Tietotilinpäätös 2018
Suomen Syöpärekisterin tietotilinpäätös vuodelta 2018.
Suomen Syöpäyhdistys ry (SSY) ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallista syöpärekisteriä, jonka osana ovat rinta- ja kohdunkaulan syövän joukkotarkastusrekisterit. THL on rekisterinpitäjä, ja henkilötietoja käsittelee SSY:n ylläpitämä Suomen Syöpärekisteri. Suomen Syöpärekisteri on myös syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Suomen Syöpärekisterin päätehtävänä on arvioida syöpätaakan syitä ja vaikutuksia sekä seulontojen vaikuttavuutta väestössä.
Suomen Syöpäyhdistys ry:n tietoturvapolitiikan mukaisesti tietoturvallisesta työskentelystä vastaavat SSY ja työntekijät yhdessä. SSY:n vastuulla ovat asiakirjojen ja henkilörekisterien käsittely- ja säilytystilojen sekä laitteiden valvonta ja suojaus. Työntekijät ovat sitoutuneet noudattamaan SSY:n tietoturvallisen työskentelyn ohjeita. Suomen Syöpärekisterissä työskentelevät ja harjoittelevat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen ennen työtehtäviensä alkua.
Suomen Syöpäyhdistyksessä tietosuojasta ja tietoturvasta vastasi vuonna 2018 syyskuussa nimitetty tietosuojavastaava ja tietoturvapäällikkö, teknistä tietoturvaa konsultoiva henkilö ja tietoturva-asioita käsittelevä työryhmä. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden 2018 aikana. Henkilöstöä koulutetaan tietoaineistojen käsittelyn ja yleisten tietoturvaohjeiden osalta jatkuvasti. Suomen Syöpäyhdistyksen henkilökunnalle järjestettiin huhtikuussa 2018 kaksi samansisältöistä koulutustilaisuutta tietosuojan perusteista ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomista muutoksista. Aiheeseen johdattivat Roschierin lakimiehet Sonja Heiskala ja Helena Gunst sekä järjestösihteeri Carita Åkerblom. Henkilökunnalle järjestettiin marraskuussa kaksi koulutustilaisuutta siitä, miten ja milloin sähköposti salataan. Kouluttajina toimivat Jussi Orpana, Tapio Luostarinen ja Seppo Soine-Rajanummi.
Henkilötietojen käsittelyä koskevassa lainsäädännössä tapahtui paljon muutoksia vuonna 2018. Euroopan Unionin yleistä tietosuoja-asetusta (2016/679) alettiin soveltaa 25. toukokuuta alkaen. Henkilötietolakia (523/1999) sovellettiin niiltä osin, kuin se ei ollut ristiriidassa tietosuoja-asetuksen kanssa.
Syöpäyhdistystä koskevat valtionhallinnon viranomaisten asiakirjojen käsittelyä, luokittelua ja tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset (Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010), nk. tietoturva-asetus). Suomen Syöpärekisterin tietoturvasuunnitelma on päivitetty viimeksi syyskuussa 2016. Siinä on muistilista tietoturvaperiaatteista, keskeinen lainsäädäntö ja käsitteet, tietoaineiston käsittelyvaatimukset, yleiset tietoturvaohjeet, ja siinä käsitellään tietoturvallisuuden johtamista. Koko Suomen Syöpärekisterin henkilökunnalla on pääsy dokumenttiin. Syöpärekisterin tiedonhallintasuunnitelma laadittiin vuonna 2017 tietoturvassa ja -suojassa havaittuihin tarpeisiin.
Syöpärekisterin rekisteriseloste korvattiin tietosuojailmoituksella lokakuussa 2018. Tietosuojailmoituksessa mainitaan mm. henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste ja käyttötarkoitus sekä rekisterin tietosisältö tietolähteineen, tietoja henkilötietojen luovuttamisesta ja säilyttämisestä ja rekisteröityjen oikeuksista. Suomen Syöpärekisterin ensimmäinen tietotilinpäätös julkistettiin lokakuussa 2018.
Syöpärekisteröinti
Syöpärekisteri on syöpätautien valtakunnallinen henkilörekisteri, joka sisältää vuodesta 1953 lähtien Suomessa todettujen syöpätapausten tietokannan. Syöpätapausten ilmoitusvelvollisuus on perustunut lakiin vuodesta 1961 lähtien. Rekisteröinti perustui vuonna 2018 terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annettuun lakiin (556/1989) ja asetukseen (774/1989) muutoksineen.
Syöpärekisteriin tallennetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle laissa (668/2008, 774/1989) säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja kerätään vain tilastointia ja tieteellistä tutkimusta varten. Tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä. Henkilötietojen käsittelyssä ei käytetä alihankkijoita.
Syöpärekisteröintitiimi kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2018. Tiimin koko on noin 13 henkilöä, ja siihen kuuluvat kaikki syöpärekisteröintiin osallistuvat rekisteröintiassistenteista johtajaan asti. Tietoturva- ja tietosuoja-asiat ovat aina tiimin kokousten asialistalla.
Tiedonkeruu
Syöpätapauksen eli tapausyhteenvedon koostaminen alkaa tiedonkeruulla. Tiedot syöpätapauksista pyritään keräämään mahdollisimman kattavasti ja yhdenmukaisesti. Syöpätapauksista tulee useita eri ilmoituksia monesti eri lähteistä. Ilmoituslomake korvattiin uudella vuonna 2016, jolloin myös uusi syöpätapausten tietokanta otettiin käyttöön. Kliininen ilmoitus jaettiin diagnoosivaiheen uusi syöpä -ilmoitukseen ja eri hoitojen toteutuessa lähetettäviin hoitoilmoituksiin.
Tarjolla oli kolme tapaa ilmoittaa: syöpätietojen poiminta terveydenhuollon organisaation tietojärjestelmästä kuukausittain ja toimitus syöpärekisteriin suojatun ftp-yhteyden kautta tai sähköinen syöpäilmoitus suojatussa verkkopalvelussa tai ilmoitus paperilomakkeella (Kuva 1). Syöpärekisteri vastaanotti noin 12 000 paperi-ilmoitusta vuonna 2018, vaikka ilmoitti luopuvansa niiden vastaanotosta.
Kaikki patologian ilmoitukset saadaan laboratorioista sähköisinä suurissa erissä kerran tai kahdesti vuodessa. Yli 215 000 patologian ilmoitusta vastaanotettiin vuonna 2018.
Syöpärekisteriin rekisteröityjen henkilöiden tiedot kuolemansyistä, sekä ammateista, koulutuksesta ja sosioekonomisesta asemasta (soseko-tiedot) päivitetään vuosittain Tilastokeskuksen käyttöluvan perusteella. Lisäksi syöpärekisteriä varten poimitaan henkilöt, joiden kuolemansyy on syöpärekisteriin rekisteröitävä tauti. Vuonna 2018 tiedot siirrettiin Syöpärekisterin ja Tilastokeskuksen välillä suojatulla sähköpostilla. Suomen Syöpärekisteri ei julkaise muiden Pohjoismaiden syöpärekisterien tapaan sellaisenaan Tilastokeskuksen syöpäkuolleisuustietoja, vaan ne ovat syöpätilaston lähde. Rekisteröityjen kuolin- ja asuinpaikkatiedot sekä maasta- ja maahanmuutto-tiedot saadaan arkipäivittäin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä palvelinyhteydellä THL:n kautta. Syöpärekisteri saa THL:n hoitoilmoitusjärjestelmä Hilmosta vuosittain syöpädiagnooseihin liittyvät hoitojaksot ja käynnit.
Tallennus
Syöpärekisterin tallennustiimi tallensi 14 700 paperi-ilmoitusta vuonna 2018. Paperi-ilmoitusten tiedot tallennetaan tietokantaan verkkopalvelun tallennuspohjan avulla. Tallentamisen tavoitteena on, ettei informaatio muutu tallennusvaiheessa. Tallennuspohja on vuonna 2016 uudistetun tietosisältömäärittelyn mukainen. Tallennettavien tietojen määrää vähennettiin vuonna 2017. Tietosuojan parantamiseksi ohjelmisto ei tarjoa nimi- ym. tietoja henkilötunnuksen syötön jälkeen. Paperi-ilmoitukset liitetään tallennettuun tietoon viivakoodin avulla ja skannataan tallennuksen jälkeen.
Koodaus
Syöpärekisterin koodaustiimi työstää syöpäilmoituksista syöpätapaukselle yhteenvedon. Tiimi koodasi vuonna 2017 käyttöön otetulla manuaalisen koodauksen sovelluksella keskimäärin 4150 syöpäpotilaan tiedot kuukaudessa vuonna 2018 (Kuva 2). Koodauksessa noudatetaan uudistettua koodausohjetta. Primaaripaikka ja syövän morfologia koodataan ICD-O-3 -koodiston mukaisesti.
THL:n koodistopalvelun johtoryhmän hyväksymät kliinisen, ja patologian syöpäilmoituksen ja syövän hoitoilmoituksen tietosisältömallit on julkaistu kansallisessa koodistopalvelussa heinäkuussa 2018. Kliinisen ja hoitoilmoituksen eriyttämisen on tarkoitus nopeuttaa diagnoosivaiheen tietojen saantia. Hoitotiedot kerätään entisestä poiketen THL:n Hilmossakin käytössä olevien toimenpidekoodien avulla. Patologian ilmoituksen tietosisältöä on myös tarkennettu ja täydennetty.
Automaattikoodaussovellus otettiin käyttöön tammikuussa 2018. Automaattikoodaus aloitettiin eturauhasten adenokarsinoomista, ja koodaamista laajennettiin yli kymmeneen elimeen lokakuun loppuun mennessä. Automaattikoodaus tekee vain määrittelyihin sopivista ilmoituksista uusia syöpätapauksia tai liittää ilmoituksia olemassa oleviin syöpätapauksiin. Yleensä automaatilla koodataan vain yhtä elimen syöpätyyppiä (morfologiaryhmää). Joihinkin elimiin sovellus tekee sekä taudin esiasteen että invasiivisen taudin, ja joissain taudeissa käsitellään myös metastaasi-ilmoitukset. Vuonna 2018 koodattiin automaatilla keskimäärin 9340 syöpäpotilaan tiedot kuukaudessa (Kuva 2). Tavoite, että vähintään 50 %:a uusista syöpätapauksista saataisiin ensikoodattua automaattisesti, saavutettiin todennäköisesti ensimmäisenä automaattikoodausvuonna. Koodaustiimille vapautui näin aikaa vaativampiin koodaustehtäviin.
Laaduntarkkailu
Syöpärekisteröinnin laatua seurataan jatkuvasti. Syöpäilmoitusten puutteellisia tai virheellisia tietoja pyritään täydentämään ja korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Ennen tilastovuoden julkistusta tehdään kansainvälisiin tarkistusrutiineihin perustuvia rutiininomaisia tarkistuksia. Syöpärekisterin tiedot pahanlaatuisista solideista kasvaimista (noin 90 % kaikista kasvaimista) ovat vertailukelpoisia, paikkansapitäviä ja lähes täydellisiä (Leinonen ym. 2017). Ei-solidien kasvaimien rekisteröinnin laadussa on enemmän tavoittelemisen varaa. Niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden syöpärekisterit ovat korkealuokkaisia niin tietojen paikkansapitävyyden kuin täydellisyyden puolesta (Pukkala ym. 2017). Erot rekisteröintirutiineissa ja luokitteluissa vaikeuttavat tilastojen vertailtavuutta rekisterien välillä joidenkin syöpätautien tapauksessa.
Analysointi ja raportointi
Tilastotuotannossa hyödynnetään Suomen Syöpärekisterissä avoimen lähdekoodin R-ohjelmointikielellä luotuja R-paketteja fcr ja popEpi, joiden ensimmäiset versiot ovat vuosilta 2014 ja 2015. Kahdesti vuodessa päivitettävä fcr-paketti sisältää rekisteridatan (ilman henkilötietoja) ja funktioita raportointia varten. Paketti on vain rekisterin sisäisessä käytössä. Julkisesti saatavilla oleva popEpi-paketti sisältää funktioita rekisteriaineistojen epidemiologiseen analyysiin. R-pakettien avulla voidaan tehdä mm. analyysit vuosittaista syöpätilastoa varten.
Vuoden 2016 syöpätilasto julkistettiin 19. marraskuuta 2018. Tarjolla on ilmaantuvuus-, kuolleisuus-, vallitsevuus- ja eloonjäämislukuja sukupuolittain, alueittain, kalenteriaikajaksoittain, ikäryhmittäin, levinneisyysryhmittäin ja toteamistavoittain eri syöpätaudeille. Tilastoon lisättiin uusina ominaisuuksina riski sairastua syöpään ja syöpään sairastuneen riski kuolla syöpäänsä. Syöpä 2016 -raportti julkistettiin helmikuussa 2019. Tilastoja voi selailla syöpärekisterin vuorovaikutteisella tilastosovelluksella. Syöpätilastosivulla oli 32 329 käyntiä vuonna 2018. Keskimääräinen sivulla vietetty aika oli 2 minuuttia ja 16 sekuntia. Luvuissa ei ole mukana Syöpäjärjestöjen keskustoimiston henkilökunnan sivulla käyntejä. Tilastosivut on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi.
Pohjoismaisen syöpärekisteriyhdistyksen NORDCAN-tietokanta päivitettiin vuoden 2015 syöpätilastolla 20. joulukuuta 2017. Suomen Syöpärekisterin ja NORDCANin julkistamat tilastot eroavat hivenen toisistaan. Suomen Syöpärekisteri niin kuin muiden Pohjoismaiden syöpärekisterit ei seuraa niin tiukasti kuin NORDCAN kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen koodausohjeita, ja hyväksyy esimerkiksi enemmän saman potilaan multippelisyöpiä uusiksi syöviksi (Pukkala ym. 2017).
Tietoluovutukset
Syöpärekisterin tietoja on käytetty vuosikymmenien ajan laajamittaisesti niin Suomen Syöpärekisterin kuin muidenkin tutkimuslaitosten ja tutkijoiden tutkimuksiin. Syöpärekisterin aineistonhallintaan kirjattiin 42 THL:n käyttölupaan eli tutkimuslupaan perustuvaa rekisteritietoluovutusta vuonna 2018. Näissä tietoluovutuksissa 10 000 potilaan raja ylittyi 21 (50 %) tapauksessa.
| Luovutettujen henkilöiden lkm | Hankkeiden lkm |
| Alle 1 000 | 11 |
| 1000 – 9999 | 10 |
| 10000 – 49999 | 8 |
| 50 000+ | 13 |
Asiakkaille luovutettiin myös taulukointeja, joita varten ei tarvita THL:n lupaa.
Seulonnat
Valtakunnallinen asetus seulonnoista (339/2011) takaa rintasyöpäseulonnan 50 – 69-vuotiaille naisille 20 – 26 kuukauden välein ja kohdunkaulasyövän seulonnan 30 – 60-vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Kuntien on toimitettava joukkotarkastusrekisteriin seulottavien henkilö-, kutsu- ja tarkastustiedot.
Seulontasykli on yhdeksän kvartaalin pituinen. Kutsuvuotta edeltävän vuoden lopussa päivitetään kuntaluettelo ja selvitetään kuntakyselyllä kutsuttavien naisten ikäryhmät. Kutsuttavat naiset identifioidaan poiminnalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä kutsuvuoden alussa. Syöpärekisterin syöpäseulontojen kutsupalvelu lähettää kutsuttavien nimi- ja osoitetiedot kuntaa edustavaan seulontayksikköön tai -laboratorioon, jos kutsupalvelusta on sopimus. Enemmistö Suomen kunnista ja kohdeväestöstä on kutsupalvelun piirissä. Jos kutsupalvelusopimusta ei ole, joukkotarkastusrekisteri lähettää kuntaan kutsuvuoden alussa kunnassa asuneiden kutsuttavien henkilötunnukset, ja kunta lähettää kutsutietonsa rekisteriin kutsuvuoden aikana.
Useimmat seulontayksiköt ja -laboratoriot lähettävät tarkastustiedot joukkotarkastusrekisteriin keskimäärin kolmessa erässä suojatulla ftp-yhteydellä tai turvapostin tai salauksella suojatun sähköpostin välityksellä. Joukkotarkastusrekisteri saa tarkastustiedot kutsuvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Tarkastustiedot sisältävät tiedot osallistuneista ja jatkotutkimuksiin ohjatuista sekä seulonnan ja jatkotutkimusten tulokset. Joukkotarkastusrekisteri lähettää kuntiin kohdunkaulasyövän riskiseulontaan ohjattavien naisten nimi- ja osoitetiedot. Kaikki tiedot tarkistetaan ja korjataan ennen tietokantaan viemistä, ja tarvittaessa otetaan yhteyttä seulontayksiköihin ja -laboratorioihin tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Henkilötietojen käsittelyä ei ole ulkoistettu.
THL:n koodistopalvelun johtoryhmä on hyväksynyt syöpäseulonnan tietosisältömallin lokakuussa 2016. Mallit ja määrittelyt on viety kansalliseen koodistopalveluun huhtikuussa 2018.
Vuoden 2016 seulontatilastot julkistettiin kesäkuussa 2018. Kohdunkaulan ja rintasyövän seulonnoista tilastoidaan seulontavuoden kohdeväestön koko, kutsuttujen ja tarkastettujen lukumäärät ja testitulokset ikäryhmittäin koko maassa, erityisvastuualueittain ja sairaanhoitopiireittäin. Kohdunkaulasyövän seulonnasta tilastoidaan myös histologiset löydökset. Valmiiden tilastojen lisäksi on mahdollista luoda taulukoita vuorovaikutteisella tilastosovelluksella, joka valmistui kohdunkaulasyövän seulonnalle lokakuussa ja rintasyöpäseulonnalle joulukuussa 2017. Seulontatilastosivulla oli 2015 käyntiä vuonna 2018. Keskimääräinen sivulla vietetty aika oli 2 minuuttia ja 4 sekuntia. Tilastosivut on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Rintasyövän ja kohdunkaulasyövän seulontaohjelmien ensimmäiset vuosikatsaukset ilmestyivät tammikuussa 2018. Seuraavat vuosikatsaukset (rintasyöpä ja kohdunkaulasyöpä) ilmestyivät jo marraskuussa juhlistamaan joukkotarkastusrekisterin 50. toimintavuotta.
Tutkimus
Syöpärekisteri oli heti perustamisvuodestaan 1952 lähtien myös tutkimuslaitos. Joukkotarkastusrekisterin rakenne suunniteltiin alusta lähtien tutkimuskäyttöä silmällä pitäen. Suomen Syöpärekisterin nimi laajennettiin Syöpätautien tilastolliseksi ja epidemiologiseksi tutkimuslaitokseksi vuonna 1972.
Syöpärekisteri oli tuolloin saavuttanut tunnustetun aseman johtavien syöpärekistereittein joukossa, joten uusi nimi kuvasi toiminnan sisältöä paremmin.Vuonna 2018 julkaistiin noin 60 tutkimusartikkelia, joissa hyödynnetään syöpärekisterin (ml. joukkotarkastusrekisteri) aineistoja ja ainakin yksi kirjoittajista on Suomen Syöpärekisterin tutkija. Artikkeleista kuusi on sisäisiä tutkimuksia, jolloin kaikki tekijät ovat Suomen Syöpärekisteristä. Syöpätietojen ainoa lähde on Suomen Syöpärekisteri 35 artikkelissa. Suurimmassa osassa näistä tutkimuksista henkilötiedot on käsitelty Suomen Syöpärekisterissä. Kaksi tutkimusta julkaistiin suomeksi ja muut englanniksi.
Suomen Syöpärekisterin ja muiden pohjoismaisten syöpärekisterien välisen tutkimusyhteistyön ensimmäiset hedelmät korjattiin jo vuonna 1961, kun Suomi–Norja-tutkimuksen ko. maiden keuhkosyöpien ilmaantuvuutta ja kasvaintyyppejä vertailevat artikkelit julkaistiin. Vuonna 2018 julkaistiin 14 artikkelia, joissa käytettiin syöpärekisteriaineistoja vain pohjoismaisista syöpärekistereistä mukaan lukien Suomen Syöpärekisteri. Kahdeksaa artikkelia varten tutkimusaineistoa oli kerätty syöpärekisterin lisäksi kauempaakin kuin pohjoismaisista syöpärekistereistä. Suomen Syöpärekisterin tutkimusta on luonnehdittu tarkemmin Suomen Syöpäyhdistys ry:n vuosikertomuksessa vuodelle 2018.
Suomen Syöpärekisterin tutkijat kokoontuivat viidesti vuonna 2018. Kokouksissa käsitellään tarpeen tullen myös tietosuoja-asioita. Tutkijoiden osallistuminen muihinkin kuin Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämiin tietosuojakoulutuksiin on suotavaa.
Kehittäminen
Automaattista koodausta laajennetaan edelleen syöpätauti kerrallaan.
Syöpäseulontojen kutsupalvelu lähettää kutsut uuden tietosisältömallin mukaisesti vuoden 2019 alusta alkaen. Joukkotarkastusrekisteri on valmis vastaanottamaan tiedot uudessa muodossa uudistettuun syöpäseulontakantaan. Seulontaketjun kaikki tarpeelliset tiedot saadaan tallennettua uuteen tietokantaan. Muutokset sekä lainsäädännön niin salliessa mahdolliset uudet seulontamuodot ja seulontaohjelman ulkopuoliset testaustiedot ovat joustavan parametristön ansiosta toteutettavissa malliin. Syöpäseulontojen kutsupalvelu pyritään laajentamaan valtakunnalliseksi. Tavoitteena on, ettei kukaan seulonnan piiriin kuuluva jää kutsutta.
Muut tietotilinpäätökset