhentää elinaikaa erityisen paljon nuorena sairastuneilla.

Rintasyöpään sairastuneiden naisten keskimääräinen sairastumisikä oli 65 vuotta. Heidän arvioitiin elävän keskimäärin 19.5 vuotta syövän toteamisen jälkeen ja menettävän 3.2 vuotta elinaikaa, koska väestökuolleisuuden perusteella heidän olisi odotettu elävän 22.7 vuotta. Koko väestössä menetettyjen elinvuosien määrään vaikuttaa myös syövän ilmaantuvuus. Keskimäärin 4 983 naista sairastui vuosittain rintasyöpään vuosina 2014-2023. Naisväestössä arvioitiin menetettävän 15 900 elinvuotta yhden vuoden aikana todettavien rintasyöpien takia (TAULUKKO 9.1, väritetty pinta-ala KUVA 9.1).

Eturauhassyöpäpotilaat olivat todettaessa keskimäärin 72-vuotiaita. Heidän arvioitiin elävän keskimäärin 13.1 vuotta syövän toteamisen jälkeen ja menettävän syövän takia 1.2 vuotta elinaikaa. Vuosina 2014-2023 todettiin keskimäärin 5 215 eturauhassyöpää vuosittain. Väestössä menetetään yhden vuoden aikana todettujen eturauhassyöpien takia keskimäärin 6 260 elinvuotta (TAULUKKO 9.1, väritetty pinta-ala KUVA 9.2).

Syöpätauti
ICD-10
Naiset
Miehet
Yhteensä
TABLE 9.1: Menetettyjen elinvuosien määrä yhden vuoden aikana todettavien syöpien takia sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Mukana laskelmassa ovat vuosina 2014–2023 todetut syövät.
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76 95 000 97 800 193 000
Keuhkot, henkitorvi C33-34 13 800 20 500 34 300
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 9 060 10 200 19 300
Paksu- ja peräsuoli C18-20 8 310 9 460 17 800
Haima C25 8 890 8 560 17 500
Rinta C50 15 900 93 16 000
Maksa C22 2 440 4 840 7 280
Maha C16 2 820 4 030 6 850
Glioomat
2 700 3 610 6 300
Eturauhanen C61
6 260 6 260
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 5 620
5 620
Munuainen C64 1 890 3 240 5 130
Ruokatorvi C15 1 230 3 480 4 710
Suu ja nielu C00-14 1 470 3 120 4 590
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 1 360 3 010 4 370
Sappirakko, sappitiet C23-24 2 210 1 720 3 930
Kohdunrunko C54 2 790
2 790
Ihomelanooma C43 791 1 370 2 160
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 674 863 1 540
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 672 703 1 380
Kohdunkaula C53 1 120
1 120
Kurkunpää C32 136 779 915
Kilpirauhanen C73 308 228 536
Meningeoomat
305 78 383
Kives C62
227 227
Muut syöpätaudit
10 400 11 400 21 800
\label{pyll-f}Naisten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2014–2023 todetuilla potilailla.

FIGURE 9.1: Naisten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2014–2023 todetuilla potilailla.

\label{pyll-m}Miesten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2014–2023 todetuilla potilailla.

FIGURE 9.2: Miesten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2014–2023 todetuilla potilailla.

10 Aikasarjat

Kuvissa (KUVA 10.1 – KUVA 10.9) on esitetty syöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden sekä potilaiden viiden vuoden suhteellisten elossaololukujen aikasarjat ICD-10-luokitusta mukaillen. Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset 1990-luvun alusta on esitetty taulukoissa (TAULUKKO 14.5 – TAULUKKO 14.8). Muutos on kuvattu keskimääräisenä vuosittaisena muutosprosenttina. Jos kehityksessä on tapahtunut tilastollisesti merkitsevä muutos, esitetään erilliset muutosprosentit kahdelle peräkkäiselle kalenterivuosijaksolle.

  1. Huuli: Miehillä ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet. Naisilla sekä ilmaantuvuus että kuolleisuus ovat pysyneet pieninä. Elossaololuku on ollut viime vuosina noin 90 % (KUVA 10.1).
  2. Nielu: Ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla. Miehillä ilmaantuvuus on noin kolminkertainen naisiin verrattuna. Kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla. Elossaololuku on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien ja on nykyisin noin 70 % naisilla ja 60 % miehillä (KUVA 10.1).
  3. Ruokatorvi: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 2000-luvun alkuun saakka. Miehillä ilmaantuvuus on hieman suurentunut 2000-luvulla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 20 % naisilla ja 15 % miehillä (KUVA 10.1).
  4. Maha: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet koko havaintojakson ajan. Elossaololuku on pysynyt 2000-luvulla naisilla noin 30 %:n ja miehillä noin 25 %:n tasolla (KUVA 10.2).
  5. Paksu- ja peräsuoli: Ilmaantuvuus on kasvanut naisilla ja erityisesti miehillä. Vuonna 2022 alkanut valtakunnallinen suolistosyövän seulonta on suurentanut ilmaantuvuutta, kun seulonnan avulla löydetään syöpiä varhaisessa vaiheessa. Kuolleisuus on pienentynyt 1990-luvulta lähtien. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 70 % sekä naisilla että miehillä (KUVA 10.2).
  6. Maksa: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet, miehillä voimakkaammin kuin naisilla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 10 % (KUVA 10.2).
  7. Sappirakko, sappitiet: Ilmaantuvuus kasvoi 1980-luvulle asti ja pieneni sen jälkeen etenkin naisilla 2010-luvun taitteeseen asti. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 15 % naisilla ja 10 % miehillä (KUVA 10.3).
  8. Haima: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pysyneet samalla tasolla 1980-luvulta lähtien molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on nykyisin vajaa 10 % naisilla ja yli 5 % miehillä (KUVA 10.3).
  9. Kurkunpää: Miehillä ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 1970-luvulta lähtien. Naisilla ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pysyneet pieninä. Elossaololuku on pysynyt pitkään noin 60 %:ssa (KUVA 10.3).
  10. Keuhkot, henkitorvi: Naisilla ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet koko havaintojakson ajan. Miehillä kasvu on kääntynyt 1970-luvun lopussa laskuun. Ilmaantuvuus on miehillä yhä lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Elossaololuku on kasvanut naisilla lähes 25 %:iin ja miehillä 15 %:iin (KUVA 10.4).
  11. Rinta, naiset: Ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun alkuun asti. Kuolleisuus on kääntynyt laskuun 1990-luvulla. Elossaololuku on nykyisin yli 90 % (KUVA 10.4).
  12. Eturauhanen: Ilmaantuvuus on kasvanut. Kasvu kiihtyi 1990-luvulla, ja ilmaantuvuus oli korkeimmillaan vuonna 2004. Nykyisin ilmaantuvuus on samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Kuolleisuus kääntyi laskuun 1990-luvulla. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin lähes 95 % (KUVA 10.4).
  13. Kohdunkaula: Ilmaantuvuus pieneni 1960-luvulta 1990-luvulle asti ja on pysynyt samalla tasolla siitä lähtien. Kuolleisuuden lasku on jatkunut vielä 2000-luvulla. Elossaololuku on nykyisin noin 75 % (KUVA 10.4).
  14. Kohdunrunko: Ilmaantuvuus kasvoi 2000-luvun vaihteeseen asti ja kääntyi sen jälkeen hienoiseen laskuun. Kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla. Elossaololuku on kasvanut 2000-luvun alkuun asti ja on nykyisin yli 80 % (KUVA 10.4).
  15. Munasarjat ym.: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus kasvoivat 1990-luvulle asti ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Elossaololuku on pysynyt 2000-luvulla noin 45 %:n tasolla (KUVA 10.5).
  16. Kives: Ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien, mutta kasvu taittui 2010-luvulla. Kuolleisuus ja elossaololuku ovat pysyneet 1990-luvulta lähtien samalla tasolla. Elossaololuku on nykyisin noin 95 % (KUVA 10.5).
  17. Munuainen: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet 1990-luvulle asti. 2000-luvulla miesten ilmaantuvuus on ensin laskenut ja kääntynyt myöhemmin uudestaan nousuun. Naisilla ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla 1990-luvulta 2010-luvun puoliväliin ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Kuolleisuus on vähentynyt 2000-luvulla. Elossaololuku on kasvanut yhä 2000-luvulla ja on nykyisin yli 70 % (KUVA 10.5).
  18. Rakko ja virtsatiet: Naisilla ilmaantuvuus on kasvanut 1990-luvulle asti ja pysynyt sen jälkeen samalla tasolla. Miehillä ilmaantuvuus oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen miesten ilmaantuvuus on ensin laskenut ja myöhemmin tasoittunut. Ilmaantuvuus on miehillä noin nelinkertainen naisiin verrattuna. Kuolleisuus on pienentynyt 1970-luvun jälkeen. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin vajaa 70 % naisilla ja noin 75 % miehillä (KUVA 10.5).
  19. Ihomelanooma: Ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun puoliväliin asti. Naisilla kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla 1970-luvulta lähtien. Miehillä kuolleisuus on kasvanut 2010-luvun puoliväliin asti, mutta huomattavasti ilmaantuvuutta maltillisemmin. Elossaololuku on nykyisin noin 95 % (KUVA 10.6).
  20. Ihon okasolusyöpä: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on kiihtynyt 2000-luvulla. Kuolleisuus on pysynyt erittäin pienenä ja elossaololuku yli 90 %:n tasolla (KUVA 10.6).
  21. Glioomat: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuus on kasvanut 1990-luvulle asti, minkä jälkeen se on naisilla pysynyt samalla tasolla ja miehillä edelleen kasvanut. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin naisilla noin 30 % ja miehillä 25 % (KUVA 10.6).
  22. Meningeoomat: Ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulle asti ja pysynyt sen jälkeen tasaisena. Naisilla ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Kuolleisuus on ollut vähäistä ja edelleen pienentynyt 1990-luvulta. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 95 % (KUVA 10.7).
  23. Kilpirauhanen: Ilmaantuvuus on kasvanut molemmilla sukupuolilla. Naisilla ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Naisilla kuolleisuus pieneni 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Miehillä kuolleisuus on pysynyt 1990-luvun alusta samalla tasolla. Elossaololuku on nykyisin naisilla noin 95 % ja miehillä noin 85 % (KUVA 10.7).
  24. Sidekudos, pehmytkudos: Ilmaantuvuus on kasvanut naisilla 1990-luvulle asti. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on jatkunut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuudessa ei ole ollut muutoksia kummallakaan sukupuolella. Elossaololuku on nykyisin yli 60 % (KUVA 10.7).
  25. Hodgkinin lymfooma: Ilmaantuvuus on kasvanut hienoisesti 1990-luvun alusta lähtien, mutta kuolleisuus on yhä pienentynyt 1990-luvulla. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 90 % (KUVA 10.8).
  26. Myelooma ja muut plasmasolutaudit: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus kasvoivat 1980-luvun loppuun asti molemmilla sukupuolilla. Sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut 2000-luvulla ja on nykyisin noin 50 % naisilla ja 45 % miehillä (KUVA 10.8).
  27. Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma: Ilmaantuvuus on pysynyt 1980-luvulta lähtien samalla tasolla, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut paljon ja on nykyisin yli 75 % (KUVA 10.8).
  28. Krooninen lymfaattinen leukemia: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 1980-luvulta lähtien molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on kasvanut tasaisesti ja on nykyisin lähes 85 % naisilla ja noin 75 % miehillä (KUVA 10.9).
  29. Akuutti myelooinen leukemia: Ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla 1980-luvulta lähtien, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut selvästi 1980-luvulta ja on nykyisin yli 25 % naisilla ja 20 % miehillä (KUVA 10.9).
  30. Krooninen myelooinen leukemia: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet koko havaintojakson ajan molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on kasvanut erityisen paljon 2000-luvulla ja on nykyisin noin 70 % (KUVA 10.9).
\label{dual-plots1}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots2}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.2: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots3}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.3: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots4}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.4: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots5}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.5: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots6}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.6: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots7}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.7: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots8}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.8: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

\label{dual-plots9}Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

FIGURE 10.9: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2023

11 Ennusteet

Vuonna 2040 uusia syöpätapauksia todetaan ennusteen mukaan noin 48 800 (TAULUKKO 11.1). Vuotuisen tapausmäärän ennustetaan kasvavan 25 % vuoteen 2023 verrattuna. Tapausmäärän kasvu johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä. Yli 75-vuotiailla todettujen syöpätapausten määrä kasvaa 61 prosentilla 15 410 tapauksesta 24 800 tapaukseen (KUVA 11.1). Alle 75-vuotiailla tapausmäärä pysyy lähes ennallaan tulevina vuosina. Syövän ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan 4 %, 5 % naisilla ja 4 % miehillä.

Eturauhassyövän ennuste ei perustu havaittua kehitystä hyödyntävään ennustemalliin, koska yleistyneen PSA-testauksen aiheuttama epäsäännöllinen ilmaantuvuuskehitys ei sovellu mallin pohjaksi. Eturauhassyövän ennusteessa oletettiin, että kussakin ikäryhmässä ilmaantuvuus pysyy samalla tasolla kuin vuosina 2019–2023. Eturauhassyövässä tapausmäärä kasvaa 5 631 tapauksesta 6 470 tapaukseen (kasvua 15 %, TAULUKKO 11.1). Rintasyövässä kasvu 5 173 tapauksesta 5 390 tapaukseen (kasvua 4 %, TAULUKKO 11.1) on maltillisempaa kuin eturauhassyövässä, koska rintasyövän ilmaantuvuus ei jatka kasvua 65 ikävuoden jälkeen. Eturauhassyövän ilmaantuvuus kasvaa iän myötä ja on korkeimmillaan 80 vuoden iässä.

Yleisimpien syöpien osalta ihomelanooman tapausmäärä kasvaa suhteellisesti eniten (48 %, TAULUKKO 11.1). Poikkeuksellisen suuri kasvu johtuu siitä, että ihomelanooman ikävakioitu ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan (26 % vuodesta 2023 vuoteen 2040, TAULUKKO 11.1). Paksu- ja peräsuolisyövän osalta on hyvä huomata, ettei havaittuun kehityskulkuun pohjautuva ennuste ota huomioon valtakunnallista seulontaa, jonka odotetaan pienentävän syöpäilmaantuvuutta selvästi seuraavan 10 vuoden aikana.

Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ennusteessa on selvä ero miesten ja naisten välillä (TAULUKKO 11.1). Naisilla ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan vuoteen 2031 asti ja vuonna 2040 keuhkosyöpiä todetaan 19 % enemmän vuoteen 2023 verrattuna. Miehillä keuhkosyöpä muuttuu harvinaisemmaksi ja ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan pienenevän 17 %.

Syövän aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus pienenee ennusteen mukaan edelleen (TAULUKKO 11.1). Kaikkien syöpien aiheuttama kuolleisuus pienenee keskimäärin 12 % vuodesta 2023 vuoteen 2040, 11 % naisilla ja 13 % miehillä. Vuonna 2040 syöpään kuolee 15 800 ihmistä, joka on 16 % enemmän kuin vuonna 2023. Kuolleisuus pienenee eniten ihomelanoomassa (46 %) ja miesten keuhko- (20 %) ja eturauhassyövässä (20 %). Keuhkosyöpäkuolleisuus pienenee myös naisilla (keskimäärin 12%), mutta kuolleisuuden ennuste poikkeaa ikäryhmittäin. Kuolleisuus pienenee 65–74-vuotiailla 25 %. Sitä vanhemmilla naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus kasvaa 6 %.

TABLE 11.1: Ennuste uusien syöpätapausten lukumäärälle ja ikävakioidulle ilmaantuvuudelle sekä syöpäkuolemien lukumäärälle ja ikävakioidulle kuolleisuudelle vuonna 2040 ja suhteellinen muutos (%) vuodesta 2023 kaikkien syöpien ja seitsemän yleisimmän syöpätautiryhmän osalta. Keuhkosyövässä ennuste on esitetty sukupuolittain.
Tapausmäärä
Ilmaantuvuus
Syöpäkuolemat
Kuolleisuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Muutos Suhde1 Muutos Lkm Muutos Suhde1 Muutos
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 48800 25 % 670.5 4 % 15800 16 % 191.2 -12 %
Eturauhanen C61 6470 15 % 191.4 -2 % 1260 24 % 30.0 -20 %
Paksu- ja peräsuoli C18-20 6060 33 % 81.8 10 % 1830 19 % 22.0 -9 %
Rinta (naiset) C50 5390 4 % 154.2 -8 % 952 10 % 21.8 -11 %
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 4730 25 % 63.6 3 % 1630 21 % 18.7 -12 %
Ihomelanooma C43 2780 48 % 39.8 26 % 171 -26 % 2.0 -46 %
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 1940 23 % 25.2 -4 % 545 41 % 6.1 -3 %
Keuhkot, henkitorvi (miehet) C33-34 1660 0 % 47.6 -17 % 1270 -3 % 35.6 -20 %
Keuhkot, henkitorvi (naiset) C33-34 1440 19 % 33.6 -3 % 1000 13 % 21.7 -12 %
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
\label{pred-plot1}Uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä.

FIGURE 11.1: Uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä.

Vuoden 2040 lopussa Suomessa on elossa ennusteen mukaan 459 000 henkilöä (noin 7,7 % väestöstä, ikävakioitu osuus 6,2 %), joilla on aiemmin todettu syöpä (TAULUKKO 11.2). Vallitsevuus kasvaa 38 % vuoden 2023 loppuun verrattuna. Kun rajoittaudutaan henkilöihin, joilla syöpä on todettu aiemman viiden vuoden aikana (ts. vuosina 2036-2040), elossa on ennusteen mukaan 141 000 henkilöä, joka on 28 % enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Syövän vallitsevuuden ennustetaan siis kasvavan enemmän kuin uusien syöpien lukumäärän, koska myös syöpäpotilaiden ennusteen odotetaan kasvavan edelleen.

Syövän vallitsevuus kasvaa erityisen paljon vanhimmissa ikäryhmissä. Vuoden 2040 lopussa on elossa 140 000 75-84-vuotiasta, joilla on aiemmin todettu syöpä. Tämä on 36 % enemmän kuin vuoden 2023 lopussa (KUVA 11.2). Syöpään sairastuneita yli 85-vuotiaita on elossa 95 500 henkilöä, joka on 125 % enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Henkilöitä, joilla syövän toteamisesta on kulunut korkeintaan viisi vuotta, on 75-84-vuotiaassa väestössä 38 400 ja yli 85 vuotiaassa väestössä 21 900 henkilöä (KUVA 11.3).

Syöpätaudeittain tarkasteltuna eniten elossa on rintasyöpään ja eturauhassyöpään sairastuneita. Vuoden 2040 lopussa Suomessa on elossa ennusteen mukaan 102 000 rintasyöpään elämänsä aikana sairastunutta naista ja 77 600 eturauhassyöpään sairastunutta miestä (TAULUKKO 11.2). Viiden edeltävän vuoden aikana sairastuneita on elossa 24 300 henkeä rintasyövässä ja 27800 henkeä eturauhassyövässä. Paksu- ja peräsuolisyövässä vallitsevuus kasvaa ennusteen perusteella eniten, mutta se perustuu aiempaan kehityskulkuun ottamatta huomioon vuonna 2022 alkanutta suolistosyövän seulontaa, jonka odotetaan vähentävän paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuutta.

TABLE 11.2: Ennuste elossa olevien henkilöiden lukumäärälle, joilla on aiemmin todettu syöpä, ja ikävakioidulle vallitsevuusosuudelle vuoden 2040 lopussa ja suhteellinen muutos (%) vuodesta 2023 kaikkien syöpien ja yleisimpien syöpien osalta. Vallitsevuus on esitetty kaikille henkilöille ja erikseen niille, joiden syövän toteamisesta on kulunut korkeintaan viisi vuotta.
Kaikki
Alle 5 vuotta toteamisesta
Henkilömäärä
Vallitsevuusosuus
Henkilömäärä
Vallitsevuusosuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Muutos Osuus1 Muutos Lkm Muutos Osuus1 Muutos
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 459000 38 % 6 188 16 % 141000 28 % 2 008 12 %
Rinta C50 102000 21 % 2 604 4 % 24300 7 % 701 -4 %
Eturauhanen C61 77600 23 % 2 084 -5 % 27800 19 % 810 1 %
Paksu- ja peräsuoli C18-20 58300 76 % 743 43 % 22400 59 % 302 35 %
Keuhkot, henkitorvi C33-34 9030 24 % 119 6 % 4830 8 % 66 -4 %
1 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
\label{pred-plot-prev2}Elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä, vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä.

FIGURE 11.2: Elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä, vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä.

\label{pred-plot-prev1}Elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä, vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä. Lukumäärä on rajattu niihin henkilöihin, joiden syövän toteamisesta on korkeintaan viisi vuotta.

FIGURE 11.3: Elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä, vuosina 1953–2023 ja ennustettu kehitys vuoteen 2040 asti eri ikäryhmissä. Lukumäärä on rajattu niihin henkilöihin, joiden syövän toteamisesta on korkeintaan viisi vuotta.

12 Aluetilastot

Kuvissa KUVA 12.1 – KUVA 12.5 on esitetty syövän ikävakioitu ilmaantuvuus, potilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019-2023 todetuille eturauhas-, rinta- (naiset), paksu- ja peräsuoli-, ja keuhkosyöville ja ikävakioitu kuolleisuus vuosina 2019-2023 hyvinvointialueilla ja Helsingissä . Taulukoissa TAULUKKO 14.9 – TAULUKKO 14.13 on edellisten lisäksi uusien syöpätapausten lukumäärä, vuoden 2023 lopussa elossaolevien vuosina 2019-2023 todettujen potilaiden ja syöpäkuolemien määrä. Nämä tilastot on esitetty taulukoissa myös yhteistyöalueille ja koko Suomelle. Ikävakioidulle ilmaantuvuudelle, elossaololuvulle ja kuolleisuudelle on esitetty myös tilastollista satunnaisvirhettä arvioiva 95 %:n luottamusväli.

12.1 Eturauhassyöpä

Suomessa todettiin yhteensä 26 748 eturauhassyöpää vuosina 2019-2023, eli keskimäärin 5 350 uutta tapausta vuosittain, jolloin ikävakioitu ilmaantuvuus oli 191.3 tapausta 100 000 henkeä kohti vuodessa. Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen arvoa suurempi Sisä-Suomen yhteistyöalueella (204.1) ja Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla. Koko maata merkitsevästi matalampi ilmaantuvuus oli Etelä-Suomen yhteistyöalueella (182.6) ja Satakunnan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Vuosina 2019-2023 todettujen eturauhassyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko maassa 93.8 %. Ennusteessa ei ollut merkitseviä eroja hyvinvointialueiden välillä.

Suomessa oli vuoden 2023 lopussa elossa 23 250 potilasta, joilla eturauhassyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2019-2023 aikana). Vuosina 2019-2023 eturauhassyöpään kuoli yhteensä 4 764 miestä ja ikävakioitu kuolleisuus oli 37.3. Koko Suomen kuolleisuutta suurempi eturauhassyöpäkuolleisuus oli Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Lapin hyvinvointialueilla, ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus oli merkitsevästi koko Suomen lukua pienempi (31.6).

\label{region-plots32}Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

FIGURE 12.1: Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

12.2 Rintasyöpä (naiset)

Suomessa todettiin yhteensä 25 189 rintasyöpää vuosina 2019-2023, eli keskimäärin 5 038 uutta tapausta vuosittain, jolloin ikävakioitu ilmaantuvuus oli koko maassa 165.3. Rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen vastaavaa matalampi Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (143.5) kaikilla alueen hyvinvointialueilla ja suurempi Etelä- ja Länsi-Suomen yhteistyöalueilla (172.9 ja 172.7). Hyvinvointialueittain ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen ilmaantuvuutta matalampi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja suurempi Helsingin kaupungissa, Länsi-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.

Vuosina 2019-2023 todettujen rintasyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko maassa 93.0 %. Ennuste oli merkitsevästi koko maan ennustetta parempi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, mutta muiden alueiden ennuste ei poikennut merkitsevästi koko Suomen luvusta.

Suomessa oli vuoden 2023 lopussa elossa 22 724 potilasta, joilla rintasyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2019-2023 aikana). Vuosina 2019-2023 rintasyöpään kuoli yhteensä 4 506 naista ja ikävakioitu kuolleisuus oli koko Suomessa 26.4. Helsingin kaupungissa kuolleisuus oli merkitsevästi koko Suomen kuolleisuutta suurempi (32.7) ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella pienempi (20.1).

\label{region-plots24}Naisten rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

FIGURE 12.2: Naisten rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

12.3 Paksu- ja peräsuolisyöpä

Suomessa todettiin yhteensä 19 889 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää vuosina 2019-2023, eli keskimäärin 3 978 uutta tapausta vuosittain, jolloin ikävakioitu ilmaantuvuus oli koko maassa 65.0. Näistä naisilla todettiin 9 064 tapausta (ilmaantuvuus 53.9) ja miehillä 10 825 tapausta (ilmaantuvuus 78.7). Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen vastaavaa matalampi Pohjois- ja Itä-Suomen yhteistyöalueilla (58.6 ja 61.7) johtuen erityisesti Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden matalasta ilmaantuvuudesta, ja suurempi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla.

Vuosina 2019-2023 todettujen paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko maassa 69.8 %. Ennuste oli merkitsevästi koko maan ennustetta parempi Keski-Uusimaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, mutta muiden alueiden ennuste ei poikennut merkitsevästi koko Suomen luvusta.

Suomessa oli vuoden 2023 lopussa elossa 13 814 potilasta, joilla paksu- ja peräsuolisyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2019-2023 aikana). Vuosina 2019-2023 paksu- ja peräsuolisyöpään kuoli yhteensä 7 002 potilasta ja ikävakioitu kuolleisuus oli koko Suomessa 22.3. Koko maan kuolleisuutta merkitsevästi korkeampi kuolleisuus oli Kymenlaakson (26.4), Etelä-Pohjanmaan (26.0), Pirkanmaan (24.6) ja Satakunnan hyvinvointialueilla (25.8).

\label{region-plots58}Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

FIGURE 12.3: Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

12.4 Keuhkosyöpä

Suomessa todettiin vuosina 2019-2023 yhteensä 14 926 uutta keuhkosyöpää, joista 6 030 naisilla ja 8 896 miehillä, eli keskimäärin 1 206 uutta tapausta vuosittain naisilla ja 1 779 miehillä. Keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli naisilla 35.4 ja miehillä 63.2. Naisten keuhkosyöpäilmaantuvuus oli koko maan ilmaantuvuutta merkitsevästi suurempi Helsingin kaupungissa (43.6) ja Vantaan ja Keravan (45.2) ja Lapin (45.7) hyvinvointialueilla ja koko maan ilmaantuvuutta matalampi Itä-Suomen yhteistyöalueella (27.7). Miesten keuhkosyöpäilmaantuvuus oli koko maan ilmaantuvuutta suurempi Lapin (82.4) hyvinvointialueella ja matalampi Keski-Pohjanmaan (49.0) hyvinvointialueella.

Vuosina 2019-2023 todettujen keuhkosyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko Suomessa naisilla 25.6 % ja miehillä 16.2 %. Hyvinvointialueittaiset luvut eivät poikenneet naisilla merkitsevästi koko Suomen luvusta. Miesten 5-vuotisennuste oli Keski-Suomen hyvinvointialueella merkitsevästi koko maan arvoa suurempi (23.4 %).

Suomessa oli vuoden 2023 lopussa elossa 4 434 potilasta, 2 138 naista ja 2 296 miestä, joilla keuhkosyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2019-2023 aikana). Vuosina 2019-2023 keuhkosyöpään kuoli yhteensä 4 377 naista ja 7 228 miestä, eli ikävakioitu kuolleisuus oli koko maassa naisilla 25.1 ja miehillä 51.7. Naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus oli koko maan kuolleisuutta suurempi Etelä- (27.7) ja Pohjois-Suomen (28.6) yhteistyöalueilla (Helsingin kaupungissa ja Vantaan ja Keravan ja Lapin hyvinvointialueilla) ja matalampi Itä-Suomen yhteistyöalueella (19.9) (Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla) ja Etelä-Pohjanmaan (20.4) hyvinvointialueella. Miesten ikävakioitu kuolleisuus oli koko maata merkitsevästi suurempi Kymenlaakson (59.5) ja Lapin (66.7) hyvinvointialueilla ja matalampi Pohjois-Savon (43.9), Pirkanmaan (45.8) ja Keski-Pohjanmaan (37.6) hyvinvointialueilla.

\label{region-plots211}Naisten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

FIGURE 12.4: Naisten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

\label{region-plots210}Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

FIGURE 12.5: Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

13 Koulutusaste ja syöpätaakka

Koulutusasteittaisissa tilastoissa väestö jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman saavutetun tutkinnon perusteella (ks. tilastolliset menetelmät, määritelmät). Kuvissa KUVA 13.1 - KUVA 13.4 on esitetty yli 25-vuotiaiden naisten ja miesten ikävakioidut syöpäilmaantuvuus- ja syöpäkuolleisuusluvut 100 000 henkilövuotta kohden koulutusasteittain. Tarkasteluun otettiin ilmaantuvuuden osalta 10 yleisintä syöpätautia ja kuolleisuuden osalta 10 eniten kuolleisuutta aiheuttavaa syöpätautia. Naisilla tarkasteluun otettiin lisäksi kohdunkaulan syöpä ja maksasyöpä, joissa on aiemmin todettu olleen koulutusastekohtaisia eroja ilmaantuvuudessa tai kuolleisuudessa.

13.1 Syöpäilmaantuvuus koulutusasteittain

Naisilla koulutusastekohtaiset erot syöpäilmaantuvuudessa (KUVA 13.1) olivat suhteellisesti suurimmat keuhko- ja henkitorvisyövässä, jonka ilmaantuvuus perusasteen koulutustasolla oli yli kaksinkertaista korkea-asteen ilmaantuvuuteen verrattuna (78.3 vs. 31.1, riskisuhde (RR) perusasteen koulutustasolla 2.32, 95 %:n luottamusväli [2.16, 2.50]). Myös kohdunkaulansyövän ilmaantuvuus oli korkeinta perusasteella ja alhaisinta korkeasti koulutetuilla (12.9 vs. 7.1, RR perusasteella 1.79 [1.49, 2.15]), samoin maksasyövän ja haimasyövän ilmaantuvuus (maksasyövän ilmaantuvuus 9.2 vs. 5, RR perusasteella 1.73 [1.43, 2.09] ja haimasyövän ilmaantuvuus 31.6 vs. 24.9, RR perusasteella 1.22 [1.12, 1.34]). Ihomelanooman ilmaantuvuudessakin erot olivat suuria, joskin päinvastaisesti. Ilmaantuvuus oli korkeinta korkea-asteen koulutustasolla (44.3) ja alhaisinta perusasteella (26.5, RR 0.62 [0.57, 0.68] korkeakoulutettuihin verrattuna).

Myös rintasyöpä oli yleisempää korkea-asteen koulutuksen saaneilla (260.6) kuin perusasteella (198.7). Perusasteen koulutustasolla rintasyövän RR oli 0.77 [0.75, 0.80] verrattuna korkeakoulutettuihin. Perusasteella rintasyövän ilmaantuvuus oli siis lähes neljänneksen (23 %) alhaisempi kuin korkeasti koulutetuilla. Erot paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa olivat hyvin pieniä, ilmaantuvuus oli perusasteella (77.6) noin 6 % korkeampaa kuin korkea-asteella (72.6), RR 1.06 [1.01, 1.12].

Miehillä suurimmat koulutusasteiden väliset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat keuhko- ja henkitorvisyövässä (KUVA 13.2). Keuhko- ja henkitorvisyövän ilmaantuvuus oli perusasteen koulutustasolla yli 2,5-kertaista korkeasti koulutettujen ilmaantuvuuteen verrattuna (127.1 vs. 47, peruskoulutettujen RR oli 2.67 [2.51, 2.84] korkeakoulutettuihin verrattuna). Myös maksa-, rakko-, haima- ja munuaissyöpien ilmaantuvuudet olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla ja matalimpia korkea-asteella (maksasyöpä 26.2 vs. 15.1, RR 1.68 [1.49, 1.88]; rakko- ja virtsatiet 64.6 vs. 53, RR 1.20 [1.13, 1.29]; haimasyöpä 38.9 vs. 32.7, RR 1.16 [1.06, 1.26]; ja munuaissyöpä 34.1 vs. 29.9, RR 1.10 [1.00, 1.20]). Ihomelanooma, ihon okasolusyöpä ja eturauhassyöpä sitä vastoin olivat perusasteen koulutustasolla harvinaisempia kuin korkea-asteella (ihomelanooma 35.3 vs. 64.4, RR 0.57 [0.53, 0.61], ihon okasolusyöpä 57.3 vs. 67.6, RR 0.84 [0.79, 0.89] ja eturauhassyöpä 249.2 vs. 290.2, RR 0.87 [0.85, 0.90]). Erot paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa perusasteen ja korkea-asteen koulutustasojen välillä olivat pieniä eivätkä tilastollisesti merkitseviä (109.6 vs. 107, RR 1.04 [0.99, 1.09] perusasteella korkea-asteen koulutettuihin verrattuna).

\label{inc-point-women}Naisten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

FIGURE 13.1: Naisten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

\label{inc-point-men}Miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

FIGURE 13.2: Miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

13.2 Syöpäkuolleisuus koulutusasteittain

Myös syöpäkuolleisuudessa oli koulutusasteittaisia eroja. Naisilla kuolleisuus oli yleisesti suurinta perusasteen koulutustasolla (KUVA 13.3). Suurin, tilastollisesti merkitsevä ero todettiin kohdunkaulan syövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla yli 3,5 kertaa suurempaa kuin korkeakoulutetuilla (4.1 vs. 1.1, RR 3.62 [2.48, 5.28]). Keuhko- ja henkitorvisyövässäkin oli 2,5-kertainen (57.8 vs. 19.8, RR 2.71 [2.48, 2.97]) ja maksa- ja mahasyöpäkuolleisuudessa yli 1,5-kertainen ero perusasteen ja korkea-asteen koulutettujen välillä (maksasyöpä 7.9 perusasteella vs. 4.2 korkea-asteella, RR 1.72 [1.40, 2.11], mahasyöpä 9 vs. 5, RR 1.64 [1.35, 1.99]). Myös sappirakon ja sappiteiden syövän, kohdunrungon syövän, haimasyövän, paksu- ja peräsuolisyövän sekä munasarjasyövän kuolleisuus olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla ja matalimpia korkea-asteella (sappirakko ja sappitiet 7.7 vs. 5.5, RR 1.36 [1.13, 1.64]; kohdunrungon syöpä 9.5 vs. 7.1, RR 1.34 [1.14, 1.59]; haimasyöpä 29.6 vs. 22.7, RR 1.26 [1.14, 1.38]; paksu- ja peräsuolisyöpä 27.9 vs. 22.2, RR 1.19 [1.08, 1.31]; munasarjasyöpä 17.6 vs. 15, RR 1.12 [1.00, 1.27]). Rintasyöpäkuolleisuudessa ei ollut eroja eri koulutusryhmien välillä (RR 1.03 [0.95, 1.11]).

Miehillä kuolleisuus oli korkeinta perusasteen ja alhaisinta korkea-asteen koulutustasolla kaikissa tarkastelluissa syöpätaudeissa (KUVA 13.4). Erityisen suuri ero oli keuhko- ja henkitorvisyövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä yli 2,5 -kertaista korkea-asteen koulutuksen saaneisiin verrattuna (104.1 vs. 37.5, RR 2.78 [2.60, 2.98]). Ero kuolleisuudessa ruokatorven syöpään oli myös suurta, perusasteen koulutustasolla kuolleisuus oli kaksinkertaista korkea-asteen kuolleisuuteen verrattuna (15.1 vs. 7.5, RR 1.97 [1.67, 2.32]). Mahasyöpäkuolleisuus oli perusasteella 63 % ja maksasyöpäkuolleisuus 60 % suurempaa kuin korkea-asteella (mahasyöpä 16.1 vs. 10, RR 1.63 [1.41, 1.89]; maksasyöpä 21.3 vs. 12.6, RR 1.60 [1.41, 1.82]). Paksu- ja peräsuolisyövässä sekä eturauhassyövässä kuolleisuus oli perusasteen koulutustasolla reilun kolmanneksen suurempaa kuin korkea-asteella; 44.2 vs. 33.5 (RR 1.35 [1.24, 1.46]) paksu- ja peräsuolisyövässä ja 58.4 vs. 43.3 (RR 1.35 [1.25, 1.45]) eturauhassyövässä.

\label{mort-point-women}Naisten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

FIGURE 13.3: Naisten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

\label{mort-point-men}Miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

FIGURE 13.4: Miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2019–2023

14 Taulukot

14.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus

TABLE 14.1: Uusien syöpätapausten ja -kuolemien lukumäärä ja ikävakioitu suhdeluku vuonna 2023 sekä syöpään sairastuneiden elossa olevien lukumäärä ja ikävakioitu osuus väestössä 31.12.2023, naiset
Ilmaantuvuus
Kuolleisuus
Vallitsevuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Suhde1 Lkm Suhde1 Lkm Osuus2
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 18553 565.17 6281 172.74 186589 5561.9
Suu ja nielu C00-14 322 9.83 99 2.79 3011 89.8
Huuli C00 32 0.91 0.07 276 7.1
Kieli C02 81 2.47 27 0.78 764 22.8
Suuret sylkirauhaset C07-08 39 1.29 10 0.25 575 17.5
Muu tai määrittelemätön suusyöpä C03-06 98 2.80 37 1.01 802 22.9
Nielu C01,C09-14 72 2.36 22 0.67 661 21.4
Ruuansulatuselimet C15-26 3592 104.79 2093 57.05 20905 591.4
Ruokatorvi C15 90 2.52 88 2.39 243 6.7
Maha C16 240 6.89 175 4.93 1565 44.3
Ohutsuoli C17 114 3.60 33 0.88 823 24.7
Paksu- ja peräsuoli C18-20 2070 61.18 699 18.87 16422 460.1
Paksusuoli C18 1429 41.74 482 12.87 10989 306.4
Peräsuoli C19-20 641 19.44 217 6.00 5564 157.2
Peräaukko C21 52 1.61 14 0.36 393 11.9
Maksa C22 141 4.07 153 4.14 279 8.3
Sappirakko, sappitiet C23-24 160 4.62 166 4.62 386 10.9
Haima C25 606 17.07 673 18.42 883 26.8
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet C26 119 3.22 92 2.44 105 3.1
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 1296 36.99 925 25.60 4065 116.7
Nenä, nenän sivuontelot C30-31 24 0.76 12 0.31 170 5.2
Kurkunpää C32 16 0.51 9 0.23 166 5.0
Keuhkot, henkitorvi C33-34 1217 34.53 889 24.67 3585 102.0
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet C37-39 39 1.18 15 0.39 159 5.0
Rinta C50 5173 168.32 865 24.56 84004 2494.6
Naisten sukuelimet C51-58 1855 56.72 777 21.75 23618 685.3
Kohdunkaula C53 193 6.72 51 1.65 3267 110.4
Kohdunrunko C54 916 27.61 211 5.82 13354 365.3
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 550 16.92 397 11.22 5845 176.9
Ulkosynnyttimet C51 107 3.03 43 1.14 974 27.3
Emätin C52 29 0.81 16 0.41 179 5.2
Istukka, trofoblastitaudit C58 0.12 0 0.00 84 2.9
Muut ja määrittelemättömät naisten sukuelimet C55,C57.5-9 57 1.51 59 1.52 161 4.5
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 749 21.41 257 6.68 7094 198.6
Munuainen C64 376 11.21 133 3.57 4149 119.9
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 373 10.21 124 3.12 2978 79.6
Iho C43-44 1893 54.22 101 2.66 20437 591.1
Ihomelanooma C43 827 26.25 78 2.13 12324 381.4
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 978 25.56 15 0.35 7507 190.8
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät C44 (Other) 88 2.41 8 0.19 929 27.0
Silmä C69 25 0.83 15 0.40 475 14.5
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 1019 33.15 211 6.37 11283 354.8
Glioomat 174 5.93 141 4.43 1538 54.6
Meningeoomat 302 10.06 15 0.45 6028 181.8
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet 87 2.92 0.04 1512 47.5
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet 456 14.23 54 1.45 2341 75.3
Umpirauhaset C73-75 463 15.45 40 1.13 9313 300.0
Kilpirauhanen C73 423 14.08 34 0.92 8948 287.8
Lisämunuainen C74 25 0.89 6 0.21 276 9.4
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset C75 15 0.48 0 0.00 101 3.2
Mesoteliooma C45 24 0.64 24 0.64 60 1.7
Luu C40-41 24 0.80 9 0.27 453 15.2
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 124 3.81 58 1.65 1283 39.4
Ääreishermosto, autonominen hermosto C47 0.07 0.06 115 4.0
Muu tai määrittelemätön sijainti C76,C80 262 7.03 202 5.21 567 16.8
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1730 51.11 603 15.92 16088 488.3
Hodgkinin lymfooma C81 79 2.78 10 0.27 1751 61.7
Kypsät B-solukasvaimet 922 26.80 356 9.33 8479 242.3
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 119 3.43 35 0.84 1415 38.9
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma C83.3 302 8.64 136 3.71 2579 74.3
Follikulaarinen lymfooma C82 161 4.82 20 0.49 2157 61.6
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 205 5.87 132 3.46 1223 35.4
Burkittin lymfooma/leukemia C83.7 0.14 0.02 75 2.5
Marginaalivyöhykkeen lymfooma C83.8 69 2.04 13 0.33 733 21.1
Manttelisolulymfooma C83.1 32 0.93 17 0.42 223 6.2
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit C88 25 0.76 0.03 226 6.4
Muut kypsät B-solukasvaimet 5 0.17 0.02 78 2.4
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 51 1.51 11 0.32 562 17.4
Ihon kypsät T-solukasvaimet C84.0-1 15 0.47 0.02 289 8.9
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet C84.3-5 36 1.03 10 0.30 276 8.6
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 60 2.24 11 0.37 974 36.0
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 110 3.25 86 2.33 660 22.1
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 59 1.57 26 0.65 739 21.1
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 19 0.55 13 0.34 92 3.0
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 328 9.62 38 0.99 2574 77.2
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 25 0.73 5 0.12 296 9.7
Polysytemia vera D45 80 2.23 10 0.25 615 17.6
Myelofibroosi D47.1 41 1.27 7 0.21 247 7.3
Essentiaalinen trombosytemia D47.3 147 4.35 11 0.29 1202 36.2
Muu myeloproliferatiivinen tauti D47.1 35 1.03 5 0.13 342 10.2
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 99 2.71 51 1.30 332 9.3
Myelodysplastiset oireyhtymät D46 82 2.26 45 1.15 261 7.4
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet 17 0.45 6 0.15 72 2.0
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 0.10 0.04 126 4.4
Mastosytoosi C96.2 0 0.00 0 0.00 57 2.0
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet C96.1, D76 0.08 0.04 52 1.9
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96.7-9 0.02 0 0.00 17 0.5
Ei sisälly ylläoleviin
Ihon basaliooma C44 (Basal cell) 5274 153.37 0.12 69953 1931.3
Sukupuolielinten basaliooma C51-53,C60-63 (Basal cell) 8 0.26 0 0.00 145 3.9
Kohdunkaulan syövän esiasteet N87.1-2, D06 2813 102.43 0 0.00 38598 1392.3
Emättimen ja ulkosynnyttimien syövän esiasteet N89-N90,D07.1-2 250 8.80 0 0.00 1825 60.6
Rinnan in situ karsinooma D05 689 23.78 0 0.00 10003 306.2
Rinnan duktaalinen in situ karsinooma (DCIS) D05.1 595 20.69 0 0.00 9095 278.7
Rinnan lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS) D05.0 39 1.49 0 0.00 634 19.9
Rinnan muu tai määrit. in situ karsinooma D05.7-9 55 1.59 0 0.00 274 7.6
Munasarjojen rajalaatuiset kasvaimet D39 187 6.37 5 0.12 3447 111.1
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
TABLE 14.2: Uusien syöpätapausten ja -kuolemien lukumäärä ja ikävakioitu suhdeluku vuonna 2023 sekä syöpään sairastuneiden elossa olevien lukumäärä ja ikävakioitu osuus väestössä 31.12.2023, miehet
Ilmaantuvuus
Kuolleisuus
Vallitsevuus
Syöpätauti ICD-10 Lkm Suhde1 Lkm Suhde1 Lkm Osuus2
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 20646 724.10 7364 261.04 147435 5148.7
Suu ja nielu C00-14 578 20.44 163 5.73 4097 145.4
Huuli C00 40 1.46 0.12 544 20.2
Kieli C02 110 3.78 37 1.29 816 28.8
Suuret sylkirauhaset C07-08 56 2.04 9 0.30 498 17.7
Muu tai määrittelemätön suusyöpä C03-06 136 4.90 37 1.34 796 27.9
Nielu C01,C09-14 236 8.25 77 2.68 1508 53.1
Ruuansulatuselimet C15-26 4688 165.23 2712 95.33 21328 748.5
Ruokatorvi C15 303 10.75 256 9.06 631 21.7
Maha C16 372 13.13 264 9.30 1625 56.5
Ohutsuoli C17 139 4.81 69 2.43 836 29.3
Paksu- ja peräsuoli C18-20 2467 87.37 838 29.71 16340 575.7
Paksusuoli C18 1475 52.42 464 16.52 9589 339.7
Peräsuoli C19-20 992 34.95 374 13.19 6980 244.0
Peräaukko C21 31 1.10 15 0.54 179 6.3
Maksa C22 398 13.84 355 12.43 715 24.4
Sappirakko, sappitiet C23-24 163 5.72 144 4.98 320 10.9
Haima C25 690 24.03 692 24.08 857 29.6
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet C26 125 4.48 79 2.79 106 3.7
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 1843 63.37 1383 47.37 5022 170.1
Nenä, nenän sivuontelot C30-31 37 1.36 7 0.23 253 8.9
Kurkunpää C32 111 3.88 47 1.59 961 33.2
Keuhkot, henkitorvi C33-34 1663 57.00 1306 44.74 3654 122.7
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet C37-39 32 1.13 23 0.81 180 6.2
Rinta C50 41 1.40 5 0.19 317 11.2
Miesten sukuelimet C60-63 5846 202.54 1036 38.49 67283 2322.5
Penis C60 49 1.79 15 0.53 414 14.7
Eturauhanen C61 5631 194.94 1012 37.65 63042 2171.6
Kives C62 159 5.55 8 0.28 3864 137.5
Muut ja määrittelemättömät miesten sukuelimet C63 7 0.25 0.03 76 2.7
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 1792 62.94 467 16.55 15290 534.7
Munuainen C64 585 20.56 205 7.13 5610 196.0
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 1207 42.38 262 9.41 9816 343.4
Iho C43-44 2306 82.62 182 6.57 20378 731.8
Ihomelanooma C43 1047 37.02 151 5.40 11454 406.1
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 1183 42.80 22 0.81 8522 312.2
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät C44 (Other) 76 2.80 9 0.36 910 32.5
Silmä C69 38 1.36 19 0.74 481 17.1
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 672 23.96 242 8.66 5842 206.2
Glioomat 243 8.67 180 6.30 1658 59.1
Meningeoomat 110 3.91 6 0.21 1753 61.2
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet 73 2.56 0.04 1260 44.7
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet 246 8.81 55 2.10 1241 43.8
Umpirauhaset C73-75 211 7.46 32 1.10 2710 95.9
Kilpirauhanen C73 170 6.01 22 0.77 2399 84.9
Lisämunuainen C74 22 0.81 5 0.18 218 7.8
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset C75 19 0.64 5 0.15 98 3.4
Mesoteliooma C45 75 2.43 59 1.96 123 4.1
Luu C40-41 30 1.09 14 0.51 495 17.7
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 145 5.27 66 2.47 1327 47.1
Ääreishermosto, autonominen hermosto C47 9 0.32 5 0.18 121 4.3
Muu tai määrittelemätön sijainti C76,C80 316 11.23 242 8.66 495 17.4
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 2054 72.39 737 26.55 17403 608.5
Hodgkinin lymfooma C81 110 4.02 16 0.60 2127 75.5
Kypsät B-solukasvaimet 1185 41.62 414 15.06 9149 317.1
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 196 6.85 50 1.85 1939 66.8
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma C83.3 384 13.51 150 5.47 2698 93.8
Follikulaarinen lymfooma C82 146 5.11 24 0.82 1659 57.4
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 253 8.88 124 4.50 1343 46.5
Burkittin lymfooma/leukemia C83.7 16 0.59 0.13 203 7.2
Marginaalivyöhykkeen lymfooma C83.8 64 2.24 5 0.16 487 16.9
Manttelisolulymfooma C83.1 63 2.20 43 1.60 494 17.0
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit C88 49 1.74 8 0.28 307 10.7
Muut kypsät B-solukasvaimet 14 0.51 6 0.25 271 9.5
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet C84 80 2.74 43 1.45 640 22.5
Ihon kypsät T-solukasvaimet C84.0-1 28 1.02 7 0.25 361 12.7
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet C84.3-5 52 1.72 36 1.20 283 9.9
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 43 1.64 13 0.46 1090 38.5
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 116 4.15 94 3.30 574 20.5
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön C85 54 1.86 26 0.95 1272 44.8
Leukemia, muu tai määrittämätön C95 27 1.03 24 0.92 103 3.7
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3 293 10.32 29 1.01 2214 77.9
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 22 0.78 7 0.21 356 12.8
Polysytemia vera D45 75 2.64 9 0.32 596 20.8
Myelofibroosi D47.1 50 1.74 5 0.17 260 9.0
Essentiaalinen trombosytemia D47.3 95 3.37 5 0.19 820 28.8
Muu myeloproliferatiivinen tauti D47.1 51 1.78 0.12 306 10.8
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät 142 4.85 77 2.78 395 13.5
Myelodysplastiset oireyhtymät D46 120 4.12 67 2.44 311 10.7
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet 22 0.73 10 0.34 85 2.8
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96, D76 0.16 0.03 117 4.2
Mastosytoosi C96.2 0 0.00 0 0.00 47 1.7
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet C96.1, D76 0.12 0.03 58 2.1
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti C96.7-9 0.04 0 0.00 12 0.4
Ei sisälly ylläoleviin
Ihon basaliooma C44 (Basal cell) 4800 168.40 0.13 55493 1969.1
Sukupuolielinten basaliooma C51-53,C60-63 (Basal cell) 0.04 0 0.00 11 0.4
Rinnan in situ karsinooma D05 0.08 0 0.00 33 1.2
Rinnan duktaalinen in situ karsinooma (DCIS) D05.1 0.08 0 0.00 27 1.0
Rinnan lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS) D05.0 0 0.00 0 0.00 0 0.0
Rinnan muu tai määrit. in situ karsinooma D05.7-9 0 0.00 0 0.00 6 0.2
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön

14.2 Potilaiden eloonjäämisluvut

TABLE 14.3: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut vuosina 2021-2023 seuratuilla syöpäpotilailla ikäryhmittäin, naiset
5 vuoden elossaololuku (%)
Ikä toteamishetkellä
Syöpätauti ICD-10 Kaikki 0-54 55-74 75+
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76 72 89 75 60
Suu ja nielu C00-14 77 91 76 73
Ruuansulatuselimet C15-26 45 66 49 37
Ruokatorvi C15 15 38 14 13
Maha C16 38 58 43 28
Paksu- ja peräsuoli C18-20 70 78 73 64
Paksusuoli C18 69 79 72 64
Peräsuoli C19-20 70 77 75 62
Maksa C22 7 16 9 4
Sappirakko, sappitiet C23-24 12 31 18 5
Haima C25 8 34 10 2
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 26 54 28 19
Keuhkot, henkitorvi C33-34 24 48 26 19
Rinta C50 92 94 94 87
Naisten sukuelimet C51-58 67 85 71 52
Kohdunkaula C53 75 88 56 42
Kohdunrunko C54 81 91 86 72
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 47 76 50 27
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 69 83 73 62
Munuainen C64 74 84 74 67
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 65 80 72 58
Iho C43-44 94 98 96 92
Ihomelanooma C43 95 98 96 90
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 95 99 96 95
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 79 91 80 63
Glioomat 32 69 14 3
Meningeoomat 97 99 96 97
Umpirauhaset C73-75 94 99 96 77
Kilpirauhanen C73 94 100 97 74
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 63 82 64 52
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 69 92 77 48
Hodgkinin lymfooma C81 93 100 88 41
Kypsät B-solukasvaimet 68 92 78 51
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 49 89 62 30
TABLE 14.4: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut vuosina 2021-2023 seuratuilla syöpäpotilailla ikäryhmittäin, miehet
5 vuoden elossaololuku (%)
Ikä toteamishetkellä
Syöpätauti ICD-10 Kaikki 0-54 55-74 75+
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76 70 80 70 65
Suu ja nielu C00-14 65 77 61 67
Ruuansulatuselimet C15-26 42 54 43 38
Ruokatorvi C15 11 16 14 5
Maha C16 29 33 33 23
Paksu- ja peräsuoli C18-20 67 75 68 65
Paksusuoli C18 66 75 65 65
Peräsuoli C19-20 70 74 72 65
Maksa C22 11 20 12 8
Sappirakko, sappitiet C23-24 11 36 15 4
Haima C25 7 22 9 3
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 19 35 22 13
Kurkunpää C32 60 60 65 49
Keuhkot, henkitorvi C33-34 15 25 17 11
Miesten sukuelimet C60-63 94 95 95 92
Eturauhanen C61 94 96 95 91
Kives C62 95 95 93 136
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 75 87 78 69
Munuainen C64 75 86 74 71
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 75 88 80 68
Iho C43-44 93 97 94 91
Ihomelanooma C43 93 97 93 89
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 95 94 96 94
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 60 76 56 48
Glioomat 25 53 13 4
Meningeoomat 98 99 97 101
Umpirauhaset C73-75 89 94 84 88
Kilpirauhanen C73 91 96 86 92
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 65 81 69 50
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 63 90 71 43
Hodgkinin lymfooma C81 87 97 79 50
Kypsät B-solukasvaimet 65 89 75 48
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 49 92 59 32

14.3 Pitkän aikavälin muutokset, ilmaantuvuus

TABLE 14.5: Ilmaantuvuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2023, naiset
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 0.9% (1990-2015) 0.5% (2016-2023)
Suu ja nielu C00-14 1.1% (1990-2023)
Huuli C00 0.8% (1990-1997) -4.7% (1998-2023)
Nielu C01,C09-14 -2.0% (1990-1997) 4.2% (1998-2023)
Ruuansulatuselimet C15-26 -0.6% (1990-2009) 0.8% (2010-2023)
Ruokatorvi C15 -2.3% (1990-2006) 0.1% (2007-2023)
Maha C16 -4.0% (1990-2011) -2.0% (2012-2023)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 0.2% (1990-2010) 1.6% (2011-2023)
Paksusuoli C18 0.5% (1990-2010) 1.7% (2011-2023)
Peräsuoli C19-20 -0.4% (1990-2012) 1.6% (2013-2023)
Maksa C22 1.0% (1990-2016) -4.5% (2017-2023)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -2.7% (1990-2009) 0.0% (2010-2023)
Haima C25 0.6% (1990-2021) -16.5% (2022-2023)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 2.3% (1990-2019) 0.0% (2020-2023)
Kurkunpää C32 0.6% (1990-2023)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 2.3% (1990-2019) -0.2% (2020-2023)
Rinta C50 1.7% (1990-2010) 0.4% (2011-2023)
Naisten sukuelimet C51-58 2.0% (1990-1995) -0.2% (1996-2023)
Kohdunkaula C53 0.2% (1990-2023)
Kohdunrunko C54 2.3% (1990-1997) -0.2% (1998-2023)
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 1.7% (1990-1994) -0.7% (1995-2023)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 0.0% (1990-2023)
Munuainen C64 0.2% (1990-2013) -1.9% (2014-2023)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -0.4% (1990-2008) 1.2% (2009-2023)
Iho C43-44 3.1% (1990-2015) 0.6% (2016-2023)
Ihomelanooma C43 4.3% (1990-2015) -0.6% (2016-2023)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 2.1% (1990-2023)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 1.0% (1990-2013) 4.8% (2014-2023)
Glioomat 0.6% (1990-2023)
Meningeoomat 4.5% (1990-2000) -0.3% (2001-2023)
Umpirauhaset C73-75 0.3% (1990-2004) 2.0% (2005-2023)
Kilpirauhanen C73 0.5% (1990-2004) 1.8% (2005-2023)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 0.6% (1990-2023)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1.2% (1990-2014) 0.0% (2015-2023)
Hodgkinin lymfooma C81 0.7% (1990-2023)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 0.2% (1990-2013) -4.1% (2014-2023)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 0.4% (1990-2015) -3.1% (2016-2023)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 -0.4% (1990-2020) 43.2% (2021-2023)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 0.9% (1990-2014) -2.3% (2015-2023)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 -2.0% (1990-2023)
TABLE 14.6: Ilmaantuvuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2023, miehet
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 1.0% (1990-2003) -0.1% (2004-2023)
Suu ja nielu C00-14 -0.7% (1990-2004) 1.6% (2005-2023)
Huuli C00 -6.4% (1990-2023)
Nielu C01,C09-14 1.7% (1990-2002) 4.1% (2003-2023)
Ruuansulatuselimet C15-26 -0.1% (1990-2011) 1.1% (2012-2023)
Ruokatorvi C15 -7.0% (1990-1992) 1.2% (1993-2023)
Maha C16 -4.1% (1990-2012) -1.0% (2013-2023)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 0.8% (1990-2019) 5.8% (2020-2023)
Paksusuoli C18 0.9% (1990-2017) 3.3% (2018-2023)
Peräsuoli C19-20 0.5% (1990-2019) 6.2% (2020-2023)
Maksa C22 2.0% (1990-2017) -3.2% (2018-2023)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -1.0% (1990-2009) 2.2% (2010-2023)
Haima C25 0.6% (1990-2017) -1.4% (2018-2023)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 -3.0% (1990-2000) -1.8% (2001-2023)
Kurkunpää C32 -1.8% (1990-2023)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 -3.1% (1990-2000) -1.9% (2001-2023)
Miesten sukuelimet C60-63 6.2% (1990-2002) -1.6% (2003-2023)
Eturauhanen C61 6.3% (1990-2002) -1.7% (2003-2023)
Kives C62 4.4% (1990-2013) -1.7% (2014-2023)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.0% (1990-2003) 0.4% (2004-2023)
Munuainen C64 -1.0% (1990-2005) 0.8% (2006-2023)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.1% (1990-2001) 0.2% (2002-2023)
Iho C43-44 3.0% (1990-2015) 1.1% (2016-2023)
Ihomelanooma C43 3.7% (1990-2016) 1.0% (2017-2023)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 2.6% (1990-2015) 1.3% (2016-2023)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 0.3% (1990-2011) 3.6% (2012-2023)
Glioomat 0.8% (1990-2023)
Meningeoomat 2.9% (1990-2002) -0.5% (2003-2023)
Umpirauhaset C73-75 0.6% (1990-2005) 3.2% (2006-2023)
Kilpirauhanen C73 2.2% (1990-2023)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 0.8% (1990-2023)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 1.2% (1990-2017) -0.6% (2018-2023)
Hodgkinin lymfooma C81 0.7% (1990-2023)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 0.3% (1990-2014) -4.4% (2015-2023)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 0.9% (1990-2009) -1.1% (2010-2023)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 0.4% (1990-2023)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 0.4% (1990-2023)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 -2.3% (1990-2023)

14.4 Pitkän aikavälin muutokset, kuolleisuus

TABLE 14.7: Syöpäkuolleisuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2023, naiset
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 -1.0% (1990-2005) -0.5% (2006-2023)
Suu ja nielu C00-14 -0.1% (1990-2023)
Huuli C00 -2.5% (1990-2023)
Nielu C01,C09-14 0.1% (1990-2023)
Ruuansulatuselimet C15-26 -2.5% (1990-1998) -0.6% (1999-2023)
Ruokatorvi C15 -3.4% (1990-2002) -0.6% (2003-2023)
Maha C16 -4.0% (1990-2023)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 -1.6% (1990-2006) -0.3% (2007-2023)
Paksusuoli C18 -1.5% (1990-2003) -0.1% (2004-2023)
Peräsuoli C19-20 -1.9% (1990-2019) 5.9% (2020-2023)
Maksa C22 0.4% (1990-2020) -5.9% (2021-2023)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -2.9% (1990-2011) 0.5% (2012-2023)
Haima C25 -2.6% (1990-1994) 0.5% (1995-2023)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 1.9% (1990-2013) 0.6% (2014-2023)
Kurkunpää C32 0.4% (1990-2023)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 1.9% (1990-2013) 0.5% (2014-2023)
Rinta C50 -0.8% (1990-2023)
Naisten sukuelimet C51-58 -1.5% (1990-1998) -0.1% (1999-2023)
Kohdunkaula C53 -2.5% (1990-2023)
Kohdunrunko C54 0.1% (1990-2023)
Munasarjat ym. C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4 -0.5% (1990-2023)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.2% (1990-2023)
Munuainen C64 -1.1% (1990-2015) -3.9% (2016-2023)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -4.8% (1990-1996) -0.3% (1997-2023)
Iho C43-44 -0.2% (1990-2023)
Ihomelanooma C43 -0.1% (1990-2023)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) -1.1% (1990-2023)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 -0.5% (1990-2023)
Glioomat 0.4% (1990-2023)
Meningeoomat -2.6% (1990-2023)
Umpirauhaset C73-75 -1.8% (1990-2023)
Kilpirauhanen C73 -5.5% (1990-2001) -0.5% (2002-2023)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 -0.1% (1990-2023)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 0.8% (1990-1994) -1.5% (1995-2023)
Hodgkinin lymfooma C81 -3.6% (1990-2023)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 -3.5% (1990-2023)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 -1.1% (1990-2023)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 -3.2% (1990-2023)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 31.5% (1990-1991) -0.3% (1992-2023)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 -8.0% (1990-2023)
TABLE 14.8: Syöpäkuolleisuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2023, miehet
Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti ICD-10 1. trendi 2. trendi
Kaikki syövät yhdessä C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76 -1.7% (1990-2007) -1.2% (2008-2023)
Suu ja nielu C00-14 0.3% (1990-2023)
Huuli C00 -6.5% (1990-2023)
Nielu C01,C09-14 0.7% (1990-2023)
Ruuansulatuselimet C15-26 -1.6% (1990-2001) -0.1% (2002-2023)
Ruokatorvi C15 -0.5% (1990-2005) 1.6% (2006-2023)
Maha C16 -4.3% (1990-2013) -2.1% (2014-2023)
Paksu- ja peräsuoli C18-20 -1.0% (1990-2010) 0.1% (2011-2023)
Paksusuoli C18 -0.2% (1990-2023)
Peräsuoli C19-20 -1.6% (1990-2010) -0.1% (2011-2023)
Maksa C22 2.0% (1990-2010) 0.5% (2011-2023)
Sappirakko, sappitiet C23-24 -1.5% (1990-2010) 2.7% (2011-2023)
Haima C25 0.2% (1990-2023)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet C30-39 -3.3% (1990-1999) -2.5% (2000-2023)
Kurkunpää C32 -2.2% (1990-2023)
Keuhkot, henkitorvi C33-34 -3.4% (1990-1999) -2.5% (2000-2023)
Miesten sukuelimet C60-63 0.0% (1990-1997) -2.4% (1998-2023)
Eturauhanen C61 0.7% (1990-1995) -2.4% (1996-2023)
Kives C62 0.5% (1990-2023)
Virtsaelimet C64-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.6% (1990-2023)
Munuainen C64 -1.8% (1990-2023)
Rakko ja virtsatiet C65-68,D09.0-1,D41.1-9 -1.4% (1990-2023)
Iho C43-44 1.0% (1990-2014) -3.2% (2015-2023)
Ihomelanooma C43 1.0% (1990-2014) -3.8% (2015-2023)
Ihon okasolusyöpä C44 (Squamous cell) 0.6% (1990-2023)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto C70-72,D32-33,D42-43 -0.1% (1990-2023)
Glioomat 0.8% (1990-2023)
Meningeoomat -3.3% (1990-2023)
Umpirauhaset C73-75 -0.7% (1990-2023)
Kilpirauhanen C73 -0.3% (1990-2023)
Sidekudos, pehmytkudos C48-49 -0.2% (1990-2023)
Imukudos, verta muodostava kudos C81-96,D45-47,D76 -1.2% (1990-2023)
Hodgkinin lymfooma C81 -11.1% (1990-1997) -1.0% (1998-2023)
Kypsät B-solukasvaimet
Krooninen lymfaattinen leukemia C91.1 -3.2% (1990-2017) -10.2% (2018-2023)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit C90 -1.1% (1990-2023)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma C91.0 -2.8% (1990-2023)
Akuutti myelooinen leukemia C92.0 -0.1% (1990-2023)
Myeloproliferatiiviset taudit C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia C92.1 0.1% (1990-1997) -9.9% (1998-2023)

14.5 Aluetilastot

TABLE 14.9: Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla (vallitsevuus), vuoden 2023 lopussa elossa olevien vuosina 2019–2023 todettujen potilaiden lukumäärä ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.
Ilmaantuvuus
Suhteellinen elossaololuku
Vallitsevuus
Kuolleisuus
Alue Lkm Suhde1 5 vuotta2 Lkm Lkm Suhde1
Etelä-Suomi 8923 182.6 (178.8, 186.5) 93.0 (91.1, 94.9) 7802 1507 34.7 (33.0, 36.6)
Etelä-Karjala 768 200.3 (186.4, 215.2) 93.3 (87.0, 100.1) 653 123 34.0 (28.4, 40.7)
Helsingin kaupunki 2114 176.1 (168.6, 183.9) 93.6 (89.8, 97.6) 1858 403 38.4 (34.8, 42.4)
Itä-Uusimaa 444 171.5 (156.0, 188.6) 87.4 (80.1, 95.5) 379 76 32.9 (26.1, 41.4)
Keski-Uusimaa 730 161.2 (149.6, 173.6) 95.1 (89.1, 101.4) 649 134 36.5 (30.6, 43.6)
Kymenlaakso 988 192.4 (180.6, 205.0) 96.0 (90.7, 101.5) 850 165 33.9 (29.0, 39.6)
Länsi-Uusimaa 1739 175.9 (167.7, 184.5) 92.2 (88.4, 96.3) 1548 272 31.6 (27.9, 35.7)
Päijät-Häme 1328 222.2 (210.3, 234.8) 94.3 (89.3, 99.5) 1156 189 33.9 (29.3, 39.2)
Vantaa ja Kerava 812 161.0 (150.0, 172.9) 86.3 (78.9, 94.4) 709 145 34.6 (29.2, 41.0)
Itä-Suomi 4706 194.7 (189.1, 200.4) 93.2 (90.7, 95.7) 4044 852 37.8 (35.3, 40.5)
Etelä-Savo 969 208.4 (195.5, 222.2) 95.1 (89.8, 100.6) 829 146 32.8 (27.8, 38.7)
Keski-Suomi 1445 199.9 (189.7, 210.6) 95.4 (91.3, 99.8) 1276 261 39.6 (35.0, 44.8)
Pohjois-Karjala 971 192.6 (180.6, 205.4) 87.4 (81.7, 93.5) 817 221 46.5 (40.6, 53.2)
Pohjois-Savo 1321 182.9 (173.1, 193.1) 93.1 (88.3, 98.2) 1122 224 33.2 (29.1, 38.0)
Sisä-Suomi 4712 204.1 (198.3, 210.1) 95.2 (92.5, 97.9) 4141 758 35.0 (32.6, 37.6)
Etelä-Pohjanmaa 1301 234.4 (221.9, 247.7) 94.7 (90.1, 99.5) 1119 209 39.6 (34.5, 45.4)
Kanta-Häme 934 190.2 (178.2, 203.0) 97.6 (91.6, 104.0) 827 146 33.2 (28.1, 39.1)
Pirkanmaa 2477 196.3 (188.6, 204.3) 94.6 (90.9, 98.5) 2195 403 33.6 (30.4, 37.1)
Länsi-Suomi 4536 191.6 (186.0, 197.4) 95.2 (92.9, 97.5) 3906 905 40.3 (37.7, 43.0)
Pohjanmaa 1013 218.9 (205.6, 233.0) 92.5 (87.5, 97.8) 863 169 36.6 (31.4, 42.6)
Satakunta 1140 173.0 (163.1, 183.6) 97.7 (93.4, 102.1) 959 303 49.8 (44.4, 55.8)
Varsinais-Suomi 2383 190.5 (182.9, 198.4) 94.6 (91.4, 97.9) 2084 433 36.8 (33.4, 40.5)
Pohjois-Suomi 3640 189.8 (183.6, 196.1) 93.2 (90.5, 95.9) 3154 699 40.2 (37.3, 43.4)
Kainuu 389 164.9 (149.1, 182.4) 89.9 (80.8, 99.9) 320 80 37.7 (30.2, 47.1)
Keski-Pohjanmaa 425 230.3 (209.0, 253.7) 96.2 (89.7, 103.2) 376 68 41.1 (32.3, 52.3)
Lappi 1145 214.6 (202.4, 227.6) 92.5 (87.6, 97.6) 981 232 47.1 (41.3, 53.7)
Pohjois-Pohjanmaa 1681 174.3 (166.1, 183.0) 93.8 (89.9, 97.8) 1477 319 36.9 (33.0, 41.2)
Koko maa 26748 191.3 (189.0, 193.7) 93.8 (92.8, 94.9) 23250 4764 37.3 (36.2, 38.3)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan
TABLE 14.10: Naisten rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla, vuoden 2023 lopussa elossa olevien vuosina 2019–2023 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.
Ilmaantuvuus
Suhteellinen elossaololuku
Vallitsevuus
Kuolleisuus
Alue Lkm Suhde1 5-vuotisluku2 Lkm Lkm Suhde1
Etelä-Suomi 10096 172.9 (169.5, 176.4) 92.0 (90.8, 93.3) 9097 1805 28.6 (27.3, 29.9)
Etelä-Karjala 622 160.2 (147.6, 173.8) 92.2 (87.6, 97.0) 557 120 25.9 (21.4, 31.2)
Helsingin kaupunki 2886 175.3 (168.9, 181.9) 90.3 (87.8, 92.8) 2570 576 32.7 (30.1, 35.6)
Itä-Uusimaa 450 160.8 (146.4, 176.6) 90.4 (84.8, 96.4) 394 95 30.9 (25.2, 37.9)
Keski-Uusimaa 926 176.1 (165.0, 187.9) 93.9 (90.2, 97.8) 854 139 25.2 (21.3, 29.8)
Kymenlaakso 871 167.1 (155.9, 179.0) 93.0 (89.1, 97.1) 777 165 27.0 (23.0, 31.7)
Länsi-Uusimaa 2085 176.9 (169.4, 184.7) 93.3 (90.6, 96.1) 1913 348 28.5 (25.6, 31.6)
Päijät-Häme 1105 171.8 (161.6, 182.7) 91.2 (87.5, 95.0) 978 186 25.1 (21.6, 29.1)
Vantaa ja Kerava 1151 180.9 (170.6, 191.7) 93.7 (90.3, 97.3) 1054 176 27.3 (23.5, 31.7)
Itä-Suomi 3822 158.4 (153.3, 163.7) 94.2 (92.2, 96.2) 3466 695 25.1 (23.2, 27.1)
Etelä-Savo 683 149.9 (138.5, 162.3) 93.7 (88.9, 98.7) 608 146 26.6 (22.4, 31.6)
Keski-Suomi 1178 158.5 (149.5, 168.1) 94.4 (90.2, 98.8) 1083 216 25.7 (22.4, 29.5)
Pohjois-Karjala 744 151.9 (141.0, 163.7) 93.3 (89.5, 97.3) 673 139 26.0 (21.9, 31.0)
Pohjois-Savo 1217 167.0 (157.6, 177.0) 94.6 (91.3, 98.0) 1102 194 23.0 (19.9, 26.6)
Sisä-Suomi 4101 164.9 (159.8, 170.2) 93.8 (91.9, 95.6) 3695 782 27.4 (25.5, 29.5)
Etelä-Pohjanmaa 911 162.5 (151.9, 173.8) 94.8 (90.6, 99.3) 816 158 24.1 (20.5, 28.4)
Kanta-Häme 808 154.8 (144.2, 166.1) 93.4 (89.8, 97.3) 721 173 29.6 (25.4, 34.5)
Pirkanmaa 2382 169.5 (162.7, 176.6) 93.5 (91.0, 95.9) 2158 451 27.9 (25.4, 30.7)
Länsi-Suomi 4250 172.7 (167.5, 178.1) 93.4 (91.5, 95.4) 3831 728 25.3 (23.4, 27.2)
Pohjanmaa 694 148.2 (137.3, 160.0) 92.1 (87.2, 97.2) 609 157 28.5 (24.3, 33.6)
Satakunta 1115 172.3 (162.1, 183.1) 92.5 (88.9, 96.3) 996 196 25.0 (21.6, 28.9)
Varsinais-Suomi 2441 181.1 (173.9, 188.7) 94.3 (91.8, 96.9) 2226 375 24.2 (21.8, 26.9)
Pohjois-Suomi 2791 143.5 (138.1, 149.0) 93.6 (91.3, 95.9) 2523 472 22.1 (20.1, 24.2)
Kainuu 307 135.0 (120.1, 151.9) 88.9 (81.4, 97.1) 269 60 24.7 (18.9, 32.4)
Keski-Pohjanmaa 271 144.9 (128.2, 163.8) 101.0 (94.6, 107.8) 248 49 21.9 (16.4, 29.2)
Lappi 762 149.0 (138.5, 160.3) 95.8 (91.7, 100.1) 692 143 25.0 (21.1, 29.6)
Pohjois-Pohjanmaa 1451 142.5 (135.3, 150.1) 92.2 (89.0, 95.5) 1314 220 20.1 (17.6, 23.0)
Koko maa 25189 165.3 (163.2, 167.4) 93.0 (92.2, 93.8) 22724 4506 26.4 (25.6, 27.2)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan
TABLE 14.11: Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla, vuoden 2023 lopussa elossa olevien vuosina 2019–2023 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.
Ilmaantuvuus
Suhteellinen elossaololuku
Vallitsevuus
Kuolleisuus
Alue Lkm Suhde1 5-vuotisluku2 Lkm Lkm Suhde1
Etelä-Suomi 7408 66.8 (65.3, 68.3) 72.0 (69.9, 74.2) 5222 2501 22.4 (21.5, 23.3)
Etelä-Karjala 593 70.5 (64.9, 76.5) 64.6 (57.4, 72.7) 399 206 23.5 (20.4, 27.0)
Helsingin kaupunki 1922 65.2 (62.3, 68.2) 74.9 (70.9, 79.1) 1362 675 22.8 (21.2, 24.6)
Itä-Uusimaa 372 67.9 (61.2, 75.2) 74.7 (65.8, 84.7) 266 121 21.8 (18.2, 26.1)
Keski-Uusimaa 625 63.9 (59.0, 69.1) 82.1 (75.6, 89.2) 455 200 20.8 (18.1, 23.9)
Kymenlaakso 811 73.4 (68.4, 78.8) 73.2 (66.6, 80.4) 550 303 26.4 (23.5, 29.6)
Länsi-Uusimaa 1397 63.6 (60.4, 67.1) 69.7 (64.8, 74.9) 1001 463 21.3 (19.4, 23.3)
Päijät-Häme 958 72.9 (68.4, 77.8) 66.5 (60.6, 73.0) 653 310 22.7 (20.2, 25.4)
Vantaa ja Kerava 730 62.6 (58.1, 67.4) 74.8 (67.8, 82.6) 536 223 19.4 (17.0, 22.2)
Itä-Suomi 3142 61.7 (59.6, 63.9) 67.1 (63.8, 70.5) 2154 1120 21.2 (20.0, 22.5)
Etelä-Savo 655 68.9 (63.7, 74.6) 67.3 (60.8, 74.6) 454 217 21.4 (18.7, 24.6)
Keski-Suomi 965 62.5 (58.6, 66.6) 72.3 (66.2, 78.9) 665 367 23.1 (20.8, 25.6)
Pohjois-Karjala 609 58.0 (53.5, 62.8) 62.4 (55.3, 70.3) 418 190 17.7 (15.3, 20.4)
Pohjois-Savo 913 59.2 (55.4, 63.2) 64.7 (59.2, 70.8) 617 346 21.7 (19.5, 24.2)
Sisä-Suomi 3394 67.0 (64.7, 69.3) 69.6 (66.8, 72.5) 2306 1272 24.1 (22.8, 25.5)
Etelä-Pohjanmaa 812 68.4 (63.8, 73.4) 63.7 (58.1, 69.9) 548 323 26.0 (23.3, 29.0)
Kanta-Häme 713 67.3 (62.4, 72.5) 78.4 (72.8, 84.5) 492 233 21.0 (18.4, 23.9)
Pirkanmaa 1869 66.2 (63.2, 69.3) 69.0 (65.2, 73.1) 1266 716 24.6 (22.8, 26.4)
Länsi-Suomi 3454 67.0 (64.8, 69.3) 68.2 (65.3, 71.2) 2375 1254 23.4 (22.1, 24.7)
Pohjanmaa 654 65.7 (60.8, 71.1) 69.8 (63.5, 76.6) 440 221 21.0 (18.4, 24.0)
Satakunta 942 67.3 (63.0, 71.8) 68.3 (63.2, 73.7) 617 383 25.8 (23.3, 28.5)
Varsinais-Suomi 1858 67.4 (64.4, 70.6) 67.8 (63.7, 72.3) 1318 650 22.9 (21.2, 24.8)
Pohjois-Suomi 2350 58.6 (56.2, 61.0) 68.8 (64.7, 73.2) 1662 800 19.4 (18.1, 20.8)
Kainuu 288 60.0 (53.3, 67.6) 53.1 (37.3, 75.7) 184 109 21.3 (17.6, 25.9)
Keski-Pohjanmaa 256 66.7 (58.9, 75.6) 69.8 (60.5, 80.7) 174 95 24.1 (19.7, 29.6)
Lappi 652 59.7 (55.2, 64.6) 72.2 (65.4, 79.7) 468 217 19.4 (17.0, 22.2)
Pohjois-Pohjanmaa 1154 56.2 (53.0, 59.5) 70.4 (65.6, 75.6) 836 379 18.2 (16.4, 20.1)
Koko maa 19889 65.0 (64.1, 65.9) 69.8 (68.5, 71.1) 13814 7002 22.3 (21.8, 22.8)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan
TABLE 14.12: Naisten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla, vuoden 2023 lopussa elossa olevien vuosina 2019–2023 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.
Ilmaantuvuus
Suhteellinen elossaololuku
Vallitsevuus
Kuolleisuus
Alue Lkm Suhde1 5-vuotisluku2 Lkm Lkm Suhde1
Etelä-Suomi 2478 39.4 (37.9, 41.1) 26.3 (23.9, 29.0) 907 1775 27.7 (26.4, 29.0)
Etelä-Karjala 137 30.2 (25.4, 35.9) 30.3 (21.8, 42.1) 56 93 20.0 (16.2, 24.7)
Helsingin kaupunki 746 43.6 (40.5, 46.9) 30.6 (25.9, 36.2) 284 520 29.8 (27.3, 32.5)
Itä-Uusimaa 121 40.2 (33.5, 48.2) 18.7 (9.9, 35.5) 40 95 31.3 (25.5, 38.4)
Keski-Uusimaa 219 40.1 (35.1, 45.9) 32.3 (24.4, 42.6) 95 141 25.5 (21.6, 30.1)
Kymenlaakso 236 38.2 (33.5, 43.6) 20.0 (13.6, 29.6) 78 179 27.5 (23.7, 32.0)
Länsi-Uusimaa 444 35.6 (32.4, 39.1) 23.8 (18.9, 30.0) 140 339 27.1 (24.3, 30.2)
Päijät-Häme 280 37.6 (33.3, 42.4) 17.2 (11.8, 25.3) 86 208 27.4 (23.8, 31.5)
Vantaa ja Kerava 295 45.2 (40.3, 50.7) 33.5 (26.6, 42.2) 128 200 30.5 (26.5, 35.1)
Itä-Suomi 778 27.7 (25.8, 29.8) 25.7 (21.7, 30.4) 273 572 19.9 (18.3, 21.6)
Etelä-Savo 151 28.0 (23.7, 33.0) 22.3 (15.2, 32.7) 45 120 21.8 (18.1, 26.3)
Keski-Suomi 229 26.8 (23.5, 30.6) 23.7 (16.2, 34.6) 84 167 19.2 (16.4, 22.4)
Pohjois-Karjala 172 30.7 (26.3, 35.8) 28.8 (21.4, 38.7) 65 130 22.6 (19.0, 27.0)
Pohjois-Savo 226 26.3 (23.0, 30.0) 25.1 (17.9, 35.3) 79 155 17.5 (14.9, 20.6)
Sisä-Suomi 934 32.9 (30.8, 35.2) 25.5 (21.7, 29.9) 329 669 23.0 (21.3, 24.9)
Etelä-Pohjanmaa 195 30.6 (26.4, 35.3) 32.9 (23.7, 45.5) 73 136 20.4 (17.1, 24.2)
Kanta-Häme 223 37.7 (32.9, 43.1) 21.4 (14.7, 31.3) 77 162 26.4 (22.6, 31.0)
Pirkanmaa 516 32.2 (29.5, 35.2) 24.8 (20.0, 30.7) 179 371 22.8 (20.5, 25.3)
Länsi-Suomi 992 34.8 (32.6, 37.1) 27.7 (24.0, 32.0) 364 690 23.5 (21.8, 25.4)
Pohjanmaa 167 32.1 (27.4, 37.5) 28.9 (20.9, 40.0) 58 112 20.5 (17.0, 24.9)
Satakunta 238 30.1 (26.4, 34.3) 27.6 (20.8, 36.6) 87 175 22.1 (18.9, 25.7)
Varsinais-Suomi 587 38.1 (35.0, 41.4) 27.2 (22.4, 33.1) 219 403 25.3 (22.9, 27.9)
Pohjois-Suomi 810 37.4 (34.8, 40.1) 21.6 (17.9, 26.0) 256 633 28.6 (26.4, 30.9)
Kainuu 71 29.0 (22.8, 36.9) 20.8 (12.2, 35.5) 19 65 26.0 (20.2, 33.4)
Keski-Pohjanmaa 64 29.3 (22.8, 37.6)
20 47 21.0 (15.7, 28.1)
Lappi 270 45.7 (40.5, 51.6) 19.5 (13.8, 27.5) 83 216 35.6 (31.0, 40.8)
Pohjois-Pohjanmaa 405 36.6 (33.1, 40.4) 24.1 (18.9, 30.7) 134 305 27.1 (24.2, 30.3)
Koko maa 6030 35.4 (34.5, 36.3) 25.6 (24.0, 27.2) 2138 4377 25.1 (24.3, 25.8)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan
TABLE 14.13: Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2019–2023 todetuilla potilailla, vuoden 2023 lopussa elossa olevien vuosina 2019–2023 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2019–2023, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.
Ilmaantuvuus
Suhteellinen elossaololuku
Vallitsevuus
Kuolleisuus
Alue Lkm Suhde1 5-vuotisluku2 Lkm Lkm Suhde1
Etelä-Suomi 3043 62.3 (60.1, 64.6) 15.9 (14.1, 18.0) 757 2518 52.1 (50.1, 54.2)
Etelä-Karjala 221 56.3 (49.3, 64.4) 15.7 (9.8, 25.1) 55 197 49.9 (43.3, 57.5)
Helsingin kaupunki 748 62.7 (58.3, 67.4) 15.2 (11.9, 19.4) 186 609 52.0 (48.0, 56.4)
Itä-Uusimaa 152 61.2 (52.0, 72.0) 16.7 (10.1, 27.5) 37 128 51.8 (43.4, 61.8)
Keski-Uusimaa 262 56.5 (49.9, 63.9) 21.2 (15.5, 29.1) 78 215 47.3 (41.2, 54.2)
Kymenlaakso 358 69.3 (62.4, 77.0) 14.1 (9.0, 22.3) 83 310 59.5 (53.1, 66.7)
Länsi-Uusimaa 617 63.6 (58.6, 68.9) 16.2 (12.5, 20.9) 149 501 52.2 (47.7, 57.1)
Päijät-Häme 385 62.8 (56.7, 69.6) 12.6 (8.0, 19.7) 93 309 50.8 (45.3, 56.9)
Vantaa ja Kerava 300 61.8 (54.9, 69.4) 17.9 (12.4, 25.9) 76 249 53.1 (46.7, 60.4)
Itä-Suomi 1473 60.7 (57.6, 63.9) 18.5 (15.8, 21.7) 381 1171 48.1 (45.4, 51.0)
Etelä-Savo 298 65.1 (58.0, 73.1) 16.0 (10.5, 24.3) 75 231 49.9 (43.7, 56.9)
Keski-Suomi 415 56.9 (51.6, 62.7) 23.4 (18.5, 29.7) 110 333 45.6 (40.9, 50.9)
Pohjois-Karjala 343 67.0 (60.1, 74.6) 12.1 (7.9, 18.3) 71 290 56.5 (50.2, 63.5)
Pohjois-Savo 417 57.4 (52.1, 63.3) 19.3 (14.1, 26.5) 125 317 43.9 (39.2, 49.1)
Sisä-Suomi 1404 59.5 (56.4, 62.7) 16.0 (13.3, 19.2) 378 1123 47.9 (45.2, 50.9)
Etelä-Pohjanmaa 347 60.8 (54.6, 67.7) 16.6 (11.6, 23.8) 96 274 48.3 (42.9, 54.5)
Kanta-Häme 320 63.9 (57.2, 71.5) 14.5 (9.6, 21.8) 83 265 53.1 (47.0, 60.0)
Pirkanmaa 737 57.3 (53.2, 61.6) 16.6 (13.0, 21.3) 199 584 45.8 (42.2, 49.7)
Länsi-Suomi 1588 66.1 (62.8, 69.5) 15.5 (13.0, 18.6) 431 1281 53.8 (50.8, 56.8)
Pohjanmaa 283 59.7 (53.0, 67.2) 10.4 (4.6, 23.6) 74 238 50.1 (44.0, 57.0)
Satakunta 447 67.8 (61.7, 74.5) 12.5 (8.6, 18.3) 110 370 55.7 (50.2, 61.8)
Varsinais-Suomi 858 67.7 (63.2, 72.5) 17.4 (14.0, 21.7) 247 673 54.2 (50.2, 58.6)
Pohjois-Suomi 1327 69.2 (65.5, 73.1) 15.4 (12.6, 18.9) 336 1086 57.3 (53.9, 60.8)
Kainuu 153 64.4 (54.9, 75.7) 11.6 (6.6, 20.6) 22 144 60.5 (51.2, 71.4)
Keski-Pohjanmaa 88 49.0 (39.6, 60.5) 21.6 (11.3, 41.5) 25 69 37.6 (29.6, 47.8)
Lappi 442 82.4 (75.0, 90.6) 14.1 (9.4, 21.3) 110 351 66.7 (60.0, 74.2)
Pohjois-Pohjanmaa 644 67.0 (62.0, 72.5) 17.3 (13.3, 22.6) 179 522 55.2 (50.6, 60.2)
Koko maa 8896 63.2 (61.9, 64.6) 16.2 (15.0, 17.4) 2296 7228 51.7 (50.5, 53.0)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan