Etusivu » Seulonta » Rintasyövän seulonta

Rintasyövän seulonta

Rintasyövän seulontaan eli mammografia-tutkimukseen kutsutaan 50-69 vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein. Lainsäädännön vaatimusten mukaisesti seulontatiedot toimitetaan Syöpärekisteriin, joka arvioi seulonnan laatua ja vaikuttavuutta.

rintasyövän seulontaohjelman logo

Seulontaan osallistuu yli 80 prosenttia kutsun saaneista naisista. Jatkotutkimuksiin eli ultraäänitutkimukseen ja neulanäytteeseen kutsutaan alle kolme prosenttia osallistuneista, ja heistä noin 20 prosentilla löytyy rintasyöpä.

Rintasyövän seulontaan kutsutaan 50-69 vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein. Seulontaan oikeutettuja ovat myös sukupuolensa mieheksi vahvistaneet henkilöt sekä pitkäaikaisesti rintasyövän riskiä lisäävää hormonivalmistetta käyttäneet, mutta näitä ryhmiä ei erikseen kutsuta seulontaan. Hyvinvointialueen vastuulla on kuitenkin tarjota riittävästi tietoa oikeudesta seulontaan, seulonnan tavoitteista ja vaikuttavuudesta, seulontaan mahdollisesti liittyvistä riskeistä sekä seulonnan järjestämisestä.

Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 5000 naista. Heistä runsas puolet on seulontaikäisiä, 50-69-vuotiaita. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen (1.).

Seulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty (2.). Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan (3.).

Seulonnan kohdeväestön laajentamista tulee jatkossa pohtia. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella nykyinen kohdeikä kannattaisi Suomessa laajentaa ensi sijassa nuorempiin ikäryhmiin, 46–49-vuotiaisiin naisiin ja toissijaisesti sekä nuorempiin että vanhempiin ikäluokkiin eli 46–74-vuotiaisiin (4.). Suomen Syöpärekisterissä käynnissä olevassa tutkimuksessa arvioidaan parhaillaan tarkemmin rintasyöpäseulonnan ikäryhmälaajennuksen kustannusvaikuttavuutta.

Hyvä tietää rintasyöpäseulonnasta -esite (pdf)

Seulonnasta on myös haittoja

Hyötyjen lisäksi rintasyövän seulonta aiheuttaa myös haittoja. Yksi viidestä seulontaan säännöllisesti osallistuvasta naisesta lähetetään vähintään kerran tarpeettomasti jatkotutkimuksiin (5.).

Seulonnassa myös todetaan pieniä varhaisessa vaiheessa olevia kasvaimia, joista osa ei olisi aiheuttanut oireita naisen elinaikana. Tutkimusten mukaan tällaisia on kuitenkin korkeintaan kymmenesosa seulontaan osallistuneiden naisten rintasyöpäkasvaimista (6., 7.).

Rintasyövän seulontaohjelman tärkeimmät tunnusluvut löytyvät seulontatilastoista.

Lue lisää rintasyövän seulonnasta Ilman syöpää -sivustolta.

Seulontaohjelman vuosikatsaus 2022

Vuosikatsaus tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan rintasyövän seulontaohjelmasta. Vuosikatsauksessa esitellään kattavasti seulontaohjelmaa osallistumisen, tulosten, ajallisen kehityksen ja kustannusten näkökulmasta. Myös rintasyövän seulonnan historiaa Suomessa ja sen vaikutusta syöpätaakkaan käsitellään.

Rintasyövän seulontaohjelman vuosikatsaus 2023 (pdf)

Arkisto

Rintasyövän seulontaohjelman vuosikatsaus 2022 (pdf)

Rintasyövän seulontaohjelman vuosikatsaus 2021 (pdf)

Seulontaohjelman vuosikatsaus 2020 (pdf)

Seulontaohjelman vuosikatsaus 2018 (pdf)

Seulontaohjelman vuosikatsaus 2017 (pdf)

 

Lisätietoja

Kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien syöpäseulontojen järjestäminen on hyvinvointialueiden tehtävä. Lisätietoa syöpäseulontojen järjestämisestä löytyy Syöpäseulontojen järjestäminen -sivulta.

Viitteet

  1. Sarkeala T, Luostarinen T, Dyba T, Anttila A. Breast carcinoma detection modes and death in a female population in relation to population-based mammography screening. SpringerPlus 2014; 3: 348.
  2. Sarkeala T, Heinävaara S, Anttila A. Organised mammography screening reduces breast cancer mortality: A cohort study from Finland. Int J Cancer 2008; 122: 164–9.
  3. Heinävaara S, Sarkeala T, Anttila A. Impact of organised mammography screening on breast cancer mortality in a case-control and cohort study. Br J Cancer 2016; 114: 1038-44.
  4. Shafik N, Ilmonen P, Viitasaari L, ym. Flexible transition probability model for asses­sing cost-effectiveness of breast cancer screening extension to include women aged 45-49 and 70-74. PLoS One. 2023 Jun 23;18(6):e0287486. 
  5. Hofvind S, Ponti A, Patnick J ym. False-positive results in mammographic screening for breast cancer in Europe: a literature review and survey of service screening programmes. J Med Screen 2012; 19 (Suppl 1): 57–66.
  6. Puliti D, Duffy SW, Miccinesi G ym. Overdiagnosis in mammographic screening for breast cancer in Europe: a literature review. J Med Screen 2012; 19 (Suppl 1): 42–56.
  7. Heinävaara S, Sarkeala T, Anttila A. Overdiagnosis due to breast cancer screening: updated estimates of the Helsinki service study in Finland. Br J Cancer 2014; 111: 1463–8.