Esittelemme Kuukauden tutkija -juttusarjassamme Suomen Syöpärekisterin tutkijoita ja heidän tutkimustaan. Tällä kertaa vuorossa on erikoistutkija Laura Madanat.
Kuka olet?
Olen Laura Madanat, lastenlääkäri ja post doc -vaiheen tutkija. Tutkimukseni keskittyy lapsuusiän syöpään.
Miten päädyit Syöpärekisteriin tekemään tutkimusta?
Tulin alun perin Suomen Syöpärekisteriin vuonna 2006. Olin jo toisena lääkisvuonna liittynyt kliiniseen tutkijakouluun ja aloin etsiä syventävien opintojen tutkimusaihetta. Tuolloin oli käynnistymässä National Institutes of Healthilta rahoitusta saanut hanke, jossa oli mukana Suomi ja Tanska. Sen tavoitteena oli selvittää, voiko lapsena ja nuorena saadut syöpähoidot aiheuttaa syöpäpotilaiden jälkeläisissä terveyshaittoja, kuten syöpää tai epämuodostumia. Syöpärekisterin kautta avautui mahdollisuus osallistua tähän kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen.
Mikä on tutkimuksesi aihe?
Tutkimustyöni täällä Syöpärekisterissä on tähän asti keskittynyt lapsuusiän syöpään ja sen seurauksiin. Tutkimuksissa on pystytty tunnistamaan ne henkilöt, joilla on suurentunut riski kehittää syöpähoitojen myöhäisvaikutuksia. Tutkimuksissa on esimerkiksi selvinnyt, että lantion alueen sädehoitoa saaneilla naisilla on suurempi riski synnyttää ennenaikaisesti. On ollut hienoa nähdä, että näitä tuloksia on hyödynnetty syövän sairastaneiden jälkiseurannan järjestämisessä.
Nyt alkaneessa postdoc-tutkimuksessa keskityn lasten syöpien periytyvyyteen ja genetiikkaan. Tällä hetkellä lapsuusiän syövän syntymekanismeista tiedetään hyvin vähän. Aikuisiän syövässä ympäristötekijöillä, kuten esim. tupakoinnilla, on osoitettu olevan suora yhteys syövän syntyyn. Näin ei kuitenkaan ole lasten syöpien kohdalla voitu osoittaa. Koska lapsuuden syöpä ilmenee varhain elämäkaaren mittakaavassa, on mahdollista, että perimällä voisi olla suurempi rooli lasten syöpien synnyssä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri osuus lapsuusiän syövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta.
Mitä vaikutuksia ennakoit tutkimustuloksillasi olevan?
Tutkimuksella on mahdollisuus parhaimmillaan tunnistaa uusia geenejä, jotka voivat altistaa syövälle. Kun geeni löytyy, se avaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin syövän syntyä ja sen solutason mekanismeja, ja näin ohjata myös tulevaisuuden syöpähoitoja. Konkreettisesti myös se, että syöpäalttius kyetään tunnistamaan on oleellista, sillä näin syöpäalttiusgeenien kantajia voidaan seurata ja todeta syöpä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisella toteamisella on osoitettu olevan merkitystä monessa syöpätyypissä.
Mikä on parasta Syöpärekisterissä?
Syöpärekisterissä parasta on lukemattomat mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön ja kannustava työilmapiiri. Syöpärekisterin kautta olen päässyt myös osaksi innostavaa tiedeyhteisöä. Koska lapsuussyöpä on harvinainen sairaus, korostuu työssäni kansainvälisen yhteistyön tärkeys. Onneksi tämä on ymmärretty Syöpärekisterissä.
Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?
Tarkoituksena on lähteä ensi viikolla Bostoniin Harvardin yliopistoon tutustumaan tutkimusryhmään, jossa tulen työskentelemään seuraavan kahden vuoden aikana.
Vinkkaatko vielä lopuksi jostain alaa koskevasta kiinnostavasta jutusta?
Nordic Summer School on pohjoismaisten syöpärekistereiden järjestämä syöpäepidemiologian kurssi, jota suosittelen lämpimästi kaikilla alasta kiinnostuneille.
Kuukauden tutkija: Laura Madanat from Syöpäjärjestöt on Vimeo.