Rintasyövän seulonta

Rintasyövän seulontaan eli mammografia-tutkimukseen kutsutaan 50-69 vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein.

Seulontaan osallistuu yli 80 prosenttia kutsun saaneista naisista. Jatkotutkimuksiin eli ultraäänitutkimukseen ja neulanäytteeseen kutsutaan alle kolme prosenttia osallistuneista, ja heistä noin 20 prosentilla löytyy rintasyöpä.

Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 5000 naista. Heistä runsas puolet on seulontaikäisiä, 50-69-vuotiaita. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen (1.).

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty (2.). Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan (3.).

Kansainvälisissä tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta myös 70-74-vuoden iässä (4.). Seulonnan laajentamista tähän ikäryhmään tulisikin jatkossa pohtia.

Seulonnasta on myös haittoja

Hyötyjen lisäksi rintasyövän seulonta aiheuttaa myös haittoja. Yksi viidestä seulontaan säännöllisesti osallistuvasta naisesta lähetetään vähintään kerran tarpeettomasti jatkotutkimuksiin (5.).

Seulonnassa myös todetaan pieniä varhaisessa vaiheessa olevia kasvaimia, joista osa ei olisi aiheuttanut oireita naisen elinaikana. Tutkimusten mukaan tällaisia on kuitenkin korkeintaan kymmenesosa seulontaan osallistuneiden naisten rintasyöpäkasvaimista (6., 7.).

Rintasyövän seulontaohjelman tärkeimmät tunnusluvut löytyvät seulontatilastoista.

Viitteet

  1. Sarkeala T, Luostarinen T, Dyba T, Anttila A. Breast carcinoma detection modes and death in a female population in relation to population-based mammography screening. SpringerPlus 2014; 3: 348.
  2. Sarkeala T, Heinävaara S, Anttila A. Organised mammography screening reduces breast cancer mortality: A cohort study from Finland. Int J Cancer 2008; 122: 164–9.
  3. Heinävaara S, Sarkeala T, Anttila A. Impact of organised mammography screening on breast cancer mortality in a case-control and cohort study. Br J Cancer, doi: 10.1038/bjc.2016.68.
  4. Lauby-Secretan B, Scoccianti C, Loomis D ym. Breast cancer screening – viewpoint of the IARC working group. NEJM 2015; 372: 2353-58.
  5. Hofvind S, Ponti A, Patnick J ym. False-positive results in mammographic screening for breast cancer in Europe: a literature review and survey of service screening programmes. J Med Screen 2012; 19 (Suppl 1): 57–66.
  6. Puliti D, Duffy SW, Miccinesi G ym. Overdiagnosis in mammographic screening for breast cancer in Europe: a literature review. J Med Screen 2012; 19 (Suppl 1): 42–56.
  7. Heinävaara S, Sarkeala T, Anttila A. Overdiagnosis due to breast cancer screening: updated estimates of the Helsinki service study in Finland. Br J Cancer 2014; 111(7): 1463–8.