Suomen Syöpärekisterin ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneet ja siitä hoidoilla toipuneet naiset joutuivat muita useammin turvautumaan lapsettomuushoitoihin.
Syöpähoidot saattavat vahingoittaa munasarjojen toimintaa, jolloin munarakkuloiden määrä vähenee ja munarakkulan kehitys häiriintyy. Syövästä toipuneet naiset saavatkin lapsia selvästi vähemmän kuin muu väestö.
Lapsettomuushoidot yleisempiä syövästä toipuneilla
Naiset joutuvat tuoreen väitöksen mukaan turvautumaan myös useammin lapsettomuushoitoihin. ”Tutkimuksessa selvisi, että syövästä toipuneille tehtiin koeputkihedelmöityshoitoja kaksinkertainen määrä heidän terveisiin sisaruksiinsa verrattuna”, sanoo väitöstutkija ja naistentautien erikoislääkäri Johanna Melin. Väitöksessä verrattiin myös 2000-luvun jälkeen tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja ennen 2000-luvulla tehtyihin, todettiin että luku on yli kolminkertaistunut.
Syövästä selvinneille naisille määrättiin useammin keinohedelmöityshoitoja, vähemmän vaativan munarakkulan kypsytyshoidon sijaan. Tämä johtunee syöpähoitojen aiheuttamista munasarjavaurioista jolloin keinohedelmöityshoidot ovat tehokkaampia. Sisaruksilla munarakkulan kypsytyshoito oli ensisijainen hoitovaihtoehto.
Nykyaikaisten syöpähoitojen ansiosta yli 80% lapsuudessa tai nuorella iällä syöpää sairastuvista paranee. ”Meidän tutkimuksemme osoittaakin, että 2000-luvulla on tapahtunut muutos ja lapsettomuushoitoja annetaan Suomessa nykyään yhä enemmän syövästä selvinneille naisille. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yhä useampi syövästä toipunut pystyy saamaan lapsia ja myös uskaltaa perustaa perheen”, Johanna Melin toteaa.
Raskaus ja synnytys sujuvat hyvin
Syntyneiden lasten rekisterin avulla tutkittiin väitöskirjassa myös syövästä toipuneiden naisten raskauksia ja synnytyksiä.
Tutkija Johanna Melinin väitöstutkimus vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että raskaus ja synnytys sujuivat kuitenkin syöpää sairastaneilla naisilla yleisesti ottaen hyvin.
Tutkimuksessa todettiin, että syöpää sairastaneilla naisilla on kohonnut ennenaikaisen synnytyksen riski, joka pääsääntöisesti näyttäisi johtuvan tulevan äidin sairauksista. Esimerkiksi raskauden aikainen verinen vuoto tai raskausmyrkytys johti ennenaikaiseen synnytykseen syöpää sairastaneilla naisilla useammin kuin verrokeilla.
Syövästä toipuneiden naisten synnytyksiä käynnistettiin myös 17 % sisarusten synnytyksiä useammin ja he päätyivät 36 % useammin suunniteltuihin keisarileikkauksiin. Osaselitys tähän lienee syövästä toipuneiden naisten kaksinkertainen synnytyspelko väestöverrokkeihin verrattuna.
”Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit olivat kuitenkin pienet ja lähellä sisaruksien ja muun väestön vastaavia, joten nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti”, Melin toteaa.
Johanna Melin on väitöskirjassaan tutkinut yli 24 000 naista, jotka ovat sairastaneet syövän alle 40-vuotiaana. Verrokkiryhmä koostui naisten sisaruksista tai saman ikäisistä väestöverrokeista.
Tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterin, Syntyneiden lasten rekisterin ja KELAn lääkeostorekisterin lukuihin. Väitöstyötä on rahoittanut Syöpäsäätiö, Gyllenbergin Säätiö, Ida Montinin Säätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Lasten Syöpäsäätiö Väre. Melinin väitös tarkastetaan perjantaina 17.5.2019 Helsingin yliopistossa, Haartman-instituutissa.
Johanna Melin on valmistunut Naistentautien erikoislääkäriksi Helsingin yliopistosta ja asuu perheineen Vantaalla.
Lisätietoja:
Tutkija Johanna Melin, puh 050 538 2526, johanna.melin@cancer.fi