Kohdunkaulasyövän ja rintasyövän seulontaohjelmissa on nähtävissä väestöryhmien välistä eriarvoisuutta seulontaan osallistumisessa, ilmenee Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisterin koostamista seulontaohjelmien vuosikatsauksista.
Naisten osallistumiseen syöpäseulontoihin vaikuttavat merkittävästi niin äidinkieli, sosioekonominen asema kuin koulutustausta. Työelämän ulkopuolella olevilla, vähemmän koulutetuilla sekä muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla syöpäseulontoihin osallistuminen on selvästi vähäisempää.
Suuria eroja on havaittavissa rintasyöpäseulontaan osallistumisessa etenkin työelämän ulkopuolella ja työelämässä olevien naisten välillä. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten osallistumisaktiivisuus on alimmillaan vain 62 prosenttia, kun taas hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevista jopa 87 prosenttia käy kutsun tullen mammografiatutkimuksessa.
Rintasyövän seulonnan osallistumisaktiivisuus on myös selkeästi pienempää jotakin muuta kieltä äidinkielenään puhuvilla naisilla (63 %) kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten ryhmään kuuluvilla (83 %). Kohdunkaulasyövän seulonnassa perus- ja korkeakoulutettujen osallistumisprosenteissa puolestaan on 20 prosenttiyksikön ero.
Myös seulontatuloksissa on havaittavissa eroja väestöryhmien välillä. Kohdunkaulasyövän seulonnassa suhteellisesti enemmän lähetteitä jatkotutkimuksiin ja syövän esiasteita on muunkielisillä, kouluttamattomilla ja työntekijöillä.
Väestöryhmien välinen eriarvoisuus syöpäseulonnassa on huolestuttava asia, sillä osallistumattomuus seulontoihin voi heijastua ryhmien syöpätaakkaan. Tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteristä kertoo, että vastaavia eroja on nähtävissä syöpätilastoissa: esimerkiksi kohdunkaulasyövän ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa on koulutustason mukaisia huomattavia eroavaisuuksia.
Syöpäriskiin ja hoitoennusteisiin vaikuttavat monet tekijät. Seulontojen on kuitenkin todettu olevan tehokas tapa vähentää syöpäkuolleisuutta ja kohdunkaulasyövän osalta myös sen ilmaantuvuutta.
– Seulontaan osallistumattomuuden syistä ja havaittujen erojen vähentämisen mahdollisuuksista kaivataan lisää tutkimustietoa.
Kohdunkaulasyövän seulonnassa löydösmäärät kasvussa
Vuonna 2018 kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa todettiin 29 kohdunkaulasyöpää ja 842 esiastetapausta. Todettujen kohdunkaulasyöpien määrä oli suuri aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös esiasteiden määrä on ollut kasvussa jo pitkään. Nyt niitä oli puolitoista kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten.
Suurentuneisiin löydösmääriin on osaltaan vaikuttanut HPV-testin käyttöönotto seulonnassa. Kasvu viittaa kuitenkin myös siihen, että kohdunkaulasyövän riski on Suomessa suurentunut.
– Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on alkanut suurentua etenkin 30–44-vuotiailla. Tämä johtuu ainakin osittain kasvusta taustariskissä, kuten syöpävaarallisista HPV-infektioista, Anttila sanoo.
– Kohdunkaulasyöpiä ehkäisevä seulonta on ollut Suomessa tehokasta ja vaikuttavaa. Näyttää siltä, että sille on yhä paljon tarvetta, vaikka tulevina vuosina tautiriskin odotetaankin pienentyvän, kun HPV-infektioita ehkäisevän rokoteohjelman kohdeikäryhmät tulevat seulonnan piiriin.
Kaikkiaan kohdunkaulasyövän seulontaan osallistui vuonna 2018 hieman yli 190 000 naista eli 70 prosenttia kutsutuista.
Rintasyöpäseulontaan puolestaan osallistui vuonna 2018 yli 300 000 naista eli 81 prosenttia kutsutuista. Seulontaohjelmassa löytyi lähes 2 000 rintasyöpää tai rinnan in situ -kasvainta, mikä oli suunnilleen saman verran kuin aiempina vuosina.
Sairaanhoitopiirien väliset erot seulontaosallistumisessa pitävät pintansa
Molemmissa seulontaohjelmissa on edelleen melko suuria alueellisia eroja. Kohdunkaulasyövän seulonnassa osallistuminen oli aktiivisinta Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Savossa ja heikointa Pohjois-Savossa. Rintasyövän seulonnassa osallistuminen on isoissa kaupungeissa muuta Suomea alhaisempaa.
Sairaanhoitopiireittäin naisten osallistumisaktiivisuus vaihtelee kohdunkaulasyövän seulonnassa 60–77 ja rintasyöpäseulonnassa 74–87 prosentissa. Tavoitetaso niin valtakunnalliselle kuin alueelliselle osallistumisaktiivisuudelle on vähintään 85 prosenttia.
– Ohjelman toimijoiden välillä on ollut merkittäviä eroja kutsukäytännöissä ja diagnostiikan kriteereissä. Osallistumisaktiivisuutta tulee parantaa molemmissa seulontaohjelmissa. Hyvään osallistumistasoon vaikuttavat oleellisesti kutsukäytännöt. Näytteenottoaika ja -paikka on hyvä antaa kutsukirjeessä valmiina, ja seulontaan osallistumattomille tulisi lähettää uusintakutsu, Anttila toteaa.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Ahti Anttila, ahti.anttila@cancer.fi, 050 380 9514
Tilastotieteilijä Milla Lehtinen, milla.lehtinen@cancer.fi, 050 410 8902
Tilastotieteilijä Aku Leivonen, aku.leivonen@cancer.fi, 050 574 9978
Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, nina.airisto@cancer.fi, 050 562 5760