1 Esipuhe

Syöpärekisteri kokoaa vuosiraportissaan uusimmat tiedot keskeisistä syöpätaakan mittareista. Nämä kuvaavat syöpätaakkaan kohdistuvien toimien kuten ehkäisyn (ilmaantuvuus), varhaisen toteamisen, hoitoon pääsyn ja hoidon (potilaan ennuste) vaikuttavuutta ja syövän aiheuttamia kuolemia (kuolleisuus) sekä kuormitusta terveydenhuollolle (vallitsevuus) Suomessa. Lisäksi valtakunnallisten seulontaohjelmien toimintaa kuvataan erillisissä kohdunkaulasyövän, rintasyövän ja suolistosyövän vuosiraporteissa (syoparekisteri.fi/raportit-ja-katsaukset/seulontojen-vuosiraportit).

Suomen Syöpärekisteri on julkaissut vuoden 2024 virallisen syöpätilaston ja ennakkotiedot vuodelta 2025 huhtikuun 24. päivä (syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot). Vuoden 2024 syöpätietojen luovutus tutkimuksiin käynnistyi huhtikuussa 2026. Tässä raportissa kootaan keskeisimpien syöpätaakan mittarit, sekä tehdään ennusteet vuoteen 2045 asti. Yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa arvioidaan julkaisemalla mittarit myös ikäryhmittäin, alueittain ja koulutusasteittain.

Kaikkiaan vuonna 2024 todettiin 38 853 uutta syöpätapausta ja uusia syöpäkuolemia oli 13 490. Uusien tapausten määrässä yleisimpiä olivat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhasen syöpä, toiseksi yleisin molemmilla sukupuolilla oli edelleen paksu- ja peräsuolisyöpä. Paksu- ja peräsuolisyövässä tapausmäärä kääntyi laskuun seulonnan alun aiheuttaman ilmaantuvuuskasvun jälkeen. Eniten syöpäkuolemia aiheutui aiempien vuosien tapaan naisten rinta- ja keuhkosyövästä sekä miesten keuhko- ja eturauhassyövästä.

Syöpätilastot ovat nyt aikaisempaa ajantasaisemmat, kun julkaisimme vuonna 2025 todettujen uusien syöpien lukumäärän ja ilmaantuvuuden ennakkotilaston jo huhtikuussa 2026. Ennakkotilaston perusteella vuonna 2025 todettiin 35 870 uutta syöpää. Ennakkotilaston tapausmäärässä on vajetta noin 10 prosenttia. Ihomelanoomien määrä ei juurikaan enää täydenny, mutta haimasyövässä vaje on jopa yli 40 prosenttia.

Uutena osuutena raporttiin on tänä vuonna lisätty tilastotietoa syövän diagnoosivaiheen levinneisyystiedon kattavuudesta, joka on merkittävä tekijä potilaan hoidolle ja ennusteelle. Raportoimme osuuden tapauksista, joille on kirjattu syöpäilmoitusten kautta saatu levinneisyystieto. Levinneisyystieto on saatavilla 42 prosentista vuonna 2024 tilastoitavista kiinteistä kasvaimista (pl. keskushermoston ja aivojen kasvaimet).

Syöpätilasto on laadittu kliinistä syöpäjaottelua (ICD-10) mukaillen koko rekisterin toiminta-ajalta vuodesta 1953 lähtien. Syöpärekisterin tietolähteitä ovat terveydenhuollon toimijat ja patologian laboratoriot. Erityisesti tapaukset, joista ei ole saatu kudos- tai solunäytettä, ja hematologiset kasvaimet voivat kokonaan jäädä ilmoittamatta rekisteriin. Näiden tietojen kertymistä edistetään kliinisten ilmoitusten kattavuutta ja laatua parantamalla yhteistyössä terveydenhuollon yksiköiden ja potilastietojärjestelmien kehittäjien kanssa. Päivitetty tuorein kliinisten ilmoitusten tilasto sisältää myös vuoden 2025 ennakkotiedot ja se löytyy sivuiltamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto).

Suomen Syöpärekisteri on Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitos, joka ylläpitää kansallista rekisteriä syöpätapauksista sekä rekisteriä kohdunkaulan, rintasyövän ja paksu- ja peräsuolisyövän väestöseulonnoista. Syöpärekisteri vastaa myös syöpäsairauksien laaturekisteri-tutkimushankkeessa syövän hoitotiedon kokoamisesta ja raportoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on syöpärekisterin rekisterinpitäjä ja sopinut Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa syöpärekisterin teknisestä ylläpidosta.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja tietojen toimittajille. Kattavien ja pitkien aikasarjojen tarjoama luotettava tietopohja syövistä toimii perustana sekä terveydenhuollon kehittämiselle että tutkimukselle, ja omalta osaltaan tukee uuden kansallisen syöpästrategian toteutumista.

Helsinki 15.6.2026

Janne Pitkäniemi, professori	Taneli Väisänen	Karri Seppä, dosentti
johtaja	vastaava lääkäri	tutkimuspäällikkö
050 372 3335	050 353 7185	050 441 8556

2 Syöpätilanne 2024

Vuonna 2024 Suomessa todettiin 38 853 uutta syöpää, joista naisilla 18 667 ja miehillä 20 186, ja syöpään kuoli 13 490 henkeä (TAULUKKO 2.1). Jo yli 340 000 syöpään sairastunutta suomalaista oli elossa vuoden 2024 lopussa. Heistä 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Vuosina 2022–2024 seurattujen syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 72 %.

TAULUKKO 2.1: Vuonna 2024 todetut uudet syövät ja syöpäkuolemat, syövän vallitsevuus ja potilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut Suomen koko väestössä erikseen naisilla ja miehillä.

Koko väestö	Naiset	Miehet
38 853 uutta syöpätapausta	18 667 uutta syöpätapausta	20 186 uutta syöpätapausta
13 490 syöpäkuolemaa	6 206 syöpäkuolemaa	7 284 syöpäkuolemaa
343 041 sairastunutta on elossa	191 469 sairastunutta on elossa	151 572 sairastunutta on elossa
72% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku	74% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku	71% on potilaiden viiden vuoden elossaololuku

KUVA 2.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

Kuvassa (KUVA 2.1) on esitetty ikävakioitu syöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus ja potilaiden suhteellinen elossaololuku vuodesta 1953 vuoteen 2024. Syöpäilmaantuvuus on noussut naisilla 1990–luvulta lähtien keskimäärin 0.8 % vuodessa (TAULUKKO 15.5). Miehillä aikaisempi nousu (1.0 % vuodessa vuosina 1990–2003, TAULUKKO 15.6) on tasoittunut (-0.1 % vuodessa vuoden 2004 jälkeen). Syöpäkuolleisuus on laskenut naisilla ja miehillä: naisilla keskimäärin 0.5 % vuodessa (2006–2024) ja miehillä 1.2 % vuodessa (2008–2024, TAULUKKO 15.7 ja TAULUKKO 15.8). Suhteellinen elossaololuku on parantunut naisilla tasaisesti, ja miehillä aikaisempi nopea parantuminen elossaololuvussa on hidastunut 2000-luvun alun jälkeen.

KUVA 2.2: Uusien syöpätapausten määrä ja ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2024. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

Kuvassa (KUVA 2.2) on esitetty vuosittainen uusien syöpätapausten lukumäärä ja ikävakioitu ilmaantuvuus yleisimmille syöpätaudeille sukupuolittain. Suomessa todettiin 1950-luvulla vuosittain noin 2 000 uutta mahasyöpää, ja se oli yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Nykyisin todetaan vuosittain noin 640 uutta mahasyöpää. Miehillä myös keuhkosyövän ilmaantuvuus on pienentynyt 1970-luvulta lähtien. Eturauhassyövän ilmaantuvuus alkoi kasvaa huomattavasti 1990-luvulla. Naisilla rintasyövän ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun alkuun asti.

KUVA 2.3: Uusien syöpäkuolemien määrä ja kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) ositettuna syöpätaudeittain miehillä (kuvat A ja B) ja naisilla (C ja D) vuosina 1953-2024. Muut ruoansulatuselimet sisältävät ruokatorven, ohutsuolen, peräaukon, maksan, sappirakon ja -teiden, haiman sekä muiden tai määrittelemättömien ruoansulatuselinten syövät.

Kuvassa (KUVA 2.3) on esitetty syöpäkuolemien lukumäärä ja ikävakioitu kuolleisuus miehillä ja naisilla vuodesta 1953. Syöpäkuolemien lukumäärä on kasvanut naisilla suhteellisen tasaisesti koko tarkastelujakson ajan, kun taas miehillä voimakas kasvu loiveni 1980- ja 1990-luvuilla mutta kiihtyi sen jälkeen. Miesten eturauhassyöpäkuolleisuuden ja naisten rintasyöpäkuolleisuuden muutoksilla on ollut suhteellisen pieni vaikutus kokonaissyöpäkuolleisuuden muutokseen. Eniten siihen on vaikuttanut mahasyöpäkuolleisuuden huomattava pienentyminen sekä miehillä että naisilla ja keuhkosyöpäkuolleisuuden pienentyminen miehillä. Naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut ja keuhkosyöpä on nykyisin merkittävä syöpäkuolemien aiheuttaja.

KUVA 2.4: Syöpäilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) vuosina 1953–2024 ja ennustettu kehitys vuoteen 2045 saakka sukupuolittain.

Ikävakioidun syöpäilmaantuvuuden ennustetaan pysyvän lähes ennallaan (KUVA 2.4). Vuodesta 2024 vuoteen 2045 keskimääräisen vuotuisen kasvun ennustetaan olevan noin 0.1 % sekä naisilla että miehillä. Kuolleisuuden pienenemisen ennustetaan jatkuvan. Sekä naisilla että miehillä kuolleisuus pienenee keskimäärin 0.7 % vuodessa.

KUVA 2.5: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä sukupuolittain ja koulutusasteittain vuosina 1986–2024

Syövän ilmaantuvuus ja syöpäkuolleisuus olivat kokonaisuutena tarkastellen korkeimpia perusasteen koulutustasolla ja matalimpia korkeakoulutetuilla (KUVA 2.5). Suurimpia erot olivat keuhkosyövässä. Naisten ja miesten tavallisimmat syövät, rintasyöpä ja eturauhassyöpä, olivat kuitenkin yleisimpiä korkeasti koulutetuilla. Kokonaisuudessaan suurimmat koulutustasokohtaiset erot todettiin miesten syöpäkuolleisuudessa, jossa perusasteen koulutettujen kuolleisuus oli suurempaa korkeakoulutettuihin verrattuna kaikissa tarkastelussa mukana olleissa syövissä. Myös korkeakoulutettujen naisten syöpäkuolleisuus oli yleisesti hieman alhaisempaa kuin perusasteen koulutustasolla.

3 Tilastolliset menetelmät

3.1 Määritelmät

Ilmaantuvuus Uusien syöpätapausten määrä tietyllä aikavälillä (esimerkiksi yhden kalenterivuoden aikana) väestössä tai sen osassa. Ilmaantuvuuden suhdeluku on tapausmäärä 100 000 henkilövuotta kohden.

Kuolleisuus Syövästä johtuvien kuolemien määrä tietyllä aikavälillä väestössä tai sen osassa. Kuolleisuuden suhdeluku on kuolemien määrä 100 000 henkilövuotta kohden.

Vallitsevuus Syöpään sairastuneiden ja tietyllä ajanhetkellä elossa olevien lukumäärä väestössä tai sen osassa. Vallitsevuusosuus on vastaava lukumäärä suhteessa väkilukuun.

Ikävakioitu ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus Tässä raportissa Suomen 2014 väestöön vakioitu ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus, joiden tarkoituksena on esimerkiksi kalenterivuosittaisten lukujen vertailtavuuden parantaminen siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen on huomioitu.

Riski sairastua syöpään Arvio syöpään sairastuvien osuudesta väestössä.

Riski sairastua ja kuolla syöpään Arvio syöpään sairastuvien ja siihen kuolevien osuudesta väestössä.

Suhteellinen elossaololuku Arvio elossa olevien potilaiden osuudesta tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli syöpä olisi ainoa potilaiden kuolleisuuteen vaikuttava tekijä. Sitä käytetään syöpäpotilaiden ennusteen mittarina.

Ikävakioitu suhteellinen elossaololuku Tässä raportissa suhteellinen elossaololuku, joka on vakioitu Suomessa viimeisimpänä kolmivuotisjaksona todettujen potilaiden ikäjakaumaan. Sen tarkoituksena on esimerkiksi kalenterivuosittaisten lukujen vertailtavuuden parantaminen siten, että potilaiden ikärakenteen muutos on huomioitu.

Syöpätaakka Väestöön kohdistuva haitta, joka on seurausta syövästä. Tavallisimmat haitan mittarit ovat ilmaantuvuus, syöpäkuolleisuus ja suhteellinen elossaololuku.

3.2 Uudet syöpätapaukset - ilmaantuvuus

Syöpien tilastoinnissa raportoidaan uusien todettujen syöpätapausten lukumäärä tiettynä ajanjaksona. Usein aikajaksoksi valitaan yksi vuosi. Ilmaantuvuus on uusien todettujen syöpätapausten määrä 100 000 henkilövuotta kohden. Henkilövuodet suomalaisilla eli syöpävaarassa olevan väestön kerryttämä aika tilastovuoden, sukupuolen ja iän suhteen jaoteltuna saadaan Tilastokeskuksen ylläpitämistä väkilukutiedoista. Näillä tiedoilla on keskeinen merkitys arvioitaessa syöpätaakkaa kuvaavia tunnuslukuja, koska Suomen väestön ikärakenne on voimakkaasti muuttunut viime vuosikymmeninä (KUVA 3.1). Väestön ikääntyessä syöpätapausten määrä kasvaa, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että syövän ilmaantuvuus kasvaisi ikäryhmittäin tarkasteltuna.

KUVA 3.1: Suomen väestön ikärakenne sukupuolittain vuonna 1953 ja vuonna 2024

Ikävakioitu ilmaantuvuus kuvaa uusien syöpätapausten määrää 100 000 henkilövuotta kohden, mikäli Suomen väestön ikärakenne aineistossa vastaisi standardiväestöä. Standardiväestöksi on valittavissa ’maailman vakioväestö’ ja ’Suomi 2014’. Maailman vakioväestö perustuu koko maailman ikärakenteeseen 1950-luvulla. Suomi 2014 -valinta vakioi luvut vastaamaan Suomen väestön ikärakennetta vuodelta 2014. Ikävakioinnin tarkoitus on lukujen vertailtavuus ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen ja eri ajanjaksojen välillä. Suomi 2014 -vakioväestö soveltuu hyvin esimerkiksi kalenterivuosien ja sairaanhoitopiirien vertailuun, ja maailman vakioväestö mahdollistaa vertailun muihin maihin.

3.3 Syöpien aiheuttamat kuolemat - syöpäkuolleisuus

Syövästä johtuvien kuolemien lukumäärä raportoidaan usein yhden vuoden aikana tai muuna valittuna ajanjaksona. Syöpäkuolleisuus on syövästä johtuvien kuolemien, joissa peruskuolinsyynä on syöpä, määrä 100 000 henkilövuotta kohden.

Ikävakioitu syöpäkuolleisuus kuvaa syövästä johtuvien kuolemien määrää 100 000 henkilövuotta kohden, mikäli Suomen väestön ikärakenne vastaisi ‘standardiväestöä’. Standardiväestöksi on valittavissa ’maailman vakioväestö’ ja ’Suomi 2014’. Maailman vakioväestö perustuu koko maailman ikärakenteeseen 1950-luvulla. Suomi 2014 -valinta vakioi luvut vastaamaan Suomen väestön ikärakennetta vuodelta 2014. Ikävakiointi mahdollistaa syöpäkuolleisuuden vertailun ikärakenteeltaan erilaisten väestöjen ja eri ajanjaksojen välillä. Suomi 2014 -vakioväestö soveltuu hyvin esimerkiksi kalenterivuosien ja sairaanhoitopiirien vertailuun, ja maailman vakioväestö mahdollistaa vertailun muihin maihin.

3.4 Elossaolevat, joilla todettu syöpä - vallitsevuus

Vallitsevuus on väestössä tiettynä ajanhetkenä elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä. Se on jaoteltu syövän toteamisesta kuluneen ajan suhteen. Esimerkiksi viisivuotisluku sisällyttää vain ne potilaat, joiden syöpä on todettu enintään viisi vuotta ennen kyseistä ajanhetkeä (esimerkiksi aikaisintaan 31.12.2019, jos tarkastellaan ajanhetkeä 31.12.2024).

Vallitsevuusosuus on syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä väestössä suhteessa väkilukuun. Esimerkiksi vallitsevuusosuus 5000 per 100 000 tarkoittaa, että 5000 henkilöllä 100 000 henkilöstä (5 prosentilla väestössä) on aiemmin todettu syöpä.

3.5 Riski sairastua syöpään ja kuolla syöpään

Riski sairastua syöpään on keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys väestössä sairastua syöpään. Riskiarvio perustuu tässä raportissa viimeisimmän viisivuotisjakson ikäryhmittäisiin syövän ilmaantuvuus- sekä väestön kokonaiskuolleisuuslukuihin. Riskiarviossa on huomioitu, että osa väestöstä välttää syövän, koska kuolee sitä ennen muista syistä.

Riski sairastua ja kuolla syöpään on keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys väestössä sairastua ja kuolla syöpään. Riskiarvio perustuu viimeisimmän viisivuotisjakson ikäryhmittäisiin syöpäkuolleisuus- sekä väestön kokonaiskuolleisuuslukuihin. Riskiarviossa on huomioitu, että osa väestöstä välttää syöpäkuoleman, koska kuolee sitä ennen muista syistä.

3.6 Syöpäpotilaiden ennusteet - eloonjääminen

Suhteellinen elossaololuku (potilaan ennuste) lasketaan vertaamalla potilaiden kuolleisuutta samaa sukupuolta olevan, samanikäisen ja samana kalenteriaikana eläneen Suomen väestön kuolleisuuteen. Tämä tunnusluku kuvaa syövän vaarallisuutta. Luku voidaan tulkita todennäköisyytenä sille, että potilas olisi elossa tietyn ajan jälkeen syövän toteamisesta, mikäli kyseinen syöpä olisi potilaan ainoa mahdollinen kuolinsyy. Usein käytetään viiden vuoden suhteellista elossaololukua.

Ikävakioitu suhteellinen elossaololuku vakioi potilaiden ikärakenteen koko maassa tuoreimpana 3-vuotisjaksona todettujen potilaiden ikärakenteeseen (syöpätaudeittain ja sukupuolittain). Ikävakioinnin tarkoitus on lukujen vertailtavuus ikärakenteeltaan erilaisten alueiden ja eri ajanjaksojen välillä. Ikävakioinnissa käytetään perinteistä menetelmää, joka perustuu ikäryhmittäisiin elossaololukuihin. Ikävakioitu elossaololuku puuttuu, jos jossakin ikäryhmässä ei ole yhtään potilasta elossa viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta.

3.7 Syövän takia menetetyt elinvuodet

Syövän takia menetetyt elinvuodet on laskettu arvioimalla potilaiden keskimääräinen elinaika ja vertaamalla sitä samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestöjoukon keskimääräiseen elinaikaan. Kymmenen vuoden jälkeen syövän toteamisesta elossa olevien potilaiden kuolleisuuden oletettiin vastaavan samanikäisen väestön kokonaiskuolleisuutta. Poikkeuksena tästä ovat eturauhas- ja rintasyöpä, joissa oletettiin, että 10 vuoden jälkeen potilailla jatkuu noin yhden prosentin vuosittainen ylikuolleisuus väestökuolleisuuteen verrattuna. Koko väestön menettämien elinvuosien määrä saatiin kertomalla potilaan keskimäärin menettämä elinaika yhden vuoden aikana todettujen potilaiden lukumäärällä (vuotuinen keskiarvo 2015–2024).

3.8 Aikasarjat ja muutoksen arviointi

Pitkän aikavälin kehityskulku Syövän ilmaantuvuuden ja syöpäkuolleisuuden kehitystä mitataan suhteellisella vuosittaisella muutoksella (muutosprosentti). Menetelmä arvioi, onko ikävakioitu kehitys ollut tasaista vai onko kehityksessä tapahtunut muutos tarkastelujakson aikana. Mikäli kehitys on muuttunut tilastollisesti merkitsevästi, kuvataan muutospistettä edeltävä ja sen jälkeinen kehitys kahden muutosprosentin avulla.

Elossaololukujen aikasarja perustuu potilaiden seuruuseen 13 viisivuotisjaksolla 1960–1964, …, 2020–2024. Aikasarja on ikävakioitu 2020–2024 todettujen potilaiden ikärakenteeseen syöpätaudeittain. Naisten ja miesten luvut vakioitiin yhteiseen ikärakenteeseen. Ikävakioinnissa käytettiin tilastollista menetelmää, jolla saatiin elossaololuvun arvio mahdollisimman monelle vuosijaksolle myös pienimmissä potilasaineistoissa.

Veri- ja imukudossyöpien aikasarjojen kattavuus on esitetty tarkemmin kappaleessa 4.3, Aikasarjojen kattavuus.

3.9 Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden ennusteet

Syöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden ennusteet vuosille 2025–2045 tehtiin Norjan Syöpärekisterissä kehitetyllä Nordpred-tilasto-ohjelmalla. Menetelmä arvioi iän, kalenteri- ja syntymävuoden vaikutukset havaitusta syöpäilmaantuvuudesta käyttäen tilastollista mallia. Nämä vaikutukset arvioitiin sukupuolittain ja syöpätaudeittain viimeisten 10–35 vuoden historian perusteella. Ilmaantuvuuden ennusteessa oletetaan, että havaittu kalenteriaikatrendi tasoittuu ajan myötä. Havaittua lineaarista trendiä leikattiin ennusteessa neljänneksellä vuosina 2030–2034 ja puolella vuodesta 2035 alkaen. Ilmaantuvuusennusteiden pohjalta johdettiin ennusteet uusien syöpätapausten vuosittaisille tapausmäärille käyttämällä Tilastokeskuksen vuoden 2024 ennustetta Suomen väkiluvusta vuosille 2026–2045.

3.10 Alueittaiset tilastot

Hyvinvointi- ja yhteistyöalueittaiset tilastot esitetään syöpäilmaantuvuudelle, potilaiden suhteelliselle elossaololuvulle, viisivuotisvallitsevuudelle ja syöpäkuolleisuudelle vuosijaksolla 2020-2024. Alueelliset tilastot perustuvat henkilöiden kotikuntaan syövän toteamisvuonna, paitsi kuolleisuustilastoissa kuolinvuoden kotikuntaan. Ilmaantuvuus, vallitsevuus ja kuolleisuus on ikävakioitu Suomen ikärakenteeseen vuonna 2014. Suhteellinen elossaololuku on laskettu vuosina 2020-2024 todetuille potilaille, joilla kuolleisuusseuruu ulottuu vuoden 2025 loppuun, ja se on ikävakioitu koko maan potilaiden syöpätautikohtaiseen ikärakenteeseen. Ilmaantuvuudelle, elossaololuvulle ja kuolleisuudelle esitetään tilastollista satunnaisvirhettä arvioiva 95 %:n luottamusväli.

3.11 Koulutusasteittaiset tilastot

Koulutusasteittaisissa tilastoissa väestö jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman saavutetun tutkinnon perusteella. Koulutustiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin ja koulutusasteluokitteluun. Perusasteen koulutusasteessa henkilöillä ei ollut peruskoulun, kansakoulun, kansalaiskoulun tai keskikoulun jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen koulutustasolle kuuluivat ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulutuksen (esimerkiksi 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot sekä erikoisammattitutkinnot) suorittaneet. Korkea-asteen koulutustasolle kuuluivat alimman korkea-asteen (esimerkiksi teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja), alemman korkeakouluasteen tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet.

Syövän ilmaantuvuuden ja syöpäkuolleisuuden eroja koulutusasteiden välillä arvioitiin vertaamalla ikäryhmäkohtaisia keskimääräisiä ilmaantuvuus- ja kuolleisuuslukuja viimeisimmän viisivuotisjakson aikana. Ikävakioitu riskisuhde (RR, risk ratio) kuvaa väestömäärään suhteutettujen ikäryhmittäisten ilmaantuvuuksien ja kuolleisuuksien keskimääräistä suhteellista eroa perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneilla verrattuna korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. Riskisuhteille esitetään 95 %:n luottamusvälit tilastollisen satunnaisvirheen arvioimiseksi.

4 Aineisto ja laatu

4.1 Syöpärekisterin tavoitteet

Suomen Syöpärekisteri seuraa syöpätaakkaa Suomen koko väestössä. Tämä tarkoittaa uusien syöpätapausten ja -kuolemien määrää, potilaiden eloonjäämistä, syövän vaaratekijöitä, ehkäisyä ja varhaista toteamista. Lisäksi rekisteri laatii ennusteita tulevaisuuden syöpätaakasta.

Yhä useampi paranee syövästä. Siksi yhtenä tulevaisuuden haasteena on varmistaa syövästä selvinneiden elämänlaatu. On tärkeää selvittää, millaisia haittoja syöpähoidot aiheuttavat ja miten niitä voidaan ehkäistä ja hoitaa.

Epidemiologinen tutkimus pyrkii löytämään suuret linjat tutkimuksen suuntaamiselle. Syöpärekisteri toimittaa tietoja lukuisiin epidemiologisiin, kliinisiin ja syövän biologiaa selvittäviin tutkimuksiin. Rekisterin työntekijät auttavat syöpätutkimuksen suunnittelussa ja ohjaavat oikean tutkimusasetelman valinnassa.

4.2 Tilastoitavat ja ilmoitettavat taudit

Syöpärekisteriin kerätään tiedot kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Terveydenhuollon toimijoilla on lakisääteinen velvollisuus näiden tietojen toimittamiseen. Syöpäilmoitus tulee tehdä myös vahvasta syöpäepäilystä erityisesti silloin, kun histologinen tai sytologinen vahvistus puuttuu.

Koska tilastojen tulee olla vertailukelpoisia yli ajan ja muiden maiden vastaaviin lukuihin nähden, niissä noudatetaan kansainvälistä monisyöpäsääntöä, poislukien veri- ja imukudossyövät (ks. kappale 4.3, Aikasarjojen kattavuus). Aivojen ja keskushermoston osalta rekisteriin kerätään ja syöpätilastoihin sisällytetään kaikki kasvaimet, myös hyvänlaatuiset, ja virtsateiden osalta pahanlaatuisten lisäksi myös kasvutaipumukseltaan epäselvät ja in situ- eli pintasyövät. Lisäksi rekisteriin kerätään tiettyjä muita ei-pahanlaatuisia syöpätauteja, jotka tilastoidaan erillään varsinaisista syöpätaudeista, eivätkä ne sisälly kokonaissyöpälukuihin. Tällaisia ovat esimerkiksi ihon basalioomat, munasarjojen kasvutaipumukseltaan epäselvät (ns. borderline) kasvaimet, rinnan in situ -syövät ja kohdunkaulan syövän esiasteet.

Syöpärekisteri päivittää vuosittain Tilastokeskuksesta kuolinsyytiedot kaikille rekisterissä oleville potilaille. Lisäksi syöpärekisteriin tulee tieto niistä syöpäkuolemista, joista ei ole tehty ilmoituksia syöpärekisteriin. Tällöin tieto syövästä perustuu ainoastaan kuolintodistukseen (DCO- eli death certificate only –tapaus).

4.3 Aikasarjojen kattavuus

Suomen syöpätiedot on rekisteröity kattavasti vuodesta 1953 lähtien. Luokittelun tarkentumisesta ja määritelmien muutoksista johtuen tiettyjen tautien rekisteröinti on alkanut myöhemmin. Suomen Syöpärekisterissä otettiin käyttöön vuonna 2008 ICD-O-3 luokitus, jolloin rekisteröitävänä oli edellisen vuoden tapaukset.

Taulukossa (TAULUKKO 4.1) on annettu veri- ja imukudossyöpien aikasarjojen aloitusajankohdat, joista useimmat poikkeavat rekisterin alusta, eli uusien tapausten ja syöpäkuolemien osalta vuodesta 1953 ja elossaolotilastoissa vuodesta 1958.

TAULUKKO 4.1: Tilaston aikasarjan alkamisvuosi ilmaantuvuudessa, kuolleisuudessa, eloonjäämisessä ja vallitsevuudessa imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen pahanlaatuisten tautiryhmien osalta

			Eloonjääminen	Vallitsevuus, aika toteamisesta
Syöpätauti	ICD-10	Ilmaantuvuus ja kuolleisuus	5-vuotisluku	1 vuotta	5 vuotta	10 vuotta
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	1953	1958	1953	1957	1962
Hodgkinin lymfooma	C81	1953	1958	1953	1957	1962
Kypsät B-solukasvaimet	–	2000	2005	2000	2004	2009
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	1953	1958	1953	1957	1962
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma	C83.3	2000	2005	2000	2004	2009
Follikulaarinen lymfooma	C82	2000	2005	2000	2004	2009
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	1953	1958	1953	1957	1962
Burkittin lymfooma/leukemia	C83.7	2000	2005	2000	2004	2009
Marginaalivyöhykkeen lymfooma	C83.8	2000	2005	2000	2004	2009
Manttelisolulymfooma	C83.1	2000	2005	2000	2004	2009
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit	C88	2000	2005	2000	2004	2009
Muut kypsät B-solukasvaimet	–	2000	2005	2000	2004	2009
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet	C84	2000	2005	2000	2004	2009
Ihon kypsät T-solukasvaimet	C84.0-1	2000	2005	2000	2004	2009
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet	C84.3-5	2000	2005	2000	2004	2009
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	1964	1969	1964	1968	1973
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	1964	1969	1964	1968	1973
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön	C85	2000	2005	2000	2004	2009
Leukemia, muu tai määrittämätön	C95	1964	1969	1964	1968	1973
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3	2007	2012	2007	2011	2016
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	1953	1958	1953	1957	1962
Polysytemia vera	D45	1969	1974	1969	1973	1978
Myelofibroosi	D47.1	1969	1974	1969	1973	1978
Essentiaalinen trombosytemia	D47.3	2007	2012	2007	2011	2016
Muu myeloproliferatiivinen tauti	D47.1	2007	2012	2007	2011	2016
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät	–	2007	2012	2007	2011	2016
Myelodysplastiset oireyhtymät	D46	2007	2012	2007	2011	2016
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet	–	2007	2012	2007	2011	2016
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96, D76	2007	2012	2007	2011	2016
Mastosytoosi	C96.2	2007	2012	2007	2011	2016
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet	C96.1, D76	2007	2012	2007	2011	2016
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96.7-9	2007	2012	2007	2011	2016

Veri- ja imukudossyöpien toteaminen ja luokittelu on muuttunut merkittävästi rekisterin toiminta-aikana. Luotettavat menetelmät eri tautimuotojen toteamiseksi ovat tulleet käyttöön vasta 1990-luvulla. Uusia tarkennuksia rekisteröintiä ohjaavaan luokitukseen on myös tullut tämän jälkeen. Useimpien veri- ja imukudossyöpien lukuja voi pitää luotettavina 2000-luvulta lähtien, koska tapauksia on päivitetty vastaamaan uusia tarkempia luokituksia. Tiettyjen alatyyppien osalta lukuja voidaan pitää luotettavina vasta 2007 alkaen. Näiden tarkennusten myötä rekisteritiedot ovat yhä yksityiskohtaisempina tutkijoiden käytettävissä.

Muissa kiinteissä kasvaimissa aikasarjat ovat luotettavia jo 1950-luvulta alkaen, tietty raportointivajaus huomioiden. Syöpärekisteri tilastoi myös ihon tyvisolusyövät, eli basalioomat (vuodesta 1964) munasarjojen rajalaatuiset kasvaimet (vuodesta 1965), kohdunkaulan vaikea-asteiset esiasteet (noin vuodesta 1991), rinnan in situ karsinoomat (systemaattisesti vuodesta 2002) ja sukuelinten basalioomat (noin vuodesta 2004) sekä emättimen ja ulkosynnyttimien esiasteet (noin vuodesta 2014).

4.4 Tietolähteet

Syöpärekisterillä on useita toisistaan riippumattomia tietolähteitä. Keskeisimpiä tietolähteitä ovat patologian ilmoitukset (diagnoosit), joita saadaan vuosittain yli 330000. Kaikki Suomen patologian laboratoriot toimittavat tiedot joko ns. vanhaan SNOMED II tai SNOMED CT luokitukseen perustuen rakenteisena (lähtöelin eli topografia ja solutyyppi eli morfologia) ja lisäksi sanallisen lausuntotekstin pahanlaatuisia diagnooseja sisältävistä näytteistä. Sähköinen toimitus käynnistyi 1980-luvun lopulla ja on toiminut jo lähes 40 vuotta.

Myös terveydenhuollon toimijat ovat velvollisia tekemään uusista syövistä koosteen toteamisvaiheen syöpätiedoista (kliininen ilmoitus). Kliinisiä ilmoituksia voi toimittaa Syöpärekisteriin automaattisina tietotoimituksina tai sähköisen ilmoituspalvelun kautta (https://syoparekisteri.fi/ilmoituspalvelu). Kliiniset syöpäilmoitukset ovat keskeisiä etenkin sellaisissa syövissä, joissa histologista varmistusta ei saada. Lisäksi kliiniset tiedot ovat perusteena syövän toteamisajankohdan levinneisyyden rekisteröinnille. Syöpätapauksista kerätään tietoa myös hoitavan tahon tekemillä hoitoilmoituksilla, joita tyypillisesti voi toimittaa useita eri hoitojaksoihin ja -tapoihin liittyenvoidaan toimittaa syöpärekisteriin myös hoitoilmoitustietoja, jotka liitetään vastaaviin syöpätapauksiin. Pelkkien hoitotietojen perusteella ei kuitenkaan rekisteröidä uusia syöpätapauksia. Kaikki ilmoitukset toimitetaan syöpärekisteriin sähköisessä muodossa.

Syöpärekisteri ylläpitää tietomalleja ja luokituksia, jotka ovat ladattavissa Syöpärekisterin sivuilta (tietomallit) sekä THL:n koodistopalvelimelta (luokitukset).

Syöpään sairastuneen henkilön kotikunta, muuttohistoria ja kuolinpäivä päivittyvät Väestötietojärjestelmästä. Tilastokeskuksesta rekisteriin saadaan tiedot henkilöiden kuolinsyistä sekä sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta.

Kliininen syöpätieto perustuu ilmoittajien aktiivisuuteen ja niiden vähäinen määrä on edelleen huolestuttava. Kliinisiä ilmoituksia on saatu viime vuosina vain noin puolessa uusia syöpätapauksia. Kliinisten ilmoitusten matala kattavuus näkyy suoraan myös levinneisyystietojen kattavuudessa (ks. kappale 5, Levinneisyys).

Koska kliinisellä syöpäilmoituksella kerätään tietoja, joita ei saada muista lähteistä, kuten tieto syövistä joista ei ole histologista vahvistusta, on erityisesti pahanlaatuisten veritautien kattavuus puutteellista. Tilastovuoden 2024 ja ennakkotilastovuoden 2025 osalta olemme päivittäneet verkkosivuillamme (syoparekisteri.fi/tilastot/kliinisten-ilmoitusten-tilasto) tilaston ilmoitusaktiivisuudesta. Määrää voi tarkastella hyvinvointialueittain tai yhteistyöalueittain yleisimpien tilastoitavien syöpien osalta.

4.5 Syöpätietojen koostaminen

Syöpätapaukset koostetaan kansalliseksi rekisteriksi yksittäisten ilmoitusten avulla (kts. edellä). Kustakin syövästä rekisteröidään tilasto- ja tutkimuskäyttöön soveltuva tapausyhteenveto, jossa on valmiina syövän toteamisaika ja -tapa, taudin lähtöelin eli primaaripaikka, histologinen tyyppi ja levinneisyys toteamishetkellä. Työtä ohjaavat kansainväliset rekisteröintiohjeet ja -luokitukset (ICD-O-3). Työtä tekevät rekisterissä koulutetut henkilöt, joiden tehtävänä on koostaa syöpätiedot saatujen tietojen perusteella joko uusiksi syöviksi tai osaksi jo aiemmin todettuja syöpiä. Syöpärekisteröinnin tukena ovat lisäksi vastaava lääkäri ja asiantuntijapatologi.

Tilastovuodesta 2018 alkaen tapauskoosteiden luominen on osittain automatisoitu. Automaattinen käsittely perustuu rakenteiseen tietoon, ja on siksi riippuvainen tietomäärittelyjen mukaisesta ilmoitussisällöstä.

Pelkästään kuolintietoihin pohjautuvien uusien syöpien toteamisaikaa tarkennetaan käyttämällä THL:n Hoitoilmoitusrekisterin diagnoosi- ja käyntiaikatietoja, jos ne varhentavat syövän toteamisaikaa.

Rakenteisen tiedon lisäksi, syöpärekisteri on alkanut hyödyntää tekstilouhintaa syöpäilmoitusten laajemman sisällön hyödyntämiseksi, muun muassa tietoluovutuksissa. Tällä hetkellä syöpäilmoituksista louhitaan eturauhassyövän levinneisyyttä kuvaavaa Gleasonin pistearvoa (Gleason score). Yli 90 %:lle tapauksia on saatavissa ainakin yksi Gleasonin pistearvo neljän kuukauden sisällä syövän toteamisesta vuosina 2015–2024. Aikaisempien vuosien osalta Gleasonin pisteiden kattavuus on matalampi.

4.6 Laatumittarit

Syöpärekisterin laatua kuvataan tyypillisesti mittareilla, kuten mikroskooppisesti, eli solu- tai kudosnäytteestä varmennettujen syöpätapausten osuus (MV-osuus), ainoastaan kuolintodistukseen perustuvien tapausten osuus (DCO-osuus) ja lähtöelimeltään tuntemattomien tapausten osuus (%) kaikista syöpätapauksista. Tuorein tilastovuosi on aina osittain alustava näiden mittareiden suhteen, koska erityisesti kuolintodistusten kautta saatavia uusia syöpiä ilmenee rekisteriin vielä useita vuosia jälkikäteen.

Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2024 todetuissa syövissä MV-osuus oli 90.7 % (vuonna 2023 90.1 %). Vuoden 2025 ennakkotilastossa MV-osuus oli 95.9 %. Vuonna 2024 DCO-osuus oli 4.9 % (vuonna 2023 1.5 %) ja lähtökohdaltaan tuntemattomia syöpiä (C76-C78) oli 1.6 % (vuonna 2023 1.4 %), valtaosa näistä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla.

Taulukossa (TAULUKKO 4.2) on syöpätautikohtaiset mikroskooppisesti varmennettujen tapausten (MV) osuudet vuosilta 2023-2024 sekä v. 2025 ennakkotilasto, ja DCO-osuudet vuosilta 2023 ja 2024. Kuolintodistustietoa ei ole vielä saatavilla vuodelle 2025. Tästä ja muusta tilaston täydentymisestä johtuen vuoden 2025 MV-osuus on pääsääntöisesti suurempi kuin vuosina 2023 ja 2024. Vuoden 2024 DCO-osuus on aikaisempien vuosien DCO-osuuksia selvästi korkeampi, johtuen mahdollisesti hoitoilmoitusrekisteritietoihin liittyvistä seikoista. DCO-tapausten osuus päivittyy todennäköisesti vastaamaan aikaisempien vuosien osuutta hoitoilmoitustietojen päivittymisen myötä.

TAULUKKO 4.2: Mikroskooppisesti varmennettujen (MV) ja ainoastaan kuolintodistukseen perustuvien (DCO) syöpätapausten osuus syöpätaudeittain.

		MV (%)			DCO (%)
Syöpätauti	ICD-10	2023	2024	2025	2023	2024
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	90.1	90.7	95.9	1.5	4.9
Suu ja nielu	C00-14	98.2	97.0	99.1	0.7	1.0
Huuli	C00	100.0	96.6	98.2	0.0	0.0
Kieli	C02	97.9	97.4	100.0	1.6	1.5
Suuret sylkirauhaset	C07-08	99.0	98.3	98.8	0.0	0.0
Muu tai määrittelemätön suusyöpä	C03-06	98.7	97.7	100.0	0.4	0.9
Nielu	C01,C09-14	97.4	95.8	98.3	0.7	1.4
Ruuansulatuselimet	C15-26	84.9	86.0	94.0	1.8	9.0
Ruokatorvi	C15	92.6	92.0	98.9	1.5	5.3
Maha	C16	95.6	96.4	98.7	0.8	2.8
Ohutsuoli	C17	94.9	96.6	97.9	1.6	2.2
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	95.6	95.4	97.7	0.7	2.9
Peräaukko	C21	95.3	93.4	96.0	0.0	3.3
Maksa	C22	64.6	68.7	83.2	1.7	16.2
Sappirakko, sappitiet	C23-24	71.1	76.8	91.9	5.1	15.9
Haima	C25	56.7	59.9	77.1	2.8	26.2
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet	C26	65.2	65.7	94.6	18.8	29.8
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	81.4	82.2	93.8	2.5	12.6
Nenä, nenän sivuontelot	C30-31	95.2	95.7	100.0	0.0	0.0
Kurkunpää	C32	95.4	96.2	99.2	2.3	3.1
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	80.7	81.8	93.4	2.3	12.8
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet	C37-39	71.4	59.7	90.5	12.9	31.3
Rinta	C50	99.1	99.2	99.7	0.5	0.6
Naisten sukuelimet	C51-58	96.8	95.4	98.4	1.8	4.1
Kohdunkaula	C53	99.5	97.7	97.7	0.0	1.9
Kohdunrunko	C54	99.0	98.7	99.3	0.4	1.1
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	95.7	93.1	97.3	3.8	5.9
Ulkosynnyttimet	C51	97.3	100.0	98.2	0.0	0.0
Emätin	C52	95.8	91.7	100.0	4.2	0.0
Istukka, trofoblastitaudit	C58	100.0	100.0	–	0.0	0.0
Muut ja määrittelemättömät naisten sukuelimet	C55,C57.5-9	60.7	51.7	97.5	12.5	46.6
Miesten sukuelimet	C60-63	98.7	99.0	99.7	0.4	0.5
Penis	C60	96.0	98.3	98.2	2.0	1.7
Eturauhanen	C61	98.7	99.1	99.7	0.4	0.5
Kives	C62	99.4	96.3	98.7	0.6	0.5
Muut ja määrittelemättömät miesten sukuelimet	C63	100.0	100.0	100.0	0.0	0.0
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	95.7	95.7	98.5	0.9	3.2
Munuainen	C64	93.5	93.6	97.5	1.6	5.3
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	97.1	97.1	99.1	0.4	1.9
Iho	C43-44	99.8	99.5	99.5	0.0	0.1
Ihomelanooma	C43	99.8	99.3	99.4	0.1	0.1
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	100.0	100.0	99.7	0.0	0.0
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät	C44 (Other)	98.1	95.9	98.6	0.0	2.4
Silmä	C69	44.4	39.2	44.7	0.0	0.0
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	54.1	61.3	78.6	0.5	3.7
Glioomat	–	97.1	99.2	98.5	0.0	0.0
Meningeoomat	–	99.8	99.3	99.4	0.0	0.0
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet	–	36.4	45.3	74.4	0.0	0.0
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet	–	6.7	6.5	10.8	1.3	10.5
Umpirauhaset	C73-75	98.2	98.7	99.1	0.6	0.4
Kilpirauhanen	C73	98.7	98.8	99.2	0.3	0.5
Lisämunuainen	C74	100.0	95.8	100.0	0.0	0.0
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset	C75	88.2	100.0	95.8	5.9	0.0
Mesoteliooma	C45	96.0	94.3	100.0	3.0	5.7
Luu	C40-41	91.1	94.5	100.0	3.6	5.5
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	94.1	92.9	95.1	0.7	3.8
Ääreishermosto, autonominen hermosto	C47	100.0	100.0	100.0	0.0	0.0
Muu tai määrittelemätön sijainti	C76,C80	47.6	47.1	94.7	30.2	49.8
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	85.9	84.3	87.0	1.5	4.3
Hodgkinin lymfooma	C81	98.4	98.0	100.0	0.0	1.0
Kypsät B-solukasvaimet	–	92.0	90.5	91.2	0.5	1.9
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet	C84	100.0	99.3	97.5	0.0	0.0
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	92.3	89.2	87.1	0.0	1.5
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	79.0	75.3	70.3	2.5	11.2
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön	C85	72.6	70.3	90.8	8.0	24.3
Leukemia, muu tai määrittämätön	C95	36.7	45.7	71.0	16.3	37.0
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3	78.4	72.7	76.7	2.2	1.9
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät	–	59.8	59.4	70.6	3.9	15.8
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96, D76	57.1	95.8	100.0	0.0	4.2

5 Levinneisyys

Uuden syövän toteamisvaiheen levinneisyys on yksi tärkeimmistä hoitoa ja ennustetta määrittävistä yksittäisistä tekijöistä. Syöpärekisterin aineistossa toteamisvaiheen rajauksena käytetään 120 vrk aikarajaa syövän toteamisesta, ennen mahdollisia säde- tai lääkehoitoja. Levinneisyys voidaan ilmoittaa eri tavoin. Useimpien kiinteiden kasvainten kohdalla käytetään TNM- tai Stage-luokitusta, joita ylläpitää Kansainvälinen syöpäunioni (UICC), ja levinneisyys voidaan ilmoittaa myös sanallisella jaottelulla.

Syöpärekisteri saa levinneisyystietoa sekä patologian ilmoitusten, että kliinisten ilmoitusten kautta. Rekisteriin kirjataan vain yksi levinneisyysluokitus kullekin uudelle tapaukselle. Mikäli useita luokitteluja on käytettävissä kirjataan prioriteettijärjestyksessä TNM > Stage > Sanallinen levinneisyys.

Syöpäraportissa julkaistaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa tilastotietoa syöpätautien levinneisyydestä. Tilastoissa kuvataan tapaukseen saatu levinneisyystieto jaoteltuna myös hyvinvointi- ja yhteistyöalueittain. Tarkastelun kohteena ovat tilastoitavat kiinteät kasvaimet, pois lukien keskushermostokasvaimet (C70-72, D32-33, D42-43), hematologiset kasvaimet (C81-96, D45-47, D76) sekä pelkän kuolinilmoitustiedon perusteella kirjatut tapaukset (Death Certificate Only, DCO). Raporttiin sisällytettyjen tilastojen tarkoitus on kuvata levinneisyystiedon alueellista ja syöpäsairauskohtaista kattavuutta.

Koko maan tasolla toteamisvaiheen levinneisyystieto on saatu 41.9 %:ssa tapauksista (TNM: 31.1 %, Stage: 5.4 %, Sanallinen: 4.3 %) ja levinneisyystieto puuttui 59,1 %:lla tapauksista (KUVA 5.1). Kattavimmin levinneisyystietoja saatiin Sisä-Suomen yhteistyöalueelta (60.4%), josta erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueen levinneisyystietojen kattavuus oli korkea (71.9%, KUVA 5.2). Uuden kansallisen syöpästrategian tavoitteita mukaillen, lyhyen aikavälin tavoitteena on nostaa levinneisyyskattavuutta niin, että uusista syöpätapauksista vähintään 70%:sta saataisiin levinneisyystieto.

Tilastoitavien kasvainten osalta levinneisyystiedon kattavuus vaihteli syöpätaudeittain (TAULUKKO 5.1). Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että kaikkien syöpätautien kohdalla tarkka levinneisyysluokittelu ei aina ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

KUVA 5.1: Tilastoitavien uusien syöpien levinneisyyskattavuus ja tavoitetaso yhteistyöalueittain vuonna 2024.

KUVA 5.2: Tilastoitavien uusien syöpien levinneisyyskattavuus ja tavoitetaso hyvinvointialueittain vuonna 2024.

TAULUKKO 5.1: Tilastoitavien uusien tapausten (kiinteät kasvaimet) lukumäärät ja levinneisyystiedon kattavuus vuonna 2024.

Syöpätauti	ICD-10	Levinneisyystieto	Ei levinneisyystietoa	Yhteensä
Kaikki syövät yhdessä	C00-69,C73-80,D09.0-1,D41	13285 (41.9%)	18446 (58.1%)	31 731
Suu ja nielu	C00-14	627 (71.9%)	245 (28.1%)	872
Huuli	C00	28 (48.3%)	30 (51.7%)	58
Kieli	C02	145 (75.1%)	48 (24.9%)	193
Suuret sylkirauhaset	C07-08	78 (64.5%)	43 (35.5%)	121
Muu tai määrittelemätön suusyöpä	C03-06	160 (74.1%)	56 (25.9%)	216
Nielu	C01,C09-14	216 (76.1%)	68 (23.9%)	284
Ruuansulatuselimet	C15-26	3029 (42.1%)	4160 (57.9%)	7 189
Ruokatorvi	C15	105 (29.6%)	250 (70.4%)	355
Maha	C16	174 (29%)	426 (71%)	600
Ohutsuoli	C17	134 (51.3%)	127 (48.7%)	261
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	2039 (50.6%)	1994 (49.4%)	4 033
Paksusuoli	C18	1342 (52.6%)	1210 (47.4%)	2 552
Peräsuoli	C19-20	697 (47.1%)	784 (52.9%)	1 481
Peräaukko	C21	24 (27.3%)	64 (72.7%)	88
Maksa	C22	94 (20.9%)	356 (79.1%)	450
Sappirakko, sappitiet	C23-24	113 (39.5%)	173 (60.5%)	286
Haima	C25	337 (34.5%)	640 (65.5%)	977
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet	C26	9 (6.5%)	130 (93.5%)	139
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	1231 (44.9%)	1510 (55.1%)	2 741
Nenä, nenän sivuontelot	C30-31	24 (52.2%)	22 (47.8%)	46
Kurkunpää	C32	99 (78.6%)	27 (21.4%)	126
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	1101 (43.6%)	1422 (56.4%)	2 523
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet	C37-39	7 (15.2%)	39 (84.8%)	46
Rinta	C50	2993 (57.3%)	2232 (42.7%)	5 225
Naisten sukuelimet	C51-58	1206 (66.2%)	615 (33.8%)	1 821
Kohdunkaula	C53	147 (69.7%)	64 (30.3%)	211
Kohdunrunko	C54	609 (70.2%)	258 (29.8%)	867
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	368 (64.1%)	206 (35.9%)	574
Ulkosynnyttimet	C51	60 (53.1%)	53 (46.9%)	113
Emätin	C52	10 (41.7%)	14 (58.3%)	24
Muut ja määrittelemättömät naisten sukuelimet	C55,C57.5-9	11 (35.5%)	20 (64.5%)	31
Miesten sukuelimet	C60-63	1614 (27.7%)	4217 (72.3%)	5 831
Penis	C60	43 (72.9%)	16 (27.1%)	59
Eturauhanen	C61	1402 (25.1%)	4177 (74.9%)	5 579
Kives	C62	168 (89.8%)	19 (10.2%)	187
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	1474 (60.9%)	948 (39.1%)	2 422
Munuainen	C64	329 (35.1%)	609 (64.9%)	938
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	1145 (77.2%)	339 (22.8%)	1 484
Iho	C43-44	767 (18.2%)	3443 (81.8%)	4 210
Ihomelanooma	C43	520 (28.1%)	1333 (71.9%)	1 853
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	224 (10.2%)	1967 (89.8%)	2 191
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät	C44 (Other)	23 (13.9%)	143 (86.1%)	166
Silmä	C69	34 (66.7%)	17 (33.3%)	51
Umpirauhaset	C73-75	161 (23.5%)	525 (76.5%)	686
Kilpirauhanen	C73	147 (24.6%)	451 (75.4%)	598
Lisämunuainen	C74	13 (27.1%)	35 (72.9%)	48
Mesoteliooma	C45	40 (40.4%)	59 (59.6%)	99
Luu	C40-41	24 (46.2%)	28 (53.8%)	52
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	45 (22.1%)	159 (77.9%)	204
Muu tai määrittelemätön sijainti	C76,C80	36 (11.7%)	273 (88.3%)	309

6 Ilmaantuvuus ja uudet syövät

Yleisimpien syöpien ikävakioidut ilmaantuvuusluvut on esitetty kuvassa (KUVA 6.1) ja uusien syöpien lukumäärät kuvassa (KUVA 6.2).

Naisten tavallisin uusi syöpä vuonna 2024 oli rintasyöpä. Sen ikävakioitu ilmaantuvuus oli 169.4 per 100 000 henkilövuotta ja uusia tapauksia todettiin 5 232. Seuraavaksi yleisin oli paksu- ja peräsuolisyöpä (ilmaantuvuus 55.5, 1 936 uutta tapausta), ja kolmanneksi yleisin oli keuhko- ja henkitorvisyöpä (ilmaantuvuus 33.6, 1 175 uutta tapausta).

Eturauhassyöpä oli miesten tavallisin uusi syöpä vuonna 2024. Sen ikävakioitu ilmaantuvuus oli 190 per 100 000 henkilövuotta (5 609 uutta tapausta). Seuraavaksi yleisimpiä syöpiä miehillä olivat paksu- ja peräsuolisyöpä (ilmaantuvuus 76.7, 2 217 uutta tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpä (ilmaantuvuus 58, 1 717 uutta tapausta).

KUVA 6.1: Naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2024

KUVA 6.2: Uusien syöpätapausten lukumäärä naisilla ja miehillä yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2024

6.1 Ilmaantuvuus ikäryhmittäin

Lasten ja nuorten syövät poikkeavat vanhempien syövistä. Lasten ja nuorten uudet syövät ovat tavallisimmin hematologisia (veri- ja imukudoksen) syöpiä tai aivojen ja keskushermoston kasvaimia, kuten glioomia. Kuvassa (KUVA 6.3) esitetään syövän ilmaantuvuus alle 20-vuotiaassa väestössä. Vuonna 2024 alle 20-vuotiaiden syöpäilmaantuvuus oli noin 21 tapausta 100 000 henkilöä kohden ja uusia syöpätapauksia todettiin 242. Aivojen, aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet, akuutti lymfoblastinen leukemia sekä Hodgkinin lymfooma olivat lasten ja nuorten aikuisten yleisimpiä syöpätauteja.

Kuvissa (KUVA 6.4) ja (KUVA 6.5) esitetään syöpäilmaantuvuus 20-69-vuotiaassa ja 70 vuotta täyttäneessä väestössä vuonna 2024. 20-69-vuotiaassa naisväestössä todettiin eniten rintasyöpiä (ilmaantuvuus 182.6/100 000, 3 149 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (39, 673 tapausta) sekä aivojen, aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimia (30.7, 529 tapausta). Vastaavan ikäisessä miesväestössä todettiin eniten eturauhassyöpiä (119.6, 2 125 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (50.8, 902 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpiä (32.4, 570 tapausta).

70 vuotta täyttäneessä naisväestössä yleisimmät syövät olivat rintasyöpä (375.7/100 000, 2 083 uutta tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpä (226.3, 1 255 tapausta) sekä ihon okasolusyöpä (144.3, 800 tapausta). Vastaavan ikäisillä miehillä todettiin eniten eturauhassyöpiä (830.0, 3 483 tapausta), paksu- ja peräsuolisyöpiä (313.1, 1 314 tapausta) sekä keuhko- ja henkitorvisyöpiä (272.1, 1 142 tapausta).

KUVA 6.3: Alle 20-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2024

KUVA 6.4: 20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2024

KUVA 6.5: 70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden) yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2024

6.2 Riski sairastua ja kuolla syöpään

Taulukossa (TAULUKKO 6.1) on esitetty arviot siitä, kuinka suuri osuus naisista ja miehistä sairastuu syöpään ja kuinka suuri osuus kuolee syöpään elämänsä aikana. Syöpään sairastuu keskimäärin 36 % naisista ja 38 % miehistä. Syöpään kuolee 17 % naisista ja 19 % miehistä. Arviot voidaan tulkita vastasyntyneen lapsen elinikäisenä syöpäriskinä ja syöpäkuoleman riskinä. Laskelmissa oletetaan, että henkilön syöpävaara, syöpäkuoleman vaara ja kokonaiskuoleman vaara eri elämänvaiheissa olisi sama kuin vastaavan ikäisessä väestössä vuosina 2020-2024.

Syöpätaudeittain tarkasteltuna rintasyöpään sairastuu 13.1 % naisista ja eturauhassyöpään 13.8 % miehistä. Naisista rintasyöpään kuolee 3.0 % ja miehistä eturauhassyöpään 3.6 %. Laskelman mukaan keuhkosyöpään sairastuu 3.4 % naisista ja 5.0 % miehistä. Keuhkosyöpään kuolee 2.7 % naisista ja 4.4 % miehistä. Koska tupakointitavat ovat sekä naisilla että miehillä muuttuneet paljon, nämä arviot tuskin kuvaavat minkään syntymävuosikohortin henkilöiden todellista keuhkosyöpäriskiä. Vastasyntyneistä yhä harvempi aloittaa tupakoinnin, jolloin keuhkosyöpäriski jää arviota pienemmäksi.

TAULUKKO 6.1: Riski (%) sairastua ja kuolla syöpätautiin elämän aikana. Laskelma perustuu syövän ilmaantuvuuteen, syövän aiheuttamaan kuolleisuuteen ja väestön kokonaiskuolleisuuteen vuosina 2020–2024.

		Naiset		Miehet
Syöpätauti	ICD-10	Sairastuu syöpään	Kuolee syöpään	Sairastuu syöpään	Kuolee syöpään
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	36.4	16.8	37.9	19.2
Eturauhanen	C61	–	–	13.8	3.6
Rinta	C50	13.1	3.0	0.1	<0.1
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	5.2	2.2	6.0	2.5
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	3.4	2.7	5.0	4.4
Ihomelanooma	C43	2.2	0.3	2.7	0.4

7 Kuolleisuus

Eniten kuolleisuutta aiheuttaneiden syöpätautien ikävakioidut kuolleisuusluvut on esitetty kuvassa (KUVA 7.1) ja syöpäkuolemien lukumäärät kuvassa (KUVA 7.2). Syöpäkuolemia aiheutti eniten keuhko- ja henkitorvisyöpä (2 275 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (1 414 kuolemaa) ja haimasyöpä (1 332 kuolemaa).

Eniten naisten syöpäkuolemia aiheutti rintasyöpä (kuolleisuus 25.3 per 100 000 henkilövuotta, 895 kuolemaa). Seuraavaksi eniten naisia kuoli keuhko- ja henkitorvisyöpään (23.3, 850 kuolemaa) ja haimasyöpään (17.8, 660 kuolemaa).

Miehiä kuoli eniten keuhko- ja henkitorvisyöpään (kuolleisuus 48.3 per 100 000 henkilövuotta, 1 425 kuolemaa). Seuraavaksi eniten oli eturauhassyövästä aiheutuneita kuolemia (34.4, 960 kuolemaa) sekä paksu- ja peräsuolisyöpäkuolemia (26.4, 753 kuolemaa).

KUVA 7.1: Syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) naisilla ja miehillä eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2024

KUVA 7.2: Syöpäkuolemien lukumäärä naisilla ja miehillä eniten kuolemia aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2024

7.1 Kuolleisuus ikäryhmittäin

Syöpään kuoli vuonna 2024 yhteensä 14 alle 20-vuotiasta, joilla eniten syöpäkuolemia aiheuttivat aivojen ja keskushermoston kasvaimet.

Kuvissa (KUVA 7.3) ja (KUVA 7.4) esitetään syöpäkuolleisuus (100 000 henkilöä kohden vuonna 2024) 20-69-vuotiaassa ja 70 vuotta täyttäneessä väestössä. 20-69 vuotiailla naisilla eniten kuolemia aiheutti rintasyöpä (kuolleisuus 17, 293 kuolemaa), keuhko- ja henkitorvisyöpä (13.6, 233 kuolemaa) sekä haimasyöpä (9.7, 167 kuolemaa). Vastaavan ikäisten miesten osalta eniten syöpäkuolemia aiheutti keuhko- ja henkitorvisyöpä (22.7, 401 kuolemaa), paksu- ja peräsuolisyöpä (11.4, 199 kuolemaa) sekä haimasyöpä (10.9, 192 kuolemaa).

70 vuotta täyttäneiden naisten yleisimpiä syöpäkuoleman syitä olivat keuhko- ja henkitorvisyöpä (111.1, 616 kuolemaa), rintasyöpä (108.4, 601 kuolemaa), sekä paksu- ja peräsuolisyöpä (96.5, 535 kuolemaa). 70 vuotta täyttäneessä miesväestössä eniten syöpäkuolemia vuonna 2024 aiheuttivat keuhko- ja henkitorvisyöpä (243.5, 1 022 kuolemaa), eturauhassyöpä (204.5, 858 kuolemaa) sekä paksu- ja peräsuolisyöpä (131.3, 551 kuolemaa).

KUVA 7.3: 20-69-vuotiaiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2024

KUVA 7.4: 70 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden) eniten kuolleisuutta aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2024

8 Vallitsevuus

Syövän vallitsevuus on tilastollinen tunnusluku, jota käytetään arvioitaessa terveydenhuollon kuormaa ja resursseja. Vallitsevuuteen vaikuttaa syöpäilmaantuvuuden lisäksi tyypillinen sairastumisikä ja potilaiden ennuste. Vaikka uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan paljon, on keuhkosyövän vallitsevuus matala korkean kuolleisuuden takia.

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli elossa 334 024 henkilöä (vallitsevuus), joilla oli aiemmin todettu syöpä. Tämä oli 6 % Suomen väestöstä (vallitsevuusosuus). Vallitsevuudeltaan yleisimmät syövät on esitetty sukupuolittain kuvassa (KUVA 8.1).

Rintasyövän vallitsevuus naisilla oli vuoden 2024 lopussa 84 004, paksu- ja peräsuolisyövän 16 422 ja kohdunrungon syövän 13 354. Eturauhassyövän vallitsevuus oli vuoden 2024 lopussa 63 042. Paksu- ja peräsuolen syöpään sairastuneita miehiä oli elossa 16 340 ja ihomelanoomaan sairastuneita 11 454.

Jos rajaudutaan niihin henkilöihin, joilla syövän toteamisesta on kulunut enintään 5 vuotta (todettu vuosina 2020-2024), vuoden 2024 lopussa elossa oli 55 288 naista ja 55 158 miestä.

KUVA 8.1: Syöpään sairastuneiden ja elossa olevien lukumäärä vuoden 2024 lopussa.

9 Potilaiden eloonjääminen

Viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli vuosina 2022-2024 seuratuilla miespotilailla 70 % ja naispotilailla 72 %. Verrattaessa aiempaan vuosijaksoon 2019-2021 elossaololuku oli kasvanut naisilla 1.0 ja miehillä 0.5 prosenttiyksikköä.

Naisten rintasyövässä elossaololuku oli 92 % ja eturauhassyövässä 94 % vuosina 2022-2024 seuratuilla potilailla (KUVA 9.1). Paksu- ja peräsuolisyövässä elossaololuku oli keskimäärin 68 % ja keuhkosyövässä 19 %. Haimasyövässä elossaololuku oli vain 7 %. Näiden viiden syöpätaudin osalta elossaololuvut kasvoivat naisilla eniten keuhkosyövässä (2.1 prosenttiyksikköä kasvua vuosijaksolta 2019-2021 jaksolle 2022-2024) ja miehillä paksu- ja peräsuolisyövässä (1.4 prosenttiyksikköä).

Kuvissa KUVA 9.2 ja KUVA 9.3 sekä taulukoissa TAULUKKO 15.3 ja TAULUKKO 15.4 on esitetty elossaololuvut kolmelle ikäryhmälle: 0-54, 55-74 ja yli 75-vuotiaina todetuille potilaille. Nuorimman ikäryhmän potilaiden elossaololuvut olivat suuremmat kuin iäkkäämpien luvut. Naisilla rintasyövässä ja ihomelanoomassa elossaololuvut olivat suunnilleen samalla tasolla alle 55-vuotiailla ja 55-74-vuotiailla mutta yli 75-vuotiaiden elossaololuvut olivat muita pienemmät. Keuhkosyövässä elossaololuvut poikkesivat selvästi toisistaan myös alle 55- ja 55-74-vuotiaina todettujen välillä. Alle 55-vuotiaana keuhkosyöpään sairastuneiden naisten 5 vuoden elossaololuku oli 48 %, 55-74-vuotiaina todettujen 26 % ja yli 75-vuotiaina todettujen 19 %.

KUVA 9.1: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2022-2024 seuratuilla potilailla sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Naisilla kurkunpään syövän ja miehillä rintasyövän elossaololukua ei esitetä pienen tapausmäärän takia.

KUVA 9.2: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2022-2024 seuratuilla naispotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) naisten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

KUVA 9.3: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2022-2024 seuratuilla miespotilailla ikäryhmittäin (alle 55-vuotiaana, 55-74-vuotiaana ja yli 75-vuotiaana todetuilla) miesten seitsemän yleisimmän syöpätaudin (pl. kypsät B-solukasvaimet ja ihon okasolusyöpä) osalta.

10 Syövän takia menetetyt elinvuodet

Yhteensä väestössä arvioitiin menetettävän noin 195 000 elinvuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia (TAULUKKO 10.1). Naiset menettävät 95 500 vuotta ja miehet 99 900 vuotta.

Koko väestössä eniten elinvuosia menetettiin keuhkosyövän takia (34 400 vuotta). Seuraavaksi eniten menetettiin imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen syöpien (18 900), paksu- ja peräsuolisyövän (18 300), haimasyövän (18 000) ja rintasyövän (16 700) takia. Muissa syöpätaudeissa miesten ja naisten yhteenlasketut menetetyt elinvuodet olivat selvästi pienempiä. Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän takia. Miehillä eturauhassyövän takia menetettyjen elinvuosien määrä (6 900) oli pienempi kuin haimasyövän takia menetetyt elinvuodet (8 820).

Kuvissa KUVA 10.1 ja KUVA 10.2 on esitetty syövän keskimääräinen toteamisikä ja arviot potilaiden keskimääräisestä elinajasta ja syövän takia menetetystä elinajasta vuosina 2015-2024 todetuissa syövissä. Syöpään sairastuneen potilaan menetettyihin elinvuosiin vaikuttaa syövän jälkeisen elinajan lisäksi sairastumisikä. Keskimääräinen sairastumisikä vaihteli kivessyöpään sairastuneiden 36 vuodesta ihon okasolusyöpään sairastuneiden naisten 80 vuoteen. Syöpä voi lyhentää elinaikaa erityisen paljon nuorena sairastuneilla.

Rintasyöpään sairastuneiden naisten keskimääräinen sairastumisikä oli 66 vuotta. Heidän arvioitiin elävän keskimäärin 19.5 vuotta syövän toteamisen jälkeen ja menettävän 3.2 vuotta elinaikaa, koska väestökuolleisuuden perusteella heidän olisi odotettu elävän 22.8 vuotta. Koko väestössä menetettyjen elinvuosien määrään vaikuttaa myös syövän ilmaantuvuus. Keskimäärin 5 026 naista sairastui vuosittain rintasyöpään vuosina 2015-2024. Naisväestössä arvioitiin menetettävän 16 600 elinvuotta yhden vuoden aikana todettavien rintasyöpien takia (TAULUKKO 10.1, väritetty pinta-ala KUVA 10.1).

Eturauhassyöpäpotilaat olivat todettaessa keskimäärin 72-vuotiaita. Heidän arvioitiin elävän keskimäärin 13.1 vuotta syövän toteamisen jälkeen ja menettävän syövän takia 1.3 vuotta elinaikaa. Vuosina 2015-2024 todettiin keskimäärin 5 310 eturauhassyöpää vuosittain. Väestössä menetetään yhden vuoden aikana todettujen eturauhassyöpien takia keskimäärin 6 900 elinvuotta (TAULUKKO 10.1, väritetty pinta-ala KUVA 10.2).

TAULUKKO 10.1: Menetettyjen elinvuosien määrä yhden vuoden aikana todettavien syöpien takia sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Mukana laskelmassa ovat vuosina 2015–2024 todetut syövät.

Syöpätauti	ICD-10	Naiset	Miehet	Yhteensä
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76	95 500	99 900	195 000
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	14 000	20 400	34 400
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	8 290	10 600	18 900
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	8 380	9 940	18 300
Haima	C25	9 150	8 820	18 000
Rinta	C50	16 600	91	16 700
Maksa	C22	2 470	5 020	7 490
Eturauhanen	C61	–	6 900	6 900
Maha	C16	2 670	3 880	6 550
Glioomat	–	2 580	3 730	6 310
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	5 720	–	5 720
Munuainen	C64	1 760	3 040	4 800
Ruokatorvi	C15	1 250	3 550	4 800
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	1 350	3 180	4 530
Suu ja nielu	C00-14	1 300	3 040	4 340
Sappirakko, sappitiet	C23-24	2 330	1 790	4 120
Kohdunrunko	C54	2 800	–	2 800
Ihomelanooma	C43	568	1 310	1 880
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	731	914	1 640
Kohdunkaula	C53	1 280	–	1 280
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	515	736	1 250
Kurkunpää	C32	127	754	881
Kilpirauhanen	C73	194	314	508
Meningeoomat	–	308	113	421
Kives	C62	–	212	212
Muut syöpätaudit	–	11 100	11 500	22 600

KUVA 10.1: Naisten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2015–2024 todetuilla potilailla.

KUVA 10.2: Miesten keskimääräinen sairastumisikä, elinaika syövän toteamisen jälkeen ja syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä syöpätaudeittain vuosina 2015–2024 todetuilla potilailla.

11 Aikasarjat

Kuvissa (KUVA 11.1 – KUVA 11.9) on esitetty syöpäilmaantuvuuden ja -kuolleisuuden sekä potilaiden viiden vuoden suhteellisten elossaololukujen aikasarjat ICD-10-luokitusta mukaillen. Ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset 1990-luvun alusta on esitetty taulukoissa (TAULUKKO 15.5 – TAULUKKO 15.8). Muutos on kuvattu keskimääräisenä vuosittaisena muutosprosenttina. Jos kehityksessä on tapahtunut tilastollisesti merkitsevä muutos, esitetään erilliset muutosprosentit kahdelle peräkkäiselle kalenterivuosijaksolle.

1. Huuli: Miehillä ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet. Naisilla sekä ilmaantuvuus että kuolleisuus ovat pysyneet pieninä. Elossaololuku on ollut viime vuosina yli 90 % (KUVA 11.1).
2. Nielu: Ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla. Miehillä ilmaantuvuus on noin kolminkertainen naisiin verrattuna. Kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla. Elossaololuku on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien ja on nykyisin noin 70 % naisilla ja 60 % miehillä (KUVA 11.1).
3. Ruokatorvi: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 2000-luvun alkuun saakka. Miehillä ilmaantuvuus on hieman suurentunut 2000-luvulla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 20 % naisilla ja 15 % miehillä (KUVA 11.1).
4. Maha: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet koko havaintojakson ajan. Elossaololuku on pysynyt 2000-luvulla naisilla noin 35 %:n ja miehillä noin 30 %:n tasolla (KUVA 11.2).
5. Paksu- ja peräsuoli: Ilmaantuvuus on kasvanut naisilla ja erityisesti miehillä. Vuonna 2024 ilmaantuvuus kääntyi laskuun seulonnan alun aiheuttaman kasvun jälkeen. Kuolleisuus on pienentynyt 1990-luvulta lähtien. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 70 % sekä naisilla että miehillä (KUVA 11.2).
6. Maksa: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet, miehillä voimakkaammin kuin naisilla. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin 10 % (KUVA 11.2).
7. Sappirakko, sappitiet: Ilmaantuvuus kasvoi 1980-luvulle asti ja pieneni sen jälkeen etenkin naisilla 2010-luvun taitteeseen asti. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin noin yli 10 % sekä naisilla että miehillä (KUVA 11.3).
8. Haima: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pysyneet samalla tasolla 1980-luvulta lähtien molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on nykyisin vajaa 10 % sekä naisilla että miehillä (KUVA 11.3).
9. Kurkunpää: Miehillä ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 1970-luvulta lähtien. Naisilla ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pysyneet pieninä. Elossaololuku on pysynyt pitkään noin 60 %:ssa (KUVA 11.3).
10. Keuhkot, henkitorvi: Naisilla ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet koko havaintojakson ajan. Miehillä kasvu on kääntynyt 1970-luvun lopussa laskuun. Ilmaantuvuus on miehillä yhä lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Elossaololuku on kasvanut naisilla noin 25 %:iin ja miehillä 15 %:iin (KUVA 11.4).
11. Rinta, naiset: Ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun alkuun asti. Kuolleisuus on kääntynyt laskuun 1990-luvulla. Elossaololuku on nykyisin yli 90 % (KUVA 11.4).
12. Eturauhanen: Ilmaantuvuus on kasvanut. Kasvu kiihtyi 1990-luvulla, ja ilmaantuvuus oli korkeimmillaan vuonna 2004. Nykyisin ilmaantuvuus on samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Kuolleisuus kääntyi laskuun 1990-luvulla. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin lähes 95 % (KUVA 11.4).
13. Kohdunkaula: Ilmaantuvuus pieneni 1960-luvulta 1990-luvulle asti mutta kääntyi 2010-luvulla kasvuun. Kuolleisuuden lasku on jatkunut vielä 2000-luvulla. Elossaololuku on nykyisin noin 75 % (KUVA 11.4).
14. Kohdunrunko: Ilmaantuvuus kasvoi 2000-luvun vaihteeseen asti ja kääntyi sen jälkeen hienoiseen laskuun. Kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla. Elossaololuku on kasvanut 2000-luvun alkuun asti ja on nykyisin yli 80 % (KUVA 11.4).
15. Munasarjat ym.: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus kasvoivat 1990-luvulle asti ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Elossaololuku on pysynyt 2000-luvulla noin 45 %:n tasolla (KUVA 11.5).
16. Kives: Ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien, mutta kasvu taittui 2010-luvulla. Kuolleisuus ja elossaololuku ovat pysyneet 1990-luvulta lähtien samalla tasolla. Elossaololuku on nykyisin noin 95 % (KUVA 11.5).
17. Munuainen: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat kasvaneet 1990-luvulle asti. 2000-luvulla miesten ilmaantuvuus on ensin laskenut ja kääntynyt myöhemmin uudestaan nousuun. Naisilla ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla 1990-luvulta 2010-luvun puoliväliin ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Kuolleisuus on vähentynyt 2000-luvulla. Elossaololuku on kasvanut yhä 2000-luvulla ja on nykyisin noin 75 % (KUVA 11.5).
18. Rakko ja virtsatiet: Naisilla ilmaantuvuus kasvoi 1990-luvulle asti ja kasvu on jatkunut 2010-luvulla. Miehillä ilmaantuvuus oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen miesten ilmaantuvuus on ensin laskenut ja myöhemmin tasoittunut. Ilmaantuvuus on miehillä noin nelinkertainen naisiin verrattuna. Kuolleisuus on pienentynyt 1970-luvun jälkeen. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin vajaa 70 % naisilla ja noin 75 % miehillä (KUVA 11.5).
19. Ihomelanooma: Ilmaantuvuus on kasvanut 2010-luvun puoliväliin asti. Naisilla kuolleisuus on pysynyt samalla tasolla 1970-luvulta lähtien. Miehillä kuolleisuus on kasvanut 2010-luvun puoliväliin asti, mutta huomattavasti ilmaantuvuutta maltillisemmin. Elossaololuku on nykyisin noin 95 % (KUVA 11.6).
20. Ihon okasolusyöpä: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on kiihtynyt 2000-luvulla. Kuolleisuus on pysynyt erittäin pienenä ja elossaololuku yli 90 %:n tasolla (KUVA 11.6).
21. Glioomat: Ilmaantuvuus on kasvanut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuus on kasvanut 1990-luvulle asti, minkä jälkeen se on naisilla pysynyt samalla tasolla ja miehillä edelleen kasvanut. Elossaololuku on kasvanut hitaasti ja on nykyisin naisilla noin 30 % ja miehillä 25 % (KUVA 11.6).
22. Meningeoomat: Ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulle asti ja pysynyt sen jälkeen tasaisena. Naisilla ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Kuolleisuus on ollut vähäistä ja edelleen pienentynyt 1990-luvulta. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 95 % (KUVA 11.7).
23. Kilpirauhanen: Ilmaantuvuus on kasvanut molemmilla sukupuolilla. Naisilla ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Naisilla kuolleisuus pieneni 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Miehillä kuolleisuus on pysynyt 1990-luvun alusta samalla tasolla. Elossaololuku on nykyisin naisilla noin 95 % ja miehillä noin 90 % (KUVA 11.7).
24. Sidekudos, pehmytkudos: Ilmaantuvuus on kasvanut naisilla 1990-luvulle asti. Miehillä ilmaantuvuuden kasvu on jatkunut koko havaintojakson ajan. Kuolleisuudessa ei ole ollut muutoksia kummallakaan sukupuolella. Elossaololuku on nykyisin noin 65 % (KUVA 11.7).
25. Hodgkinin lymfooma: Ilmaantuvuus on kasvanut hienoisesti 1990-luvun alusta lähtien, mutta kuolleisuus on yhä pienentynyt 1990-luvulla. Elossaololuku on kasvanut ja on nykyisin noin 90 % (KUVA 11.8).
26. Myelooma ja muut plasmasolutaudit: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus kasvoivat 1980-luvun loppuun asti molemmilla sukupuolilla. Sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut 2000-luvulla ja on nykyisin noin 55 % naisilla ja 50 % miehillä (KUVA 11.8).
27. Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma: Ilmaantuvuus on pysynyt 1980-luvulta lähtien samalla tasolla, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut paljon ja on nykyisin noin 80 % naisilla ja 75 % miehillä (KUVA 11.8).
28. Krooninen lymfaattinen leukemia: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 1980-luvulta lähtien molemmilla sukupuolilla. Elossaololuku on kasvanut tasaisesti ja on nykyisin noin 85 % naisilla ja yli 75 % miehillä (KUVA 11.9).
29. Akuutti myelooinen leukemia: Ilmaantuvuus on pysynyt samalla tasolla 1980-luvulta lähtien, mutta kuolleisuus on pienentynyt. Elossaololuku on kasvanut selvästi 1980-luvulta ja on nykyisin yli 30 % naisilla ja noin 25 % miehillä (KUVA 11.9).
30. Krooninen myelooinen leukemia: Ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat pienentyneet 2010-luvulle asti. Elossaololuku on kasvanut erityisen paljon 2000-luvulla ja on nykyisin noin 75 % (KUVA 11.9).

KUVA 11.1: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.2: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.3: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.4: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.5: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.6: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.7: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.8: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

KUVA 11.9: Syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) sekä ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (%) sukupuolittain vuosina 1953–2024

12 Ennusteet

Vuonna 2045 uusia syöpätapauksia todetaan ennusteen mukaan noin 48 100 (TAULUKKO 12.1). Vuotuisen tapausmäärän ennustetaan kasvavan 24 % vuoteen 2024 verrattuna. Tapausmäärän kasvu johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä. Yli 75-vuotiailla todettujen syöpätapausten määrä kasvaa 52 prosentilla 15 950 tapauksesta 24 200 tapaukseen (KUVA 12.1). Alle 75-vuotiailla tapausmäärä pysyy lähes ennallaan tulevina vuosina. Syövän ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan 2 % sekä naisilla että miehillä.

Eturauhassyövän ennuste ei perustu havaittua kehitystä hyödyntävään ennustemalliin, koska yleistyneen PSA-testauksen aiheuttama epäsäännöllinen ilmaantuvuuskehitys ei sovellu mallin pohjaksi. Eturauhassyövän ennusteessa oletettiin, että kussakin ikäryhmässä ilmaantuvuus pysyy samalla tasolla kuin vuosina 2020–2024. Eturauhassyövässä tapausmäärä kasvaa 5 609 tapauksesta 6 680 tapaukseen (kasvua 19 %, TAULUKKO 12.1). Rintasyövässä tapausmäärä vuonna 2045 (5 280) on lähellä nykyistä tapausmäärää.

Yleisimpien syöpien osalta veri- ja imukudoksen syöpien sekä virtsarakon ja -teiden syöpien tapausmäärä kasvaa suhteellisesti eniten (29 %, TAULUKKO 12.1). Ihomelanoomien tapausmäärä kasvaa 18 % ja paksu- ja peräsuolisyöpien 17. Ihomelanoomassa ikävakioidun ilmaantuvuuden oletettiin pysyvän samalla tasolla kuin vuosina 2020–2024. Paksu- ja peräsuolisyövän ennusteessa oletettiin, että seulontaikäisillä ilmaantuvuus pienenee 30 % seulontaa edeltäneestä tasosta seuraavan 10 vuoden aikana.

Keuhkosyövän ilmaantuvuuden ennusteessa on selvä ero miesten ja naisten välillä (TAULUKKO 12.1). Naisilla ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan vuoteen 2032 asti ja vuonna 2045 keuhkosyöpiä todetaan 11 % enemmän vuoteen 2024 verrattuna. Miehillä keuhkosyöpä muuttuu harvinaisemmaksi ja ikävakioidun ilmaantuvuuden ennustetaan pienenevän 21 % ja tapausmäärän 4 %.

Syövän aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus pienenee ennusteen mukaan edelleen (TAULUKKO 12.1). Kaikkien syöpien aiheuttama kuolleisuus pienenee keskimäärin 14 % vuodesta 2024 vuoteen 2045, 13 % naisilla ja 14 % miehillä. Vuonna 2045 syöpään kuolee 15 500 ihmistä, joka on 15 % enemmän kuin vuonna 2024. Kuolleisuus pienenee eniten ihomelanoomassa (42 %) ja miesten keuhkosyövässä (34 %) ja naisten rintasyövässä (24 %). Keuhkosyöpäkuolleisuus pienenee myös naisilla (21 %).

TAULUKKO 12.1: Ennuste uusien syöpätapausten lukumäärälle ja ikävakioidulle ilmaantuvuudelle sekä syöpäkuolemien lukumäärälle ja ikävakioidulle kuolleisuudelle vuonna 2045 ja suhteellinen muutos (%) vuodesta 2024 kaikkien syöpien ja seitsemän yleisimmän syöpätautiryhmän osalta. Keuhkosyövässä ennuste on esitetty sukupuolittain.

		Tapausmäärä		Ilmaantuvuus		Syöpäkuolemat		Kuolleisuus
Syöpätauti	ICD-10	Lkm	Muutos	Suhde1	Muutos	Lkm	Muutos	Suhde1	Muutos
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	48100	24 %	641.0	2 %	15500	15 %	181.8	-14 %
Eturauhanen	C61	6680	19 %	190.5	0 %	1270	32 %	28.7	-17 %
Rinta (naiset)	C50	5280	1 %	149.8	-11 %	864	-4 %	19.1	-24 %
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	5120	29 %	67.1	6 %	1660	16 %	18.4	-16 %
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	4860	17 %	61.2	-8 %	1820	29 %	20.9	-4 %
Ihomelanooma	C43	2200	18 %	30.2	-1 %	174	-17 %	2.0	-42 %
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	1940	29 %	24.6	-2 %	548	47 %	5.9	-2 %
Keuhkot, henkitorvi (miehet)	C33-34	1650	-4 %	46.0	-21 %	1160	-18 %	31.7	-34 %
Keuhkot, henkitorvi (naiset)	C33-34	1310	11 %	31.6	-6 %	866	2 %	18.3	-21 %
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön

KUVA 12.1: Uusien syöpätapausten vuosittain todettu määrä vuosina 1953–2024 ja ennustettu kehitys vuoteen 2045 asti eri ikäryhmissä.

Vuoden 2045 lopussa Suomessa on elossa ennusteen mukaan 491 000 henkilöä, joilla on aiemmin todettu syöpä (TAULUKKO 12.2). Vallitsevuus kasvaa 43 % vuoden 2024 loppuun verrattuna. Kun rajoittaudutaan henkilöihin, joilla syöpä on todettu aiemman viiden vuoden aikana (ts. vuosina 2041-2045), elossa on ennusteen mukaan 147 000 henkilöä, joka on 30 % enemmän kuin vuoden 2024 lopussa. Syövän vallitsevuuden ennustetaan siis kasvavan enemmän kuin uusien syöpien lukumäärän, koska myös syöpäpotilaiden ennusteen odotetaan kasvavan edelleen.

Syövän vallitsevuus kasvaa erityisen paljon vanhimmissa ikäryhmissä. Vuoden 2045 lopussa on elossa 145 000 75-84-vuotiasta, joilla on aiemmin todettu syöpä. Tämä on 33 % enemmän kuin vuoden 2024 lopussa (KUVA 12.2). Syöpään sairastuneita yli 85-vuotiaita on elossa 107 000 henkilöä, joka on 138 % enemmän kuin vuoden 2024 lopussa. Henkilöitä, joilla syövän toteamisesta on kulunut korkeintaan viisi vuotta, on 75-84-vuotiaassa väestössä 38 700 ja yli 85 vuotiaassa väestössä 23 100 henkilöä (KUVA 12.3).

Syöpätaudeittain tarkasteltuna eniten elossa on rintasyöpään ja eturauhassyöpään sairastuneita. Vuoden 2045 lopussa Suomessa on elossa ennusteen mukaan 103 000 rintasyöpään elämänsä aikana sairastunutta naista ja 81 900 eturauhassyöpään sairastunutta miestä (TAULUKKO 12.2). Viiden edeltävän vuoden aikana sairastuneita on elossa 24 000 henkeä rintasyövässä ja 28 800 henkeä eturauhassyövässä.

TAULUKKO 12.2: Ennuste elossa olevien henkilöiden lukumäärälle, joilla on aiemmin todettu syöpä, ja ikävakioidulle vallitsevuusosuudelle vuoden 2045 lopussa ja suhteellinen muutos (%) vuodesta 2024 kaikkien syöpien ja yleisimpien syöpien osalta. Vallitsevuus on esitetty kaikille henkilöille ja erikseen niille, joiden syövän toteamisesta on kulunut korkeintaan viisi vuotta.

		Kaikki				Alle 5 vuotta toteamisesta
		Henkilömäärä		Vallitsevuusosuus		Henkilömäärä		Vallitsevuusosuus
Syöpätauti	ICD-10	Lkm	Muutos	Osuus1	Muutos	Lkm	Muutos	Osuus1	Muutos
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	491000	43 %	6 420	19 %	147000	30 %	2 036	13 %
Rinta	C50	103000	20 %	2 603	3 %	24000	5 %	684	-6 %
Eturauhanen	C61	81900	27 %	2 110	-4 %	28800	22 %	811	2 %
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	51900	51 %	632	20 %	18300	26 %	232	2 %
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	9780	29 %	126	10 %	5040	10 %	69	-2 %
1 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön

KUVA 12.2: Elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä, vuosina 1953–2024 ja ennustettu kehitys vuoteen 2045 asti eri ikäryhmissä.

KUVA 12.3: Elossa olevien henkilöiden lukumäärä, joilla on aiemmin todettu syöpä, vuosina 1953–2024 ja ennustettu kehitys vuoteen 2045 asti eri ikäryhmissä. Lukumäärä on rajattu niihin henkilöihin, joiden syövän toteamisesta on korkeintaan viisi vuotta.

13 Aluetilastot

Kuvissa KUVA 13.1 – KUVA 13.5 on esitetty syövän ikävakioitu ilmaantuvuus, potilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020-2024 todetuille eturauhas-, rinta- (naiset), paksu- ja peräsuoli-, ja keuhkosyöville ja ikävakioitu kuolleisuus vuosina 2020-2024 hyvinvointialueilla ja Helsingissä . Taulukoissa TAULUKKO 15.9 – TAULUKKO 15.13 on edellisten lisäksi uusien syöpätapausten lukumäärä, vuoden 2024 lopussa elossaolevien vuosina 2020-2024 todettujen potilaiden ja syöpäkuolemien määrä. Nämä tilastot on esitetty taulukoissa myös yhteistyöalueille ja koko Suomelle. Ikävakioidulle ilmaantuvuudelle, elossaololuvulle ja kuolleisuudelle on esitetty myös tilastollista satunnaisvirhettä arvioiva 95 %:n luottamusväli.

13.1 Eturauhassyöpä

Suomessa todettiin yhteensä 27 122 eturauhassyöpää vuosina 2020-2024, eli keskimäärin 5 424 uutta tapausta vuosittain, jolloin ikävakioitu ilmaantuvuus oli 190.4 tapausta 100 000 henkeä kohti vuodessa. Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen arvoa suurempi Sisä-Suomen yhteistyöalueella (203.3) ja Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Koko maata merkitsevästi matalampi ilmaantuvuus oli Etelä-Suomen (183.9) ja Pohjois-Suomen (181.5) yhteistyöalueilla ja Helsingin kaupungin, Keski-Uusimaan, Länsi-Uusimaan, Vantaan ja Keravan, Satakunnan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Vuosina 2020-2024 todettujen eturauhassyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko maassa 93.4 %. Ennusteessa ei ollut merkitseviä eroja hyvinvointialueiden välillä.

Suomessa oli vuoden 2024 lopussa elossa 23 620 potilasta, joilla eturauhassyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2020-2024 aikana). Vuosina 2020-2024 eturauhassyöpään kuoli yhteensä 4 796 miestä ja ikävakioitu kuolleisuus oli 36.4. Koko Suomen kuolleisuutta suurempi eturauhassyöpäkuolleisuus oli Pohjois-Karjalan, Satakunnan ja Lapin hyvinvointialueilla, ja Päijat-Hämeen hyvinvointialueella eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus oli merkitsevästi koko Suomen lukua pienempi (30.4).

KUVA 13.1: Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

13.2 Rintasyöpä (naiset)

Suomessa todettiin yhteensä 25 285 rintasyöpää vuosina 2020-2024, eli keskimäärin 5 057 uutta tapausta vuosittain, jolloin ikävakioitu ilmaantuvuus oli koko maassa 165.0. Rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen vastaavaa matalampi Itä-Suomen yhteistyöalueella (155.9) ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (143.2) kaikilla alueen hyvinvointialueilla ja suurempi Etelä-Suomen yhteistyöalueella (171.4). Hyvinvointialueittain ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen ilmaantuvuutta matalampi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja suurempi Helsingin kaupungissa, Länsi-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.

Vuosina 2020-2024 todettujen rintasyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko maassa 92.3 %. Ennusteessa ei ollut merkitseviä eroja hyvinvointialueiden välillä.

Suomessa oli vuoden 2024 lopussa elossa 22 805 potilasta, joilla rintasyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2020-2024 aikana). Vuosina 2020-2024 rintasyöpään kuoli yhteensä 4 513 naista ja ikävakioitu kuolleisuus oli koko Suomessa 26.1. Kuolleisuus oli merkitsevästi koko Suomen vastaavaa matalampi Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (21.9). Helsingin kaupungissa kuolleisuus oli merkitsevästi koko Suomen kuolleisuutta suurempi (29.5) ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella pienempi (19.6).

KUVA 13.2: Naisten rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

13.3 Paksu- ja peräsuolisyöpä

Suomessa todettiin yhteensä 20 421 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää vuosina 2020-2024, eli keskimäärin 4 084 uutta tapausta vuosittain, jolloin ikävakioitu ilmaantuvuus oli koko maassa 65.8. Näistä naisilla todettiin 9 315 tapausta (ilmaantuvuus 54.8) ja miehillä 11 106 tapausta (ilmaantuvuus 79.5). Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli merkitsevästi koko Suomen vastaavaa matalampi Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (58.6) ja Pohjois-Savon, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla, ja suurempi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla.

Vuosina 2020-2024 todettujen paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko maassa 70.0 %. Ennusteessa ei ollut merkitseviä eroja hyvinvointialueiden välillä.

Suomessa oli vuoden 2024 lopussa elossa 14 250 potilasta, joilla paksu- ja peräsuolisyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2020-2024 aikana). Vuosina 2020-2024 paksu- ja peräsuolisyöpään kuoli yhteensä 7 024 potilasta ja ikävakioitu kuolleisuus oli koko Suomessa 22.0. Koko maan kuolleisuutta merkitsevästi korkeampi kuolleisuus oli Kymenlaakson (25.8) ja Satakunnan hyvinvointialueilla (25.8). Koko maan kuolleisuutta merkitsevästi matalampi kuolleisuus oli Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (19.7) ja Lapin (18.6) ja Pohjois-Pohjanmaan (19.3) hyvinvointialueilla.

KUVA 13.3: Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

13.4 Keuhkosyöpä

Suomessa todettiin vuosina 2020-2024 yhteensä 14 972 uutta keuhkosyöpää, joista 6 071 naisilla ja 8 901 miehillä, eli keskimäärin 1 214 uutta tapausta vuosittain naisilla ja 1 780 miehillä. Keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli naisilla 35.2 ja miehillä 62.1. Naisten keuhkosyöpäilmaantuvuus oli koko maan ilmaantuvuutta merkitsevästi suurempi Etelä-Suomen yhteistyöalueella (38.9), Helsingin kaupungissa (42.0) ja Vantaan ja Keravan (44.6) ja Lapin (42.6) hyvinvointialueilla ja koko maan ilmaantuvuutta matalampi Itä-Suomen yhteistyöalueella (27.5) kaikilla hyvinvointialueilla. Miesten keuhkosyöpäilmaantuvuus oli koko maan ilmaantuvuutta suurempi Lapin (77.3) hyvinvointialueella ja matalampi Keski-Suomen (53.5) ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla (54.5).

Vuosina 2020-2024 todettujen keuhkosyöpäpotilaiden ikävakioitu viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (5-vuotisennuste) oli koko Suomessa naisilla 27.1 % ja miehillä 16.7 %. Hyvinvointialueittaiset luvut eivät poikenneet naisilla eivätkä miehillä merkitsevästi koko Suomen luvusta.

Suomessa oli vuoden 2024 lopussa elossa 4 545 potilasta, 2 220 naista ja 2 325 miestä, joilla keuhkosyövän toteamisesta oli kulunut aikaa korkeintaan viisi vuotta (ts. syöpä oli todettu vuosien 2020-2024 aikana). Vuosina 2020-2024 keuhkosyöpään kuoli yhteensä 4 382 naista ja 7 137 miestä, eli ikävakioitu kuolleisuus oli koko maassa naisilla 24.7 ja miehillä 50.1. Naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus oli koko maan kuolleisuutta suurempi Etelä- (27.4) ja Pohjois-Suomen (28.4) yhteistyöalueilla (Itä-Uusimaan, Vantaan ja Keravan ja Lapin hyvinvointialueilla) ja matalampi Itä-Suomen yhteistyöalueella (19.1) (Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla) ja Etelä-Pohjanmaan (19.4) hyvinvointialueella. Miesten ikävakioitu kuolleisuus oli koko maata merkitsevästi suurempi Pohjois-Suomen yhteistyöalueella (54.7) ja Lapin (64.1) hyvinvointialueella, ja matalampi Keski-Suomen (42.6), Pohjois-Savon (42.6), Pirkanmaan (43.4) ja Keski-Pohjanmaan (37.8) hyvinvointialueilla.

KUVA 13.4: Naisten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

KUVA 13.5: Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla ja syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

14 Koulutusaste ja syöpätaakka

Koulutusasteittaisissa tilastoissa väestö jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman saavutetun tutkinnon perusteella (ks. tilastolliset menetelmät, määritelmät). Kuvissa KUVA 14.1 - KUVA 14.4 on esitetty yli 25-vuotiaiden naisten ja miesten ikävakioidut syöpäilmaantuvuus- ja syöpäkuolleisuusluvut 100 000 henkilövuotta kohden koulutusasteittain. Tarkasteluun otettiin ilmaantuvuuden osalta 10 yleisintä syöpätautia ja kuolleisuuden osalta 10 eniten kuolleisuutta aiheuttavaa syöpätautia. Naisilla tarkasteluun otettiin lisäksi kohdunkaulan syöpä ja maksasyöpä, joissa on aiemmin todettu olleen koulutusastekohtaisia eroja ilmaantuvuudessa tai kuolleisuudessa.

14.1 Syöpäilmaantuvuus koulutusasteittain

Naisilla koulutusastekohtaiset erot syöpäilmaantuvuudessa (KUVA 14.1) olivat suhteellisesti suurimmat keuhko- ja henkitorvisyövässä, jonka ilmaantuvuus perusasteen koulutustasolla oli yli kaksinkertaista korkea-asteen ilmaantuvuuteen verrattuna (78.2 vs. 30.5, riskisuhde (RR) perusasteen koulutustasolla 2.34, 95 %:n luottamusväli [2.17, 2.52]). Myös kohdunkaulansyövän ja maksasyövän ilmaantuvuus oli korkeinta perusasteella ja alhaisinta korkeasti koulutetuilla (kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus 14.5 vs. 7.5, RR perusasteella 1.86 [1.56, 2.23], ja maksasyövän ilmaantuvuus 9.3 vs. 4.8, RR perusasteella 1.85 [1.53, 2.24]). Vastaavia, pienempiä eroja oli myös haimasyövän ja paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa (haimasyövän ilmaantuvuus 31.7 vs. 25.7, RR perusasteella 1.17 [1.07, 1.28] ja paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuus 77.8 vs. 72.8, RR perusasteella 1.08 [1.02, 1.14]). Ihomelanooman ilmaantuvuudessakin erot olivat suuria, joskin päinvastaisesti. Ilmaantuvuus oli korkeinta korkea-asteen koulutustasolla (45.2) ja alhaisinta perusasteella (25.4, RR 0.60 [0.55, 0.65] korkeakoulutettuihin verrattuna).

Myös rintasyöpä oli yleisempää korkea-asteen koulutuksen saaneilla (257.8) kuin perusasteella (198.1). Perusasteen koulutustasolla rintasyövän RR oli 0.78 [0.75, 0.81] verrattuna korkeakoulutettuihin. Perusasteella rintasyövän ilmaantuvuus oli yli viidenneksen (22 %) alhaisempi kuin korkeasti koulutetuilla.

Miehillä suurimmat koulutusasteiden väliset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat keuhko- ja henkitorvisyövässä (KUVA 14.2). Keuhko- ja henkitorvisyövän ilmaantuvuus oli perusasteen koulutustasolla yli 2,5-kertaista korkeasti koulutettujen ilmaantuvuuteen verrattuna (125.7 vs. 45.7, peruskoulutettujen RR oli 2.68 [2.52, 2.85] korkeakoulutettuihin verrattuna). Myös maksa-, rakko-, haima- ja munuaissyöpien ilmaantuvuudet olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla ja matalimpia korkea-asteella (maksasyöpä 26 vs. 14.7, RR 1.69 [1.51, 1.90]; rakko- ja virtsatiet 64.5 vs. 53, RR 1.20 [1.12, 1.28]; haimasyöpä 38.9 vs. 33, RR 1.14 [1.05, 1.24]; ja munuaissyöpä 33.9 vs. 29.2, RR 1.12 [1.02, 1.23]). Ihomelanooma, ihon okasolusyöpä, eturauhassyöpä ja kypsät B-solukasvaimet sitä vastoin olivat perusasteen koulutustasolla harvinaisempia kuin korkea-asteella (ihomelanooma 35.1 vs. 63, RR 0.57 [0.53, 0.62], ihon okasolusyöpä 58.6 vs. 67.5, RR 0.86 [0.80, 0.91], eturauhassyöpä 244.2 vs. 290.1, RR 0.86 [0.83, 0.88] ja kypsät B-solukasvaimet 57.8 vs. 62.7, RR 0.92 [0.86, 0.98]). Erot paksu- ja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa perusasteen ja korkea-asteen koulutustasojen välillä olivat pieniä eivätkä tilastollisesti merkitseviä (111.8 vs. 108.3, RR 1.04 [0.99, 1.09] perusasteella korkea-asteen koulutettuihin verrattuna).

KUVA 14.1: Naisten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2020–2024

KUVA 14.2: Miesten syöpäilmaantuvuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2020–2024

14.2 Syöpäkuolleisuus koulutusasteittain

Myös syöpäkuolleisuudessa oli koulutusasteittaisia eroja. Naisilla kuolleisuus oli yleisesti suurinta perusasteen koulutustasolla (KUVA 14.3). Suurin, tilastollisesti merkitsevä ero todettiin kohdunkaulan syövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla yli 3 kertaa suurempaa kuin korkeakoulutetuilla (3.9 vs. 1.1, RR 3.24 [2.22, 4.75]). Keuhko- ja henkitorvisyövässäkin oli lähes 3-kertainen (58.4 vs. 18.6, RR 2.89 [2.64, 3.17]) ja maksa- ja mahasyöpäkuolleisuudessa yli 1,5-kertainen ero perusasteen ja korkea-asteen koulutettujen välillä (maksasyöpä 8.1 perusasteella vs. 4.3 korkea-asteella, RR 1.78 [1.46, 2.18], mahasyöpä 8.6 vs. 4.6, RR 1.68 [1.38, 2.04]). Myös sappirakon ja sappiteiden syövän, kohdunrungon syövän, paksu- ja peräsuolisyövän sekä haimasyövän kuolleisuus olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla ja matalimpia korkea-asteella (sappirakko ja sappitiet 8 vs. 5.5, RR 1.46 [1.21, 1.75]; kohdunrungon syöpä 9.1 vs. 7.2, RR 1.26 [1.07, 1.49]; paksu- ja peräsuolisyöpä 28.6 vs. 22, RR 1.25 [1.14, 1.37]; haimasyöpä 29.9 vs. 23.3, RR 1.21 [1.10, 1.32]). Rintasyöpäkuolleisuudessa ei ollut eroja eri koulutusryhmien välillä (RR 1.05 [0.97, 1.14]).

Miehillä kuolleisuus oli korkeinta perusasteen ja alhaisinta korkea-asteen koulutustasolla kaikissa tarkastelluissa syöpätaudeissa, lukuun ottamatta glioomia, joiden osalta kuolleisuus oli alhaisinta perusasteella (7.8 vs. 9.4, RR 0.82 [0.68, 0.98]) (KUVA 14.4). Erityisen suuri ero oli keuhko- ja henkitorvisyövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä yli 2,5 -kertaista korkea-asteen koulutuksen saaneisiin verrattuna (100.5 vs. 36.1, RR 2.77 [2.59, 2.97]). Ero kuolleisuudessa ruokatorven syöpään oli myös suurta, perusasteen koulutustasolla kuolleisuus oli kaksinkertaista korkea-asteen kuolleisuuteen verrattuna (15.3 vs. 7.8, RR 1.95 [1.66, 2.28]). Mahasyöpäkuolleisuus oli perusasteella 70 % ja maksasyöpäkuolleisuus 61 % suurempaa kuin korkea-asteella (mahasyöpä 16 vs. 9.5, RR 1.70 [1.46, 1.97]; maksasyöpä 21 vs. 12.3, RR 1.61 [1.42, 1.83]). Eturauhassyövässä, rakon ja virtsateiden syövissä sekä paksu- ja peräsuolisyövissä kuolleisuus oli perusasteen koulutustasolla noin kolmanneksen suurempaa kuin korkea-asteella; 57.3 vs. 42.8 (RR 1.35 [1.25, 1.45]) eturauhassyövässä, 15.6 vs. 12.2 (RR 1.30 [1.13, 1.50] rakon ja virtsateiden syövissä ja 42 vs. 33.3 (RR 1.29 [1.18, 1.40]) paksu- ja peräsuolisyövässä.

KUVA 14.3: Naisten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2020–2024

KUVA 14.4: Miesten syöpäkuolleisuus (100 000 henkilövuotta kohden ja ikävakioituna Suomen 2014 väestöön) yli 25-vuotiaassa väestössä koulutusasteittain vuosina 2020–2024

15 Taulukot

15.1 Ilmaantuvuus, kuolleisuus ja vallitsevuus

TAULUKKO 15.1: Uusien syöpätapausten ja -kuolemien lukumäärä ja ikävakioitu suhdeluku vuonna 2024 sekä syöpään sairastuneiden elossa olevien lukumäärä ja ikävakioitu osuus väestössä 31.12.2024, naiset

		Ilmaantuvuus		Kuolleisuus		Vallitsevuus
Syöpätauti	ICD-10	Lkm	Suhde1	Lkm	Suhde1	Lkm	Osuus2
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	18667	562.91	6206	166.70	191469	5634.5
Suu ja nielu	C00-14	337	10.20	84	2.24	3123	91.9
Huuli	C00	27	0.75	–	0.02	279	7.0
Kieli	C02	79	2.43	26	0.67	794	23.5
Suuret sylkirauhaset	C07-08	62	1.82	5	0.13	613	18.4
Muu tai määrittelemätön suusyöpä	C03-06	97	2.84	32	0.80	827	23.3
Nielu	C01,C09-14	72	2.36	20	0.61	691	22.0
Ruuansulatuselimet	C15-26	3603	102.18	2045	54.41	21706	605.4
Ruokatorvi	C15	107	3.01	99	2.69	242	6.7
Maha	C16	267	7.70	153	4.27	1618	45.1
Ohutsuoli	C17	125	3.74	41	1.07	885	26.3
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	1936	55.54	661	17.20	17016	469.7
Paksusuoli	C18	1356	38.12	476	12.21	11410	312.7
Peräsuoli	C19-20	580	17.43	185	4.99	5759	161.0
Peräaukko	C21	60	1.88	17	0.47	423	12.7
Maksa	C22	167	4.60	163	4.34	294	8.7
Sappirakko, sappitiet	C23-24	195	5.36	177	4.67	405	11.3
Haima	C25	637	17.41	660	17.82	932	27.8
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet	C26	109	2.93	74	1.88	111	3.2
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	1247	35.94	880	24.13	4299	122.2
Nenä, nenän sivuontelot	C30-31	23	0.76	5	0.13	185	5.6
Kurkunpää	C32	19	0.64	6	0.20	174	5.1
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	1175	33.64	850	23.28	3794	106.8
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet	C37-39	30	0.91	19	0.52	162	5.0
Rinta	C50	5232	169.36	895	25.26	85847	2514.7
Naisten sukuelimet	C51-58	1898	57.97	747	20.26	23844	683.5
Kohdunkaula	C53	215	7.49	45	1.26	3352	113.0
Kohdunrunko	C54	877	26.52	208	5.55	13396	360.7
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	610	18.39	383	10.53	5921	176.8
Ulkosynnyttimet	C51	113	3.16	48	1.23	1000	27.6
Emätin	C52	24	0.76	12	0.35	177	5.2
Istukka, trofoblastitaudit	C58	–	0.04	0	0.00	83	2.8
Muut ja määrittelemättömät naisten sukuelimet	C55,C57.5-9	58	1.60	51	1.34	160	4.5
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	727	20.84	241	6.05	7251	200.2
Munuainen	C64	360	10.61	119	3.01	4229	120.5
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	367	10.23	122	3.04	3060	80.6
Iho	C43-44	1917	53.54	101	2.68	21226	603.9
Ihomelanooma	C43	891	27.47	77	2.10	12857	392.4
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	937	23.71	13	0.30	7762	192.7
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät	C44 (Other)	89	2.36	11	0.28	938	26.8
Silmä	C69	24	0.82	15	0.45	480	14.6
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	908	29.45	183	5.47	11746	365.5
Glioomat	–	160	5.34	116	3.73	1567	55.1
Meningeoomat	–	313	10.33	14	0.42	6156	183.6
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet	–	85	2.93	0	0.00	1586	49.4
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet	–	350	10.86	53	1.32	2580	81.9
Umpirauhaset	C73-75	481	16.26	43	1.20	9555	304.9
Kilpirauhanen	C73	438	14.78	35	0.95	9159	291.9
Lisämunuainen	C74	25	0.88	7	0.22	293	9.8
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset	C75	18	0.60	–	0.04	117	3.6
Mesoteliooma	C45	35	0.95	25	0.64	69	2.0
Luu	C40-41	24	0.84	9	0.27	461	15.4
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	99	3.04	51	1.37	1299	39.5
Ääreishermosto, autonominen hermosto	C47	9	0.30	–	0.04	123	4.2
Muu tai määrittelemätön sijainti	C76,C80	302	7.78	250	6.18	555	16.4
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	1824	53.43	636	16.05	16962	506.9
Hodgkinin lymfooma	C81	99	3.35	15	0.38	1803	62.9
Kypsät B-solukasvaimet	–	1011	28.98	367	9.16	9134	256.4
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	144	4.17	41	0.95	1475	39.9
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma	C83.3	308	8.81	143	3.71	2760	78.2
Follikulaarinen lymfooma	C82	181	5.27	32	0.80	2331	65.0
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	226	6.41	114	2.81	1367	39.1
Burkittin lymfooma/leukemia	C83.7	5	0.16	–	0.11	82	2.7
Marginaalivyöhykkeen lymfooma	C83.8	72	2.21	10	0.22	809	22.9
Manttelisolulymfooma	C83.1	34	0.85	11	0.27	244	6.5
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit	C88	35	0.94	12	0.29	251	6.9
Muut kypsät B-solukasvaimet	–	6	0.18	0	0.00	82	2.4
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet	C84	55	1.76	14	0.38	618	19.0
Ihon kypsät T-solukasvaimet	C84.0-1	16	0.49	–	0.02	306	9.3
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet	C84.3-5	39	1.27	13	0.36	314	9.8
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	26	0.98	10	0.29	998	36.7
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	101	3.01	90	2.43	682	22.6
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön	C85	47	1.25	27	0.66	429	11.8
Leukemia, muu tai määrittämätön	C95	25	0.66	21	0.49	98	3.1
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3	335	10.05	27	0.67	2912	86.1
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	24	0.79	–	0.11	314	10.2
Polysytemia vera	D45	89	2.60	7	0.15	742	21.1
Myelofibroosi	D47.1	44	1.25	7	0.17	270	7.9
Essentiaalinen trombosytemia	D47.3	151	4.56	5	0.13	1402	41.4
Muu myeloproliferatiivinen tauti	D47.1	27	0.86	–	0.11	344	10.2
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät	–	112	2.94	64	1.55	373	10.1
Myelodysplastiset oireyhtymät	D46	98	2.60	55	1.32	302	8.3
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet	–	14	0.34	9	0.23	72	1.9
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96, D76	13	0.45	–	0.02	138	4.7
Mastosytoosi	C96.2	8	0.28	–	0.02	63	2.2
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet	C96.1, D76	–	0.16	0	0.00	60	2.1
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96.7-9	–	0.02	0	0.00	15	0.4
Ei sisälly ylläoleviin
Ihon basaliooma	C44 (Basal cell)	5171	149.32	–	0.02	72070	1955.9
Sukupuolielinten basaliooma	C51-53,C60-63 (Basal cell)	7	0.19	0	0.00	141	3.8
Kohdunkaulan syövän esiasteet	N87.1-2, D06	2885	104.00	0	0.00	41227	1475.9
Emättimen ja ulkosynnyttimien syövän esiasteet	N89-N90,D07.1-2	270	9.23	0	0.00	2052	67.5
Rinnan in situ karsinooma	D05	691	23.78	0	0.00	10461	316.5
Rinnan duktaalinen in situ karsinooma (DCIS)	D05.1	607	21.03	0	0.00	9487	287.2
Rinnan lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS)	D05.0	33	1.22	0	0.00	653	20.4
Rinnan muu tai määrit. in situ karsinooma	D05.7-9	51	1.52	0	0.00	322	8.9
Munasarjojen rajalaatuiset kasvaimet	D39	180	6.10	8	0.19	3539	112.7
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön

TAULUKKO 15.2: Uusien syöpätapausten ja -kuolemien lukumäärä ja ikävakioitu suhdeluku vuonna 2024 sekä syöpään sairastuneiden elossa olevien lukumäärä ja ikävakioitu osuus väestössä 31.12.2024, miehet

		Ilmaantuvuus		Kuolleisuus		Vallitsevuus
Syöpätauti	ICD-10	Lkm	Suhde1	Lkm	Suhde1	Lkm	Osuus2
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	20186	695.77	7284	253.57	151572	5194.1
Suu ja nielu	C00-14	545	19.35	183	6.37	4214	147.3
Huuli	C00	31	1.08	–	0.08	519	18.4
Kieli	C02	117	4.18	37	1.28	860	30.1
Suuret sylkirauhaset	C07-08	59	2.08	14	0.47	527	18.6
Muu tai määrittelemätön suusyöpä	C03-06	122	4.27	43	1.47	824	28.5
Nielu	C01,C09-14	216	7.74	87	3.06	1566	54.6
Ruuansulatuselimet	C15-26	4299	148.11	2512	86.83	22101	760.4
Ruokatorvi	C15	268	9.33	252	8.72	628	21.3
Maha	C16	350	12.15	232	8.15	1637	55.9
Ohutsuoli	C17	142	4.92	48	1.72	906	31.3
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	2217	76.72	753	26.36	16928	584.0
Paksusuoli	C18	1289	44.59	455	15.92	9943	344.7
Peräsuoli	C19-20	928	32.13	298	10.44	7247	248.1
Peräaukko	C21	31	1.07	10	0.38	192	6.6
Maksa	C22	370	12.53	355	12.15	735	24.7
Sappirakko, sappitiet	C23-24	145	4.74	126	4.17	334	11.1
Haima	C25	687	23.64	672	22.98	927	31.8
Muut ja määrittelemättömät ruuansulatuselimet	C26	89	3.01	64	2.21	97	3.2
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	1888	63.93	1502	51.01	5123	170.4
Nenä, nenän sivuontelot	C30-31	23	0.86	18	0.64	247	8.6
Kurkunpää	C32	111	3.77	41	1.44	956	32.3
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	1717	58.00	1425	48.26	3757	124.0
Muut tai määrittelemättömät hengityselimet tai rintaontelon elimet	C37-39	37	1.30	18	0.67	192	6.5
Rinta	C50	30	1.00	6	0.22	333	11.5
Miesten sukuelimet	C60-63	5863	199.05	979	35.08	69032	2329.6
Penis	C60	60	2.20	9	0.32	440	15.5
Eturauhanen	C61	5609	190.02	960	34.39	64623	2173.6
Kives	C62	188	6.60	7	0.26	4002	141.6
Muut ja määrittelemättömät miesten sukuelimet	C63	6	0.23	–	0.12	77	2.7
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	1776	61.90	447	15.72	15708	538.4
Munuainen	C64	630	22.18	196	6.78	5792	199.5
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	1146	39.71	251	8.93	10066	344.1
Iho	C43-44	2298	80.90	176	6.41	21194	743.9
Ihomelanooma	C43	963	33.58	133	4.81	11867	413.8
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	1254	44.53	31	1.17	8947	317.6
Muut ja määrittelemättömät ihosyövät	C44 (Other)	81	2.79	12	0.43	917	32.0
Silmä	C69	27	0.91	14	0.45	476	16.7
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	581	20.51	264	9.25	6001	209.7
Glioomat	–	236	8.23	201	6.97	1672	59.2
Meningeoomat	–	109	3.79	12	0.40	1780	61.3
Keskushermosto, hermotuppikasvaimet	–	63	2.24	–	0.04	1300	45.5
Muut ja määrit. aivokalvojen ja keskushermoston kasvaimet	–	173	6.25	50	1.85	1321	46.3
Umpirauhaset	C73-75	208	7.30	27	0.95	2824	98.9
Kilpirauhanen	C73	163	5.66	25	0.87	2478	86.7
Lisämunuainen	C74	23	0.85	–	0.04	235	8.4
Muut ja määrittelemättömät umpirauhaset	C75	22	0.78	–	0.04	117	4.0
Mesoteliooma	C45	70	2.28	84	2.83	108	3.4
Luu	C40-41	31	1.16	11	0.45	502	17.9
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	113	3.89	46	1.67	1364	47.7
Ääreishermosto, autonominen hermosto	C47	10	0.36	–	0.03	130	4.6
Muu tai määrittelemätön sijainti	C76,C80	314	11.18	243	8.65	490	17.1
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	2133	73.94	789	27.65	18244	629.0
Hodgkinin lymfooma	C81	98	3.42	13	0.46	2173	76.5
Kypsät B-solukasvaimet	–	1253	43.19	466	16.31	10271	350.7
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	227	7.97	46	1.63	2071	70.5
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma	C83.3	373	12.76	183	6.34	3141	107.3
Follikulaarinen lymfooma	C82	176	5.96	35	1.26	1923	65.6
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	256	8.93	147	5.13	1474	50.1
Burkittin lymfooma/leukemia	C83.7	17	0.62	5	0.20	235	8.2
Marginaalivyöhykkeen lymfooma	C83.8	70	2.32	12	0.44	576	19.6
Manttelisolulymfooma	C83.1	70	2.41	30	1.04	537	18.2
Pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit	C88	44	1.49	–	0.15	346	11.8
Muut kypsät B-solukasvaimet	–	20	0.73	–	0.13	272	9.3
Kypsät T- ja NK-solukasvaimet	C84	80	2.73	40	1.34	710	24.5
Ihon kypsät T-solukasvaimet	C84.0-1	22	0.73	5	0.17	376	13.0
Muut kypsät T ja NK-solukasvaimet	C84.3-5	58	2.00	35	1.17	336	11.5
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	39	1.49	9	0.33	1144	40.4
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	114	4.03	113	3.93	580	20.5
Non-Hodgkin lymfooma, muu tai määrittämätön	C85	64	2.25	28	1.04	476	16.7
Leukemia, muu tai määrittämätön	C95	21	0.73	20	0.72	107	3.7
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3	299	10.39	34	1.16	2489	86.2
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	21	0.74	–	0.05	380	13.3
Polysytemia vera	D45	99	3.46	11	0.37	715	24.6
Myelofibroosi	D47.1	43	1.44	11	0.38	274	9.4
Essentiaalinen trombosytemia	D47.3	103	3.58	6	0.22	960	33.2
Muu myeloproliferatiivinen tauti	D47.1	33	1.16	–	0.14	292	10.1
Myelodysplastiset ja myelodysplastiset/-proliferatiiviset oireyhtymät	–	154	5.31	63	2.23	456	15.3
Myelodysplastiset oireyhtymät	D46	132	4.56	50	1.78	379	12.7
Myelodysplastiset/myeloproliferatiiviset sairaudet	–	22	0.75	13	0.45	78	2.6
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96, D76	11	0.40	–	0.13	141	5.0
Mastosytoosi	C96.2	–	0.14	–	0.04	49	1.8
Histiosyytti- ja dendriittisolukasvaimet	C96.1, D76	–	0.08	–	0.04	77	2.7
Muu, määrit. tai sekamuotoinen veri- tai imukudoksen tauti	C96.7-9	5	0.18	–	0.04	15	0.5
Ei sisälly ylläoleviin
Ihon basaliooma	C44 (Basal cell)	4548	157.32	0	0.00	56882	1971.5
Sukupuolielinten basaliooma	C51-53,C60-63 (Basal cell)	0	0.00	0	0.00	12	0.4
Rinnan in situ karsinooma	D05	–	0.16	0	0.00	35	1.2
Rinnan duktaalinen in situ karsinooma (DCIS)	D05.1	–	0.08	0	0.00	28	1.0
Rinnan lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS)	D05.0	0	0.00	0	0.00	0	0.0
Rinnan muu tai määrit. in situ karsinooma	D05.7-9	–	0.08	0	0.00	7	0.3
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 per 100 000 henkilöä ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön

15.2 Potilaiden eloonjäämisluvut

TAULUKKO 15.3: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut vuosina 2021-2024 seuratuilla syöpäpotilailla ikäryhmittäin, naiset

		5 vuoden elossaololuku (%)
			Ikä toteamishetkellä
Syöpätauti	ICD-10	Kaikki	0-54	55-74	75+
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76	74	90	77	63
Suu ja nielu	C00-14	77	93	75	71
Ruuansulatuselimet	C15-26	47	66	51	39
Ruokatorvi	C15	13	35	11	12
Maha	C16	36	52	39	29
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	71	79	74	65
Paksusuoli	C18	70	78	73	66
Peräsuoli	C19-20	73	82	78	62
Maksa	C22	8	18	10	4
Sappirakko, sappitiet	C23-24	11	33	16	4
Haima	C25	8	32	10	2
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	28	58	30	22
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	26	52	28	22
Rinta	C50	93	94	95	87
Naisten sukuelimet	C51-58	68	86	72	52
Kohdunkaula	C53	78	91	62	34
Kohdunrunko	C54	81	89	86	72
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	48	75	53	27
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	71	88	75	64
Munuainen	C64	76	89	76	69
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	67	84	73	60
Iho	C43-44	95	98	97	93
Ihomelanooma	C43	96	98	98	94
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	96	100	96	95
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	81	91	81	69
Glioomat	–	32	67	13	7
Meningeoomat	–	97	99	96	96
Umpirauhaset	C73-75	93	99	94	79
Kilpirauhanen	C73	93	99	94	77
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	60	82	63	41
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	71	92	78	54
Hodgkinin lymfooma	C81	89	99	81	33
Kypsät B-solukasvaimet	–	70	91	79	54
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	56	92	67	39

TAULUKKO 15.4: Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut vuosina 2021-2024 seuratuilla syöpäpotilailla ikäryhmittäin, miehet

		5 vuoden elossaololuku (%)
			Ikä toteamishetkellä
Syöpätauti	ICD-10	Kaikki	0-54	55-74	75+
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33,D41-43,D45-47,D76	71	81	72	66
Suu ja nielu	C00-14	65	78	60	66
Ruuansulatuselimet	C15-26	44	56	46	40
Ruokatorvi	C15	13	24	15	9
Maha	C16	31	37	35	26
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	69	76	71	65
Paksusuoli	C18	69	77	70	66
Peräsuoli	C19-20	70	74	73	63
Maksa	C22	13	19	14	11
Sappirakko, sappitiet	C23-24	12	21	17	7
Haima	C25	8	26	10	4
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	21	36	23	15
Kurkunpää	C32	59	69	61	53
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	16	25	19	12
Miesten sukuelimet	C60-63	93	95	95	90
Eturauhanen	C61	93	97	95	90
Kives	C62	95	95	93	103
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	77	87	80	72
Munuainen	C64	76	86	76	70
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	77	88	82	72
Iho	C43-44	93	97	94	91
Ihomelanooma	C43	93	98	93	89
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	95	93	96	94
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	62	77	59	49
Glioomat	–	26	53	13	3
Meningeoomat	–	98	99	99	96
Umpirauhaset	C73-75	91	96	89	81
Kilpirauhanen	C73	92	97	89	85
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	69	89	71	52
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	66	90	73	48
Hodgkinin lymfooma	C81	85	96	81	37
Kypsät B-solukasvaimet	–	68	90	77	53
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	55	94	63	41

15.3 Pitkän aikavälin muutokset, ilmaantuvuus

TAULUKKO 15.5: Ilmaantuvuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2024, naiset

		Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti	ICD-10	1. trendi	2. trendi
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	0.8% (1990-2023)	–
Suu ja nielu	C00-14	1.1% (1990-2024)	–
Huuli	C00	0.7% (1990-1997)	-4.6% (1998-2024)
Nielu	C01,C09-14	-1.7% (1990-1997)	4.0% (1998-2024)
Ruuansulatuselimet	C15-26	-0.6% (1990-2009)	0.9% (2010-2023)
Ruokatorvi	C15	-2.3% (1990-2006)	0.1% (2007-2024)
Maha	C16	-4.0% (1990-2011)	-1.9% (2012-2024)
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	0.2% (1990-2010)	1.5% (2011-2024)
Paksusuoli	C18	0.5% (1990-2010)	1.7% (2011-2024)
Peräsuoli	C19-20	-0.4% (1990-2011)	1.4% (2012-2024)
Maksa	C22	1.1% (1990-2013)	-2.0% (2014-2023)
Sappirakko, sappitiet	C23-24	-2.8% (1990-2009)	0.2% (2010-2023)
Haima	C25	0.5% (1990-2023)	–
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	2.2% (1990-2023)	–
Kurkunpää	C32	0.6% (1990-2024)	–
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	2.2% (1990-2023)	–
Rinta	C50	1.7% (1990-2010)	0.4% (2011-2024)
Naisten sukuelimet	C51-58	2.1% (1990-1995)	-0.2% (1996-2024)
Kohdunkaula	C53	-0.4% (1990-2009)	1.4% (2010-2024)
Kohdunrunko	C54	2.4% (1990-1997)	-0.3% (1998-2024)
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	1.6% (1990-1994)	-0.7% (1995-2024)
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	0.0% (1990-2024)	–
Munuainen	C64	0.2% (1990-2014)	-2.1% (2015-2024)
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	-0.4% (1990-2008)	1.2% (2009-2024)
Iho	C43-44	3.1% (1990-2015)	0.7% (2016-2024)
Ihomelanooma	C43	3.7% (1990-2020)	-3.3% (2021-2024)
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	2.0% (1990-2024)	–
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	1.0% (1990-2012)	4.1% (2013-2024)
Glioomat	–	0.5% (1990-2024)	–
Meningeoomat	–	4.5% (1990-2000)	-0.3% (2001-2024)
Umpirauhaset	C73-75	0.3% (1990-2004)	2.0% (2005-2024)
Kilpirauhanen	C73	0.4% (1990-2004)	1.8% (2005-2024)
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	0.6% (1990-2024)	–
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	1.2% (1990-2014)	0.3% (2015-2024)
Hodgkinin lymfooma	C81	0.9% (1990-2024)	–
Kypsät B-solukasvaimet	–
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	0.1% (1990-2013)	-3.2% (2014-2024)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	0.5% (1990-2015)	-2.0% (2016-2024)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	-0.3% (1990-2024)	–
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	0.9% (1990-2014)	-1.7% (2015-2024)
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	-1.8% (1990-2024)	–

TAULUKKO 15.6: Ilmaantuvuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2024, miehet

		Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti	ICD-10	1. trendi	2. trendi
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	1.0% (1990-2003)	-0.1% (2004-2023)
Suu ja nielu	C00-14	-0.7% (1990-2004)	1.6% (2005-2024)
Huuli	C00	-6.4% (1990-2024)	–
Nielu	C01,C09-14	3.4% (1990-2024)	–
Ruuansulatuselimet	C15-26	-0.1% (1990-2011)	1.4% (2012-2023)
Ruokatorvi	C15	-6.8% (1990-1992)	1.2% (1993-2024)
Maha	C16	-4.0% (1990-2011)	-1.6% (2012-2024)
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	0.7% (1990-2016)	2.0% (2017-2024)
Paksusuoli	C18	1.1% (1990-2024)	–
Peräsuoli	C19-20	0.3% (1990-2011)	1.5% (2012-2024)
Maksa	C22	1.9% (1990-2016)	-1.1% (2017-2023)
Sappirakko, sappitiet	C23-24	-1.0% (1990-2009)	2.5% (2010-2023)
Haima	C25	0.5% (1990-2023)	–
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	-3.0% (1990-2001)	-1.7% (2002-2023)
Kurkunpää	C32	-1.8% (1990-2024)	–
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	-3.2% (1990-2000)	-1.9% (2001-2023)
Miesten sukuelimet	C60-63	6.2% (1990-2002)	-1.5% (2003-2024)
Eturauhanen	C61	6.3% (1990-2002)	-1.6% (2003-2024)
Kives	C62	4.4% (1990-2013)	-0.8% (2014-2024)
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	-1.0% (1990-2002)	0.3% (2003-2024)
Munuainen	C64	-1.0% (1990-2004)	0.7% (2005-2024)
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	-1.1% (1990-2001)	0.1% (2002-2024)
Iho	C43-44	3.0% (1990-2015)	0.8% (2016-2024)
Ihomelanooma	C43	3.7% (1990-2016)	0.4% (2017-2024)
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	2.6% (1990-2015)	1.3% (2016-2024)
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	0.4% (1990-2011)	2.9% (2012-2024)
Glioomat	–	0.8% (1990-2024)	–
Meningeoomat	–	2.9% (1990-2002)	-0.5% (2003-2024)
Umpirauhaset	C73-75	0.5% (1990-2005)	3.1% (2006-2024)
Kilpirauhanen	C73	2.1% (1990-2024)	–
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	0.7% (1990-2024)	–
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	1.2% (1990-2020)	-1.8% (2021-2024)
Hodgkinin lymfooma	C81	0.6% (1990-2024)	–
Kypsät B-solukasvaimet	–
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	0.2% (1990-2014)	-3.2% (2015-2024)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	1.0% (1990-2009)	-0.7% (2010-2024)
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	0.0% (1990-2024)	–
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	0.4% (1990-2024)	–
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	-2.2% (1990-2024)	–

15.4 Pitkän aikavälin muutokset, kuolleisuus

TAULUKKO 15.7: Syöpäkuolleisuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2024, naiset

		Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti	ICD-10	1. trendi	2. trendi
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	-1.0% (1990-2005)	-0.5% (2006-2024)
Suu ja nielu	C00-14	-0.1% (1990-2024)	–
Huuli	C00	-2.8% (1990-2024)	–
Nielu	C01,C09-14	0.1% (1990-2024)	–
Ruuansulatuselimet	C15-26	-2.4% (1990-1998)	-0.6% (1999-2024)
Ruokatorvi	C15	-3.5% (1990-2002)	-0.4% (2003-2024)
Maha	C16	-4.0% (1990-2024)	–
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	-1.6% (1990-2006)	-0.3% (2007-2024)
Paksusuoli	C18	-1.6% (1990-2003)	-0.1% (2004-2024)
Peräsuoli	C19-20	-2.0% (1990-2014)	-0.1% (2015-2024)
Maksa	C22	1.1% (1990-2008)	-1.1% (2009-2024)
Sappirakko, sappitiet	C23-24	-2.9% (1990-2010)	0.5% (2011-2024)
Haima	C25	-2.5% (1990-1994)	0.5% (1995-2024)
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	1.9% (1990-2013)	0.2% (2014-2024)
Kurkunpää	C32	0.3% (1990-2024)	–
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	1.9% (1990-2013)	0.2% (2014-2024)
Rinta	C50	-0.8% (1990-2024)	–
Naisten sukuelimet	C51-58	-1.4% (1990-1998)	-0.2% (1999-2024)
Kohdunkaula	C53	-2.5% (1990-2024)	–
Kohdunrunko	C54	0.0% (1990-2024)	–
Munasarjat ym.	C48.1-2 (Serous), C56, C57.0-4	-0.5% (1990-2024)	–
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	-1.3% (1990-2024)	–
Munuainen	C64	-1.1% (1990-2015)	-4.3% (2016-2024)
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	-4.8% (1990-1996)	-0.2% (1997-2024)
Iho	C43-44	-0.2% (1990-2024)	–
Ihomelanooma	C43	-0.2% (1990-2024)	–
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	-1.2% (1990-2024)	–
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	-0.5% (1990-2024)	–
Glioomat	–	0.4% (1990-2024)	–
Meningeoomat	–	-2.7% (1990-2024)	–
Umpirauhaset	C73-75	-1.8% (1990-2024)	–
Kilpirauhanen	C73	-5.5% (1990-2000)	-0.6% (2001-2024)
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	-0.1% (1990-2024)	–
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	0.7% (1990-1994)	-1.5% (1995-2024)
Hodgkinin lymfooma	C81	-3.2% (1990-2024)	–
Kypsät B-solukasvaimet	–
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	-3.5% (1990-2024)	–
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	-1.2% (1990-2024)	–
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	-3.5% (1990-2024)	–
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	31.5% (1990-1991)	-0.2% (1992-2024)
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	-8.0% (1990-2024)	–

TAULUKKO 15.8: Syöpäkuolleisuuden vuotuinen muutosprosentti vuosina 1990-2024, miehet

		Trendimuutos ja jakso
Syöpätauti	ICD-10	1. trendi	2. trendi
Kaikki syövät yhdessä	C00-96,D09.0-1,D32-33, D41-43,D45-47,D76	-1.7% (1990-2007)	-1.2% (2008-2024)
Suu ja nielu	C00-14	0.4% (1990-2024)	–
Huuli	C00	-6.5% (1990-2024)	–
Nielu	C01,C09-14	-4.0% (1990-1996)	1.3% (1997-2024)
Ruuansulatuselimet	C15-26	-1.6% (1990-2001)	-0.2% (2002-2024)
Ruokatorvi	C15	-0.5% (1990-2005)	1.6% (2006-2024)
Maha	C16	-4.3% (1990-2013)	-2.6% (2014-2024)
Paksu- ja peräsuoli	C18-20	-0.9% (1990-2010)	-0.1% (2011-2024)
Paksusuoli	C18	-0.3% (1990-2024)	–
Peräsuoli	C19-20	-1.6% (1990-2010)	-0.3% (2011-2024)
Maksa	C22	2.0% (1990-2009)	0.6% (2010-2024)
Sappirakko, sappitiet	C23-24	-1.6% (1990-2009)	1.9% (2010-2024)
Haima	C25	0.2% (1990-2024)	–
Hengityselimet ja rintaontelon elimet	C30-39	-3.3% (1990-1999)	-2.5% (2000-2024)
Kurkunpää	C32	-2.1% (1990-2024)	–
Keuhkot, henkitorvi	C33-34	-3.4% (1990-1999)	-2.5% (2000-2024)
Miesten sukuelimet	C60-63	0.0% (1990-1997)	-2.4% (1998-2024)
Eturauhanen	C61	0.7% (1990-1995)	-2.4% (1996-2024)
Kives	C62	0.4% (1990-2024)	–
Virtsaelimet	C64-68,D09.0-1,D41.1-9	-1.6% (1990-2024)	–
Munuainen	C64	-1.8% (1990-2024)	–
Rakko ja virtsatiet	C65-68,D09.0-1,D41.1-9	-1.4% (1990-2024)	–
Iho	C43-44	1.0% (1990-2013)	-2.7% (2014-2024)
Ihomelanooma	C43	1.0% (1990-2014)	-3.4% (2015-2024)
Ihon okasolusyöpä	C44 (Squamous cell)	0.6% (1990-2024)	–
Aivot, aivokalvot ja keskushermosto	C70-72,D32-33,D42-43	-0.6% (1990-2008)	0.7% (2009-2024)
Glioomat	–	0.8% (1990-2024)	–
Meningeoomat	–	-3.1% (1990-2024)	–
Umpirauhaset	C73-75	-0.9% (1990-2024)	–
Kilpirauhanen	C73	-0.4% (1990-2024)	–
Sidekudos, pehmytkudos	C48-49	-0.3% (1990-2024)	–
Imukudos, verta muodostava kudos	C81-96,D45-47,D76	-1.2% (1990-2024)	–
Hodgkinin lymfooma	C81	-11.0% (1990-1997)	-1.1% (1998-2024)
Kypsät B-solukasvaimet	–
Krooninen lymfaattinen leukemia	C91.1	-3.2% (1990-2017)	-9.3% (2018-2024)
Myelooma ja muut plasmasolutaudit	C90	-1.2% (1990-2024)	–
Akuutti lymfoblastileukemia/lymfooma	C91.0	-3.0% (1990-2024)	–
Akuutti myelooinen leukemia	C92.0	0.0% (1990-2024)	–
Myeloproliferatiiviset taudit	C92.1,D45,D47.1,D47.3
Krooninen myelooinen leukemia	C92.1	0.2% (1990-1997)	-10.0% (1998-2024)

15.5 Aluetilastot

TAULUKKO 15.9: Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla (vallitsevuus), vuoden 2024 lopussa elossa olevien vuosina 2020–2024 todettujen potilaiden lukumäärä ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.

	Ilmaantuvuus		Suhteellinen elossaololuku	Vallitsevuus	Kuolleisuus
Alue	Lkm	Suhde1	5 vuotta2	Lkm	Lkm	Suhde1
Etelä-Suomi	9192	183.9 (180.1, 187.8)	92.6 (90.8, 94.5)	8080	1525	33.9 (32.2, 35.6)
Etelä-Karjala	773	197.7 (184.0, 212.4)	90.1 (84.3, 96.3)	666	124	32.9 (27.5, 39.3)
Helsingin kaupunki	2209	180.3 (172.8, 188.1)	93.0 (89.0, 97.1)	1963	385	35.3 (31.9, 39.1)
Itä-Uusimaa	494	188.5 (172.3, 206.3)	86.5 (79.5, 94.1)	420	82	34.5 (27.6, 43.1)
Keski-Uusimaa	758	161.8 (150.5, 174.0)	97.9 (92.1, 104.2)	679	135	34.9 (29.3, 41.6)
Kymenlaakso	972	186.7 (175.1, 199.1)	94.5 (89.3, 100.0)	829	175	35.6 (30.6, 41.3)
Länsi-Uusimaa	1787	176.2 (168.0, 184.7)	90.4 (86.3, 94.7)	1582	298	33.1 (29.4, 37.2)
Päijät-Häme	1336	219.5 (207.8, 231.9)	94.9 (89.8, 100.2)	1178	177	30.4 (26.1, 35.4)
Vantaa ja Kerava	863	166.6 (155.6, 178.4)	91.1 (85.1, 97.6)	763	149	35.0 (29.6, 41.4)
Itä-Suomi	4772	193.9 (188.4, 199.6)	91.1 (88.5, 93.8)	4078	844	36.8 (34.3, 39.4)
Etelä-Savo	978	207.4 (194.5, 221.1)	89.4 (83.0, 96.3)	828	148	32.9 (27.9, 38.7)
Keski-Suomi	1400	189.7 (179.9, 200.1)	94.3 (90.1, 98.7)	1209	267	39.4 (34.9, 44.6)
Pohjois-Karjala	1041	203.1 (190.9, 216.1)	88.1 (82.3, 94.3)	888	209	43.3 (37.7, 49.7)
Pohjois-Savo	1353	183.5 (173.9, 193.8)	91.2 (86.6, 96.0)	1153	220	32.1 (28.0, 36.7)
Sisä-Suomi	4767	203.3 (197.5, 209.3)	96.5 (94.1, 99.0)	4219	765	34.6 (32.2, 37.1)
Etelä-Pohjanmaa	1304	233.1 (220.6, 246.4)	95.9 (91.2, 100.8)	1145	192	35.7 (30.9, 41.2)
Kanta-Häme	973	194.6 (182.6, 207.4)	97.2 (92.1, 102.5)	863	154	33.8 (28.8, 39.7)
Pirkanmaa	2490	193.8 (186.2, 201.7)	96.6 (93.2, 100.2)	2211	419	34.3 (31.1, 37.8)
Länsi-Suomi	4587	191.2 (185.7, 196.9)	94.3 (92.0, 96.7)	3972	918	39.7 (37.2, 42.4)
Pohjanmaa	1022	218.0 (204.8, 232.0)	91.8 (87.1, 96.8)	870	172	36.4 (31.3, 42.3)
Satakunta	1153	174.1 (164.2, 184.7)	97.2 (92.9, 101.7)	993	297	47.3 (42.1, 53.0)
Varsinais-Suomi	2412	189.4 (181.9, 197.2)	94.1 (90.7, 97.5)	2109	449	37.2 (33.8, 40.8)
Pohjois-Suomi	3558	181.5 (175.6, 187.7)	92.7 (89.9, 95.7)	3053	705	39.4 (36.5, 42.4)
Kainuu	396	164.7 (149.0, 182.0)	92.0 (84.0, 100.9)	327	81	37.1 (29.8, 46.3)
Keski-Pohjanmaa	410	220.0 (199.3, 242.8)	97.4 (91.4, 103.9)	353	72	41.8 (33.0, 52.8)
Lappi	1073	196.8 (185.2, 209.1)	90.8 (85.7, 96.2)	912	225	44.7 (39.2, 51.1)
Pohjois-Pohjanmaa	1679	169.9 (161.9, 178.3)	92.9 (88.4, 97.7)	1461	327	36.4 (32.6, 40.6)
Koko maa	27122	190.4 (188.1, 192.7)	93.4 (92.3, 94.4)	23620	4796	36.4 (35.4, 37.5)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan

TAULUKKO 15.10: Naisten rintasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla, vuoden 2024 lopussa elossa olevien vuosina 2020–2024 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.

	Ilmaantuvuus		Suhteellinen elossaololuku	Vallitsevuus	Kuolleisuus
Alue	Lkm	Suhde1	5-vuotisluku2	Lkm	Lkm	Suhde1
Etelä-Suomi	10100	171.4 (168.0, 174.8)	92.1 (90.8, 93.3)	9124	1794	27.9 (26.6, 29.2)
Etelä-Karjala	603	156.0 (143.5, 169.5)	91.5 (86.5, 96.8)	545	117	25.0 (20.6, 30.2)
Helsingin kaupunki	2891	175.0 (168.6, 181.6)	90.9 (88.5, 93.5)	2595	527	29.5 (27.1, 32.2)
Itä-Uusimaa	434	153.6 (139.6, 169.0)	89.6 (83.8, 95.8)	378	93	29.7 (24.1, 36.4)
Keski-Uusimaa	932	174.2 (163.3, 185.9)	94.2 (90.7, 97.7)	856	143	25.2 (21.3, 29.7)
Kymenlaakso	867	166.9 (155.7, 178.9)	91.3 (87.1, 95.6)	773	172	28.0 (23.9, 32.7)
Länsi-Uusimaa	2128	177.6 (170.1, 185.4)	93.4 (90.6, 96.3)	1961	357	28.4 (25.5, 31.5)
Päijät-Häme	1068	165.0 (155.0, 175.7)	91.2 (87.6, 95.0)	927	203	26.9 (23.3, 31.0)
Vantaa ja Kerava	1177	180.7 (170.5, 191.4)	94.3 (90.8, 97.9)	1089	182	27.5 (23.8, 31.9)
Itä-Suomi	3767	155.9 (150.8, 161.2)	93.2 (91.3, 95.1)	3400	706	25.4 (23.5, 27.4)
Etelä-Savo	669	148.9 (137.3, 161.4)	89.8 (85.2, 94.6)	595	148	27.7 (23.4, 32.9)
Keski-Suomi	1187	158.5 (149.4, 168.0)	96.0 (92.8, 99.2)	1085	214	25.5 (22.2, 29.2)
Pohjois-Karjala	730	149.5 (138.6, 161.2)	93.6 (89.4, 98.0)	660	145	26.3 (22.2, 31.2)
Pohjois-Savo	1181	161.6 (152.4, 171.4)	92.6 (89.1, 96.2)	1060	199	23.2 (20.1, 26.8)
Sisä-Suomi	4225	169.2 (164.0, 174.5)	92.5 (90.5, 94.5)	3800	788	27.2 (25.3, 29.3)
Etelä-Pohjanmaa	899	160.4 (149.8, 171.7)	91.5 (86.9, 96.4)	801	162	25.1 (21.4, 29.5)
Kanta-Häme	842	161.3 (150.4, 173.0)	93.6 (89.8, 97.5)	750	162	26.9 (22.9, 31.5)
Pirkanmaa	2484	175.7 (168.8, 183.0)	92.3 (89.8, 94.9)	2249	464	28.3 (25.8, 31.1)
Länsi-Suomi	4262	172.1 (166.8, 177.5)	92.4 (90.5, 94.3)	3846	717	24.8 (23.0, 26.8)
Pohjanmaa	696	148.8 (137.8, 160.7)	95.6 (91.2, 100.2)	627	150	27.0 (22.9, 31.9)
Satakunta	1116	173.0 (162.7, 183.9)	88.3 (84.4, 92.5)	995	185	23.3 (20.0, 27.1)
Varsinais-Suomi	2450	179.6 (172.4, 187.1)	93.4 (91.0, 95.9)	2224	382	24.7 (22.3, 27.5)
Pohjois-Suomi	2793	143.2 (137.9, 148.7)	92.0 (89.5, 94.6)	2520	477	21.9 (20.0, 24.0)
Kainuu	311	136.5 (121.4, 153.4)	90.3 (82.9, 98.3)	273	56	23.4 (17.7, 30.9)
Keski-Pohjanmaa	257	137.5 (121.2, 156.0)	92.5 (83.9, 101.9)	237	47	21.3 (15.8, 28.6)
Lappi	744	144.7 (134.4, 155.9)	92.7 (88.3, 97.4)	672	152	26.4 (22.4, 31.1)
Pohjois-Pohjanmaa	1481	144.7 (137.4, 152.4)	92.1 (88.6, 95.7)	1338	222	19.6 (17.1, 22.4)
Koko maa	25285	165.0 (162.9, 167.1)	92.3 (91.5, 93.1)	22805	4513	26.1 (25.3, 26.9)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan

TAULUKKO 15.11: Paksu- ja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla, vuoden 2024 lopussa elossa olevien vuosina 2020–2024 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.

	Ilmaantuvuus		Suhteellinen elossaololuku	Vallitsevuus	Kuolleisuus
Alue	Lkm	Suhde1	5-vuotisluku2	Lkm	Lkm	Suhde1
Etelä-Suomi	7697	68.2 (66.7, 69.8)	71.8 (69.7, 73.9)	5469	2527	22.1 (21.2, 23.0)
Etelä-Karjala	621	73.3 (67.6, 79.5)	73.8 (67.5, 80.6)	425	201	22.8 (19.8, 26.2)
Helsingin kaupunki	1971	65.9 (63.0, 68.9)	72.6 (68.3, 77.1)	1413	678	22.5 (20.9, 24.3)
Itä-Uusimaa	395	70.7 (64.0, 78.1)	76.8 (68.7, 85.7)	294	121	21.5 (18.0, 25.8)
Keski-Uusimaa	663	65.7 (60.8, 70.9)	71.1 (64.5, 78.4)	480	201	20.1 (17.5, 23.1)
Kymenlaakso	830	75.0 (70.0, 80.5)	75.3 (69.6, 81.5)	587	300	25.8 (23.0, 28.9)
Länsi-Uusimaa	1478	65.9 (62.6, 69.4)	70.1 (65.2, 75.5)	1054	472	21.2 (19.4, 23.2)
Päijät-Häme	962	71.3 (66.9, 76.1)	67.0 (61.3, 73.1)	649	330	23.6 (21.1, 26.3)
Vantaa ja Kerava	777	65.2 (60.7, 70.0)	72.7 (66.2, 79.8)	567	224	19.0 (16.6, 21.6)
Itä-Suomi	3227	62.8 (60.7, 65.1)	69.4 (66.3, 72.7)	2252	1089	20.4 (19.2, 21.6)
Etelä-Savo	667	70.1 (64.8, 75.8)	67.0 (60.0, 74.8)	476	210	20.9 (18.2, 24.1)
Keski-Suomi	984	62.7 (58.8, 66.8)	71.2 (65.6, 77.3)	699	346	21.4 (19.2, 23.8)
Pohjois-Karjala	635	60.1 (55.5, 65.0)	72.2 (65.2, 80.1)	437	207	18.8 (16.4, 21.6)
Pohjois-Savo	941	60.7 (56.8, 64.8)	65.8 (60.5, 71.7)	640	326	20.2 (18.1, 22.5)
Sisä-Suomi	3427	66.7 (64.5, 69.0)	68.2 (65.2, 71.4)	2323	1251	23.3 (22.0, 24.6)
Etelä-Pohjanmaa	799	66.9 (62.3, 71.8)	63.6 (56.7, 71.3)	531	312	24.7 (22.1, 27.7)
Kanta-Häme	725	67.4 (62.6, 72.6)	71.5 (64.8, 78.9)	497	238	21.1 (18.6, 24.0)
Pirkanmaa	1903	66.3 (63.4, 69.4)	69.1 (65.3, 73.0)	1295	701	23.5 (21.8, 25.3)
Länsi-Suomi	3544	68.1 (65.8, 70.4)	68.9 (65.9, 72.0)	2425	1280	23.4 (22.2, 24.8)
Pohjanmaa	680	67.4 (62.4, 72.8)	67.9 (60.1, 76.6)	468	227	21.5 (18.8, 24.6)
Satakunta	954	67.3 (63.0, 71.8)	70.5 (65.6, 75.8)	624	387	25.8 (23.3, 28.6)
Varsinais-Suomi	1910	68.7 (65.6, 71.9)	68.5 (64.5, 72.8)	1333	666	22.9 (21.2, 24.7)
Pohjois-Suomi	2384	58.6 (56.2, 61.0)	70.1 (66.2, 74.2)	1680	826	19.7 (18.4, 21.1)
Kainuu	283	58.7 (52.1, 66.2)	55.0 (36.2, 83.5)	182	110	21.3 (17.6, 25.8)
Keski-Pohjanmaa	264	68.4 (60.5, 77.4)	76.3 (66.7, 87.2)	186	93	23.0 (18.7, 28.3)
Lappi	645	58.6 (54.1, 63.3)	70.3 (64.3, 77.0)	456	212	18.6 (16.2, 21.3)
Pohjois-Pohjanmaa	1192	56.9 (53.7, 60.2)	71.5 (66.8, 76.5)	856	411	19.3 (17.5, 21.3)
Koko maa	20421	65.8 (64.9, 66.8)	70.0 (68.8, 71.3)	14250	7024	22.0 (21.4, 22.5)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan

TAULUKKO 15.12: Naisten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla, vuoden 2024 lopussa elossa olevien vuosina 2020–2024 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.

	Ilmaantuvuus		Suhteellinen elossaololuku	Vallitsevuus	Kuolleisuus
Alue	Lkm	Suhde1	5-vuotisluku2	Lkm	Lkm	Suhde1
Etelä-Suomi	2481	38.9 (37.3, 40.5)	29.0 (26.5, 31.7)	906	1789	27.4 (26.1, 28.7)
Etelä-Karjala	139	30.6 (25.8, 36.4)	29.6 (21.2, 41.3)	48	98	21.1 (17.2, 25.9)
Helsingin kaupunki	732	42.0 (39.0, 45.2)	32.9 (28.2, 38.3)	287	494	27.7 (25.3, 30.3)
Itä-Uusimaa	127	41.2 (34.5, 49.2)	32.6 (23.4, 45.4)	40	109	34.6 (28.6, 41.9)
Keski-Uusimaa	216	38.4 (33.6, 44.0)	31.1 (23.2, 41.6)	86	144	25.4 (21.5, 29.9)
Kymenlaakso	226	36.0 (31.5, 41.2)	20.4 (14.1, 29.5)	65	186	28.3 (24.4, 32.8)
Länsi-Uusimaa	452	35.6 (32.4, 39.1)	26.9 (22.0, 32.9)	146	347	27.0 (24.3, 30.1)
Päijät-Häme	292	38.8 (34.4, 43.7)	24.8 (18.8, 32.8)	95	209	27.2 (23.7, 31.3)
Vantaa ja Kerava	297	44.6 (39.7, 50.0)	34.4 (27.5, 43.1)	139	202	30.3 (26.4, 34.9)
Itä-Suomi	785	27.5 (25.6, 29.6)	26.2 (22.0, 31.3)	299	556	19.1 (17.5, 20.8)
Etelä-Savo	157	29.1 (24.7, 34.3)	21.2 (13.2, 34.0)	56	116	21.1 (17.4, 25.5)
Keski-Suomi	230	26.6 (23.3, 30.4)	29.6 (22.0, 39.8)	87	165	18.5 (15.8, 21.7)
Pohjois-Karjala	168	29.2 (25.0, 34.1)	27.1 (19.3, 38.0)	66	125	21.1 (17.7, 25.3)
Pohjois-Savo	230	26.3 (23.1, 30.1)	25.5 (17.6, 36.9)	90	150	16.9 (14.3, 19.9)
Sisä-Suomi	955	33.4 (31.3, 35.7)	28.5 (24.7, 32.9)	364	662	22.6 (20.9, 24.4)
Etelä-Pohjanmaa	202	32.2 (27.9, 37.1)	37.1 (28.5, 48.4)	88	129	19.4 (16.3, 23.2)
Kanta-Häme	223	37.5 (32.8, 43.0)	28.1 (20.8, 38.0)	83	163	26.6 (22.7, 31.2)
Pirkanmaa	530	32.5 (29.7, 35.4)	25.8 (21.0, 31.6)	193	370	22.4 (20.2, 24.9)
Länsi-Suomi	1007	35.1 (32.9, 37.4)	24.9 (20.9, 29.6)	384	700	23.6 (21.9, 25.5)
Pohjanmaa	174	32.8 (28.1, 38.3)	26.9 (18.4, 39.3)	71	112	20.4 (16.8, 24.7)
Satakunta	269	34.1 (30.1, 38.6)	18.6 (12.6, 27.5)	94	196	24.4 (21.1, 28.2)
Varsinais-Suomi	564	36.3 (33.3, 39.5)	27.4 (21.9, 34.2)	219	392	24.3 (22.0, 26.9)
Pohjois-Suomi	808	36.8 (34.3, 39.4)	24.3 (20.2, 29.2)	258	640	28.4 (26.2, 30.7)
Kainuu	80	31.3 (24.9, 39.2)	25.7 (14.8, 44.6)	21	67	25.6 (20.0, 32.8)
Keski-Pohjanmaa	67	30.3 (23.7, 38.8)	32.9 (19.8, 54.8)	20	53	23.5 (17.8, 31.1)
Lappi	252	42.6 (37.6, 48.4)	21.8 (15.5, 30.6)	81	201	32.4 (28.2, 37.4)
Pohjois-Pohjanmaa	409	36.2 (32.8, 40.0)	25.3 (19.7, 32.6)	136	319	27.8 (24.9, 31.1)
Koko maa	6071	35.2 (34.3, 36.1)	27.1 (25.5, 28.8)	2220	4382	24.7 (24.0, 25.5)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan

TAULUKKO 15.13: Miesten keuhkosyövän ikävakioitu ilmaantuvuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, viiden vuoden suhteellinen elossaololuku vuosina 2020–2024 todetuilla potilailla, vuoden 2024 lopussa elossa olevien vuosina 2020–2024 todettujen potilaiden lukumäärä (vallitsevuus) ja kuolleisuus (lukumäärä ja suhde 100 000 henkilövuotta kohti) vuosijaksolla 2020–2024, hyvinvointialueilla ja Helsingissä, yhteistyöalueilla ja koko maassa.

	Ilmaantuvuus		Suhteellinen elossaololuku	Vallitsevuus	Kuolleisuus
Alue	Lkm	Suhde1	5-vuotisluku2	Lkm	Lkm	Suhde1
Etelä-Suomi	3100	61.8 (59.6, 64.1)	16.3 (14.3, 18.4)	780	2512	50.8 (48.8, 52.9)
Etelä-Karjala	224	56.5 (49.4, 64.5)	16.4 (10.4, 25.9)	53	193	48.7 (42.2, 56.2)
Helsingin kaupunki	767	62.3 (58.0, 66.9)	16.4 (12.7, 21.2)	202	625	51.9 (47.9, 56.2)
Itä-Uusimaa	164	63.9 (54.7, 74.8)	17.3 (10.7, 27.7)	36	129	51.1 (42.9, 61.0)
Keski-Uusimaa	280	59.6 (52.9, 67.2)	15.8 (10.4, 24.0)	75	218	46.9 (40.9, 53.7)
Kymenlaakso	364	70.2 (63.2, 77.9)	16.4 (11.3, 23.8)	93	290	55.6 (49.4, 62.5)
Länsi-Uusimaa	614	61.0 (56.2, 66.1)	13.7 (10.1, 18.7)	138	509	51.0 (46.7, 55.8)
Päijät-Häme	391	62.3 (56.3, 69.0)	18.1 (13.2, 24.9)	101	310	50.0 (44.6, 56.0)
Vantaa ja Kerava	296	58.3 (51.8, 65.6)	19.6 (13.3, 28.7)	82	238	49.3 (43.2, 56.2)
Itä-Suomi	1426	58.0 (55.0, 61.1)	18.5 (15.6, 22.0)	361	1154	46.7 (44.0, 49.5)
Etelä-Savo	298	64.8 (57.7, 72.8)	14.5 (9.1, 23.3)	71	238	51.1 (44.9, 58.2)
Keski-Suomi	397	53.5 (48.4, 59.2)	23.0 (17.5, 30.2)	104	319	42.6 (38.1, 47.7)
Pohjois-Karjala	326	63.4 (56.8, 70.9)	12.1 (7.3, 20.3)	67	282	54.4 (48.3, 61.4)
Pohjois-Savo	405	54.5 (49.4, 60.2)	20.7 (15.1, 28.2)	119	315	42.6 (38.1, 47.7)
Sisä-Suomi	1445	60.1 (57.0, 63.3)	17.6 (14.6, 21.3)	414	1105	46.2 (43.5, 49.0)
Etelä-Pohjanmaa	354	61.7 (55.5, 68.6)	16.9 (11.5, 24.8)	103	279	48.4 (42.9, 54.5)
Kanta-Häme	323	63.0 (56.4, 70.4)	19.4 (14.1, 26.7)	86	260	51.2 (45.2, 57.9)
Pirkanmaa	768	58.4 (54.3, 62.7)	17.7 (13.4, 23.3)	225	566	43.4 (39.9, 47.2)
Länsi-Suomi	1571	64.6 (61.4, 67.9)	15.1 (12.3, 18.6)	424	1255	52.0 (49.1, 55.0)
Pohjanmaa	304	63.0 (56.2, 70.7)	17.7 (11.2, 28.1)	91	240	49.9 (43.9, 56.8)
Satakunta	443	66.7 (60.6, 73.3)	10.6 (6.4, 17.4)	108	370	55.6 (50.1, 61.7)
Varsinais-Suomi	824	64.2 (59.9, 68.8)	16.9 (13.2, 21.6)	225	645	50.9 (47.1, 55.1)
Pohjois-Suomi	1305	66.9 (63.3, 70.6)	16.2 (12.9, 20.3)	339	1063	54.7 (51.4, 58.1)
Kainuu	156	65.3 (55.6, 76.6)	14.9 (9.1, 24.3)	28	140	58.1 (49.0, 68.7)
Keski-Pohjanmaa	97	53.8 (44.0, 65.9)	25.0 (15.0, 41.7)	33	69	37.8 (29.7, 48.1)
Lappi	422	77.3 (70.2, 85.2)	13.7 (8.3, 22.5)	95	349	64.1 (57.6, 71.3)
Pohjois-Pohjanmaa	630	64.0 (59.1, 69.2)	16.9 (12.1, 23.6)	183	505	51.9 (47.5, 56.7)
Koko maa	8901	62.1 (60.8, 63.4)	16.7 (15.5, 18.0)	2325	7137	50.1 (48.9, 51.3)
1 per 100 000 henkilövuotta ja ikävakioitu Suomen 2014 väestöön
2 ikävakioitu koko maan potilaiden ikäjakaumaan

16 Suositeltu viittaus

Tähän raporttiin viitataan seuraavasti:

• Seppä K, Lappi-Heikkinen S, Hermiö E, Johansson S, Väisänen T, Pitkäniemi J. Syöpä 2024. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Saatavissa: https://syoparekisteri.fi/raportit-ja-katsaukset/syopa-raportti/, viitattu päivä/kuukausi/vuosi.