Suomessa käytössä olevien kohdunkaulan- ja rintasyövän seulontaohjelmien hyödyt ovat Syöpärekisterin tutkimusten mukaan selkeästi niiden haittoja suuremmat. Hyötyjen ja haittojen tasapainoa tulee kuitenkin jatkuvasti arvioida.
Suomessa on tällä hetkellä kaksi valtakunnallista syöpien seulontaohjelmaa, kohdunkaulan- ja rintasyövän seulontaohjelmat. Seulontojen avulla syövät pyritään löytämään esiaste- tai varhaisvaiheessa, jolloin hoitoonpääsy nopeutuu, vaativan hoidon tarve voi pienentyä sekä hoitotulokset parantua.
Molemmat seulontaohjelmat ovat menestyksekkäästi vähentäneet kuolleisuutta seulottaviin syöpiin. Seulontojen sekä syöpähoitojen kehityksen myötä esimerkiksi kohdunkaulasyöpään sairastuminen ja kuolleisuus ovat vähentyneet noin 80 prosentilla. Tutkimusten mukaan sekä rintasyövän että kohdunkaulan syövän seulontaikiä kannattaisi pidentää nykyisestä. Myös suolistosyövän seulonnan hyödyistä on vahva näyttö. Sen sijaan vaikka PSA-testiin perustuvan seulonnan arvioidaan vähentävän eturauhasen syövän aiheuttamia kuolemia, eturauhasen väestöseulontaa ei suositella sen aiheuttamien haittojen, kuten ylidiagnostiikan ja ylihoidon takia.
Syöpäseulontojen hyötyjä ja haittoja seurataan jatkuvasti
Suomen Syöpärekisterin yhtenä tehtävänä on arvioida seulontojen hyötyjä ja haittoja.
”Seulonnoissa tutkitaan oireettomia ihmisiä, jotta sairaus voitaisiin todeta niin varhaisessa vaiheessa, että hoito muuttaa ennustetta. Seulonnan ja hoidon aiheuttamien haittojen on kuitenkin oltava lievempiä kuin taudin aiheuttama rasite. Seulonnan haittapuolia ovat ylidiagnosointi ja ylihoitaminen. Seulonta ei myöskään varmuudella löydä kaikkia syöpiä”, toteaa Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila.
Osa seulonnassa löytyneistä syövistä on hitaasti kasvavia syöpiä, jotka eivät koskaan kehity hoitoa vaativiksi. Kaikki syövät kuitenkin hoidetaan, sillä etukäteen on vaikea nykyisin menetelmin, mitkä syövistä alkavat kasvaa. Tutkimusten mukaan tällaisia ylidiagnostisoituja kasvaimia on korkeintaan kymmenesosa kaikista seulontaan kutsuttujen kasvaimista.
Seulontojen yksi haittapuoli ovat myös turhat syöpäepäilyt. Seulontakuvissa voi näkyä muutoksia, jotka jatkotutkimuksissa kuitenkin todetaan hyvänlaatuisiksi. Jatkotutkimukset ja niiden odottelu aiheuttavat tutkittaville tarpeetonta huolta ja vaivaa. Selvitysten mukaan seulontamammografiassa noin yksi kuudesta seulontaan säännöllisesti osallistuneesta saa vähintään kerran turhaan kutsun jatkotutkimuksiin 50–69-vuotiaana toteutetun seulontaohjelman aikana.
Seulonnan hyötyjen ja haittojen optimaaliseen tasapainoon päästään parhaiten huolehtimalla seulonnan ja muun diagnostiikan sekä hoitojen laadunvarmistuksesta. Liiallisen testaamisen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi seulonnoille on määritelty tietyt ikähaarukat, joihin kuuluvien ihmisten seulontaa on pidetty järkevänä.
”Seulontojen hyödyistä ja haitoista on tarjolla tutkittua ja puolueetonta tietoa, jotta seulontakutsun saaneet voivat tehdä valistuneen päätöksen seulontaan osallistumisesta”, Ahti Anttila muistuttaa.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Ahti Anttila, puh. 050 380 9514
Seulontojen hyödyistä ja haitoista voi lukea tarkemmin osoitteesta: https://syoparekisteri.fi/seulonta/
https://www.ilmansyopaa.fi/tarkkaile-kehoasi/osallistu-seulontoihin/