Suolistosyövän seulonta

Suomessa oli vuosina 2004–2016 käynnissä suolistosyövän seulonta tutkimusasetelmassa, joka kattoi laajimmillaan lähes puolet kohdeväestöstä. Vuonna 2019 seulonta käynnistyy uudelleen vapaaehtoisissa kunnissa ja laajenee myöhemmin valtakunnalliseksi ohjelmaksi.

Vuosina 2004–2016 käynnissä olleessa suolistosyövän seulonnassa puolet 60–69-vuotiaista miehistä ja naisista kutsuttiin seulontaan ja puolet jäi vertailuryhmäksi, jotka eivät saaneet seulontakutsua. Seulontatestinä käytettiin guajakkipohjaista ulosteen veritestiä (gFOBT).
Noin 70 prosenttia kutsutuista osallistui seulontaan eli lähetti ulostenäytteen seulontalaboratorioon. Kolme sadasta seulontaan osallistuneesta ohjattiin jatkotutkimuksiin kolonoskopiaan eli suoliston tähystykseen. Syöpiä tai vaikeita esiasteita löytyi noin joka kymmenenneltä tähystykseen lähetetyltä (1.).

Vuonna 2015 julkaistiin väliraportti, jossa tarkasteltiin seulonnan vaikutusta suolistosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen (2.). Siinä ei 4,5 vuoden keskimääräisen seuranta-ajan jälkeen havaittu eroa seulontaan kutsuttujen ja kutsumattomien välillä. Seulontaan kutsutuilla miehillä suolistosyöpäkuolleisuus oli alhaisempi ja naisilla korkeampi kuin heidän seulontaan kutsumattomalla vertailuryhmällään. Seulonta kuitenkin vähensi suolistosyöpäkuolleisuutta tutkimukseen osallistuneissa kunnissa hieman, kun seulonnasta johtuva hyvien käytäntöjen leviäminen otettiin huomioon. (3.). Ohjelmaan kutsuttujen ja osallistuneiden seurantaa jatketaan edelleen.

Euroopan Unioni suosittaa suolistosyövän seulontaa jäsenmailleen (4.). Uusia seulontaohjelmia onkin käynnistetty esimerkiksi Alankomaissa ja muissa Pohjoismaissa. Myös Suomessa seulontaohjelmaa ollaan käynnistämässä uudestaan siten, että testi vaihdetaan käytettävyydeltään parempaan ja tutkimuksin validoituun immunokemialliseen testiin (FIT) (5.). Seulonta alkaa vapaaehtoisissa kunnissa, ja laajenee myöhemmin valtakunnalliseksi ohjelmaksi.

Uudelleenkäynnistettävän seulonnan suunnitteluun ovat osallistuneet Suomen Syöpärekisterin lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä joukko kliinisiä asiantuntijoita.

Ensimmäisenä vuonna kutsun seulontaan saavat 60–66-vuotiaat miehet ja naiset niissä kunnissa, jotka tarjoavat suolistosyövän seulonnan asukkailleen. Heille lähetetään seulontatesti kutsun mukana. Testi on kotona otettava, ja siihen riittää yksi ulostenäyte. Kun ohjelma on saavuttanut koko laajuutensa, kaikki 60–74-vuotiaat kutsutaan seulontaan kahden vuoden välein.

Vuosina 2004-2016 käynnissä olleen suolistosyövän satunnaistetun seulontaohjelman tärkeimmät tunnusluvut löytyvät seulontatilastoista.

Viitteet:

  1. Malila N, Anttila A, Hakama M. Colorectal cancer screening in Finland: details of the national screening programme implemented in Autumn 2004. J Med Screen 2005; 12: 28–32.
  2. Pitkäniemi J, Seppä K, Hakama M ym. Effectiveness of screening for colorectal cancer with a faecal occult-blood test, in Finland. BMJ Open Gastro 2015; 2: e000034.
  3. Miettinen J, Malila N, Hakama M ym. Spillover improved survival in non-invited patients of the colorectal cancer screening programme. J Med Screen 2017; Jan 1:969141317718220.
  4. European Colorectal Cancer Screening Guidelines Working Group. European guidelines for quality assurance in colorectal cancer screening and diagnosis: overview and introduction to the full supplement publication. Endoscopy 2013; 45: 51-9.
  5. International Agency for Research on Cancer Handbook Working Group. The IARC Perspective on Colorectal Cancer Screening. N. Engl J Med 2018; 378;18