Suomen Syöpärekisterin tutkimuksen mukaan valtakunnallisen seulontaohjelman ulkopuoliset tutkimukset kohdunkaulasyövän tai sen esiasteiden havaitsemiseksi ovat hyvin yleisiä Suomessa. Peräti kuusi kymmenestä kohdunkaulan testistä otetaan valtakunnallisen ohjelman ulkopuolella. Ulkopuoliset testit painottuvat runsaasti terveyspalveluita käyttäviin naisryhmiin.
Kohdunkaulan seulontatestien peittävyys on Suomessa hyvällä tasolla, kun huomioidaan sekä valtakunnallisessa kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa että sen ulkopuolella otettavat testit. Seulontaohjelmaan kutsutuista 70 % osallistuu seulontaan. Suomen Syöpärekisterin tutkimuksesta ilmenee, että ulkopuoliset testit huomioiden testauksen kattavuus on 86 %.
Niin seulontaohjelman kuin sen ulkopuolisten testien kattavuudessa on kuitenkin selkeitä eroja naisten sosioekonomisen aseman, äidinkielen sekä asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen mukaan testaaminen on yleisintä työelämässä olevilla, kotimaista kieltä puhuvilla sekä taajamakunnissa asuvilla naisilla. Vähiten testeissä käyvät naiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella, vieraskielisiä, kaupunkimaisessa kunnissa asuvia tai joiden sosioekonominen asema on tuntematon.
– Seulontaohjelman ulkopuoliset testit eivät näytä kaventavan sosiaalisia eroja testien kokonaispeittävyydessä, vaan ne painottuivat pääasiassa ryhmiin, joiden tiedetään käyttävän runsaasti terveyspalveluita, tutkija Maiju Pankakoski Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteristä sanoo.
Terveydenhuollossa tulisi kannustaa naisia osallistumaan valtakunnalliseen seulontaan
Kohdunkaulasyövän seulontaan kutsutaan Suomessa kaikki 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Siinä missä vanhemmat naiset osallistuvat ahkerammin valtakunnalliseen seulontaohjelmaan, erityisen paljon ja tiheästi seulontaohjelman ulkopuolisia testejä tehdään nuorilla, jopa reilusti seulontaikää nuoremmilla naisilla. Heillä havaitut syövän esiasteet eivät useimmiten etenisi syöväksi, vaan paranisivat itsestään myös ilman hoitoa. Alle 30-vuotiailla seulonnan ei ole todettu vähentävän kohdunkaulasyövän ilmaantuvuutta. Vanhemmilla naisilla seulonnan syöpää vähentävä vaikutus on hyvin merkittävä.
Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi tärkeintä olisi parantaa osallistumisaktiivisuutta seulontaohjelmaan, erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien naisten keskuudessa.
– Seulontaohjelman ulkopuolisen, oireettomien testaamisen vähentäminen säästäisi merkittävästi kustannuksia ja vähentäisi tarpeettomia esiastehoitoja. Vaikka on tilanteita, joissa ulkopuolinen testaus on tarpeen ja voi täydentää ohjelmaa, terveydenhuollossa tulisi kannustaa naisia osallistumaan valtakunnalliseen seulontaohjelmaan aina, kun heidät siihen kutsutaan, Pankakoski toteaa.
Vieraskielisistä naisista ahkerimmin seulontaohjelmaan osallistuivat venäjää ja thain kieltä puhuvat ja epätodennäköisimmin somalinkieliset. Somalia puhuvat naiset toisaalta kävivät muita kieliryhmiä useammin seulontaohjelman ulkopuolella testeissä. Heillä kokonaiskattavuus oli silti heikommalla tasolla kuin muissa kieliryhmissä.
– Seulontaohjelman tulisi entistä paremmin tavoittaa etnisiä vähemmistöjä esimerkiksi eri kielille käännettyjen materiaalien avulla, mutta myös muita keinoja on etsittävä.
Preventive Medicine -tiedelehdessä julkaistua tutkimusta varten kerättiin valtakunnallinen rekisteriaineisto kohdunkaulan seulontatestauksesta sekä seulontaohjelmasta että sen ulkopuolelta vuosilta 2010–2014.
Linkki tutkimukseen: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0091743520302437