Suomen Syöpärekisteri perustettiin vuonna 1952. Aloitteen syöpärekisterin perustamisesta teki lääketieteen tohtori Erkki Saxén, josta tuli syöpärekisterin ensimmäinen johtaja ja myöhemmin patologisen anatomian professori. Erkki Saxén viettää 100-vuotissyntymäpäiväänsä 23.8.2021.
Suomen Syöpärekisterissä pitkään työskennelleen epidemiologian professorin emeritus Matti Hakaman mukaan Erkki Saxénin merkitys syöpätilastoinnin kehittämisessä Suomessa on kiistaton.
– Kun Suomen Syöpärekisteriä perustettiin, Erkki Saxén näki tarkasti, millaista rekisteriä Suomessa tarvitaan ja mikä sen roolin tulee olla. Vastaavia ulkomaisia esikuvia, joihin olisi voinut tukeutua, ei juuri ollut olemassa.
– Saxénilla oli taito rakentaa yhtäältä itsenäinen syöpäepidemiologian tutkimuslaitos, jolla toisaalta kuitenkin on viranomaisvelvoitteita ja joka ylläpitää lakisääteistä syöpärekisteriä.
– Näkemyksellistä ja uraauurtavaa oli myös Saxénin kansainvälinen yhteistyö, jota hän piti erittäin tärkeänä, painottaa Matti Hakama.
Syöpäepidemiologian professori emeritus Lyly Teppo, joka toimi Suomen Syöpärekisterin johtajana Erkki Saxénin jälkeen, tutustui häneen jo ennen syöpärekisteriin siirtymistään.
– Tutustuin Erkki Saxéniin toimiessani patologian laitoksen assistenttina. Saxén oli vahva ja näkemyksellinen auktoriteetti sekä Helsingin yliopiston patologian laitoksella että Suomen Syöpärekisterissä, Lyly Teppo toteaa.
– Saxén ei itse ollut kovin aktiivinen epidemiologian tutkija, koska hänen kiinnostuksensa oli selvästi patologian puolella. Hänen vahvuutensa Suomen Syöpärekisterissä oli nimenomaan innovatiivisuus ja hän oli ikään kuin idealinko, jonka ajatuksia rekisterin epidemiologiset tutkijat jalostivat eteenpäin.
Rekisteristä rakentui huippuluokan tutkimuslaitos
Nuorena tutkijana Erkki Saxéniin tutustui myös epidemiologian professori emeritus Timo Hakulinen, joka myöhemmin seurasi Lyly Teppoa Suomen Syöpärekisterin johtajana.
– Saxén oivalsi hyvin, mille pohjalle rakentuu vahva ja tavoitteellinen epidemiologinen tutkimuslaitos. Suomen Syöpärekisterin ehdottomaksi vahvuudeksi muodostui lääketieteen, tilastotieteen ja tietojenkäsittelyn asiantuntijoiden ryhmä, joka toimi tiiviissä yhteistyössä.
– Saxén piti erittäin tärkeänä, että kerättyjä laadukkaita tietoja myös käytetään laadukkaasti, ja asetti tavoitteet hyvin korkealle. Suomen Syöpärekisteristä muodostuikin strategisesti merkittävää tutkimusta tekevä huippuluokan tutkimuslaitos, myös kansainvälisesti, Timo Hakulinen arvioi.
Syöpärekisteritoiminnan kansainvälinen painotus tuli nopeasti tutuksi myös Eero Pukkalalle, joka tuli taloon nuorena tutkijana suoraan yliopistolta. Syöpärekisterin entinen tutkimusjohtaja ja epidemiologian professori emeritus Eero Pukkala muistaa Saxénin korkeana auktoriteettina, mutta myös johtajana, jolla oli aikaa jutella nuorten tutkijoiden kanssa.
– Erkki Saxén piti Suomen Syöpärekisterin kansainvälisen syöpärekisteritoiminnan kärjessä. Hän ei missään nimessä halunnut, että syöpärekisteri olisi tilastojen hautausmaa. Saxén linjasi, että Suomen Syöpärekisterin tulee tehdä kunnianhimoisesti omaa tieteellistä tutkimusta, joka on myös kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua.
– Saxén ei myöskään teilannut syöpätilastojen ja epidemiologisen tutkimuksen kansanomaistamista, mikä oli aikanaan varsin poikkeuksellista. Julkaisimme vuonna 1981 syöpärekisterissä ensimmäisen Syöpä Suomessa -raportin, jossa pyrittiin ensimmäistä kertaa tarjoamaan syövän ennusteisiin ja syövän syihin liittyvää tilastotietoa kansantajuisesti. Raporttia pidettiin uraauurtavana esikuvana myös kansainvälisesti ja sen jälkeen moni muukin maa alkoi tehdä vastaavia raportteja, Eero Pukkala toteaa.