Suomen Syöpärekisteri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kansallinen syöpäkeskus (FICAN) selvittävät yhteistyössä keinoja seurata ja kehittää syövän hoidon laatua Suomessa.
Suomen Syöpärekisterissä on viime kuukaudet tehty pohjatyötä syövän laaturekisteriä varten.
– Työssä haastavaa on ollut tiedon määrä ja sen rajaaminen. Laaturekisterin valmistelutyössä hyödynnetään nykyisiä kansallisia rekistereitä, joissa tietoa on paljon. Silloin täytyy varoa, ettei hypätä heti liian pitkälle, vaan edetään loogisesti vaihe kerrallaan, asiantuntija Nea Malila kertoo.
Tarkoitus on selvittää, miten nykyisissä rekisterissä jo olemassa olevaa tietoa voitaisiin hyödyntää syövän hoidon ja palveluiden laadun kehittämisessä. Siksi Syöpärekisterissä on mietitty tarkkaan sitä, mitä tietoa ja miten rekistereistä laaturekisteritoimintaa ajatellen poimitaan. Ensi vaiheessa laaturekisteritoimintaa pilotoidaan keuhkosyöpää koskevilla tiedoilla.
Tärkeää ja motivoivaa työtä
Tähän mennessä rekistereistä on koostettu kokonaiskuvaa siitä, millaisia keuhkosyöpää sairastavat potilaat ovat, mitä keuhkosyövän tyyppiä he sairastavat, miten heitä hoidetaan ja millaisia eroja heidän hoidossaan kenties alueittain on.
– Seuraava looginen kysymys on, että mistä mahdolliset erot hoidossa johtuvat. Selittääkö eroa potilaiden ikä, sukupuoli tai keuhkosyövän tyyppi – tähän asti voimme pian ottaa kantaa, mutta siitä eteenpäin emme, Malila sanoo.
– Syvemmälle pääsee kyllä, kun ensin päätämme, missä kysymyksissä syvemmälle pitää päästä.
Laaturekisterin valmistelutyö koetaan Syöpärekisterissä hyvin tärkeäksi, ja keuhkosyöpää koskevilla tiedoilla valmistelutyön tekeminen erityisen motivoivaksi.
– Keuhkosyöpään sairastuvien määrä on suuri, mutta heistä selviytyy valitettavasti melko harva. On tärkeää päästä kiinni asioihin, joilla voimme parantaa keuhkosyövän ennustetta.