Syöpäseulontojen vaikuttavuus riippuu siitä, miten hyvin seulontaan kutsutut niihin osallistuvat.
Syöpäseulontaan osallistuminen on Suomessa yleisesti ottaen hyvällä tasolla, mutta seulonnoissa käymisessä on kuitenkin väestöryhmittäisiä eroja. Suomen Syöpärekisterin tutkija Maija Jäntti on vastikään selvittänyt suolistosyövän seulontaan osallistumattomuuden syitä.
– Tiedämme, että nuoremmat ikäluokat jättävät seulonnan vanhempia ikäluokkia useammin väliin. Lisäksi miehet, naimattomat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat suolistosyövän seulontaan muuta väestöä harvemmin, Jäntti toteaa.
Riittävä määrä relevanttia tietoa tukee päätöksenteossa
Seulontoihin osallistuminen on aina vapaaehtoista, mutta kutsuttuja voidaan tukea päätöksenteossa oikealla ja riittävällä tiedolla. Myös kutsukäytäntöjen on todettu vaikuttavan seulontaan osallistumispäätökseen. Jäntti toteaakin, että tiettyjen väestöryhmien selvästi muita vähäisempi osallistumisinto edellyttää tarkkaa pohdintaa tutkijoilta.
– Eivätkö ihmiset vain halua osallistua vai onko kyse sittenkin siitä, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa seulonnoista?
Suomessa seulontaan osallistuminen on vaivatonta, koska käytössä on kotona tehtävä testi.
– Suolistosyövän seulontatesti lähetetään kutsun mukana postitse kotiin. Näytteen ottaminen käy helposti: se otetaan itse WC-käynnin yhteydessä sivelemällä testitikkua ulosteessa. Tämän jälkeen testitikku suljetaan putkiloon ja putkilo tikkuineen lähetetään tutkittavaksi laboratorioon, Jäntti kertoo.
Jäntti painottaakin, että seulonnoista on tärkeää jakaa riittävästi relevanttia tietoa, jotta jokainen voi tehdä perustellun päätöksen omasta osallistumisestaan.
– Meidän tulisi tavoittaa kaikki väestöryhmät mahdollisimman tehokkaasti.
Seulontaan osallistumisesta muodostuu parhaimmillaan jatkumo
Jäntin tutkimuksesta kävi ilmi se, että seulontaan kutsuttujen toiminta ensimmäisellä kutsukerralla vaikutti selvästi siihen, miten hän toimi jatkossa.
– Ensimmäisellä kerralla osallistunut siis osallistui myös toisen ja kolmannen kerran ja niin edelleen. Ensimmäisen kutsukerran osallistumattomista noin 80 prosenttia ei osallistunut myöskään toisella kutsukerralla, Jäntti kertoo.
– Mielenkiintoinen havainto tutkimuksessamme kuitenkin oli se, että jos kutsuttu osallistui seulontaan toisella kerralla vaikkei ollut osallistunut ensimmäisen kutsun saatuaan, niin tämä lisäsi todennäköisyyttä osallistua jatkossa.
Uutta suolistosyövän seulontaohjelmaa on pilotoitu Suomessa vuodesta 2019. Sen perusteella tiedetään lisäksi, miten merkittäviä uusintakutsut ovat hyvän osallistumisaktiivisuuden saavuttamiseksi.
– On ratkaisevan tärkeää, että kunnat lähettävät muistutukset. Esimerkiksi miehistä suoraan ensimmäisestä kutsusta seulontaan osallistuu vajaa puolet, mutta kahden muistutuksen jälkeen jo kolme neljästä. Naisilla ensimmäisen kutsun perusteella toimii kuusi kymmenestä ja kahden muistutuksen jälkeen kahdeksan kymmenestä.
Erityishuomiota väestöryhmien välisiin eroihin osallistumisessa
Koska kattava ja aktiivinen seulontaan osallistuminen on vaikuttavan seulontaohjelman ydin, tutkijoiden havainnot alleviivaavat sitä, miksi kutsuttujen tavoittamiseen kannattaa panostaa.
– Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää eri väestöryhmien ja ensimmäisellä kutsukerralla osallistumattomien tavoittamiseen, Jäntti summaa.
Julkaisun tiedot:
Maija Jäntti, Sirpa Heinävaara, Nea Malila, Tytti Sarkeala (2021) Sociodemographic features and patterns of nonparticipation in colorectal cancer screening in Finland, The European Journal of Public Health, Vol. 31, No. 4, 890–894, DOI: 10.1093/eurpub/ckab074