Syöpärekisterin vuosittain kokoamilla tilastoilla seurataan syöpätaakan kehittymistä muun muassa seuraamalla uusien syöpien toteamista, syövän aiheuttamaa kuolleisuutta ja syöpään sairastuneiden elossaoloa. Rekisteriaineistoa käytetään runsaasti esimerkiksi tieteellisissä tutkimuksissa, ja tilastot antavat arvokasta tietoa myös päättäjille.
Suomessa todettiin vuoden 2020 aikana yhteensä 34 760 uutta syöpää, joista naisilla 16 535 ja miehillä 18 225. Yleisimmät syövät ovat yhä naisilla rinta- ja miehillä eturauhassyöpä. Seuraavaksi yleisimmät syövät ovat molemmilla sukupuolilla suolisto- ja keuhkosyöpä.
Vuoden 2020 lopussa elossa oli yli 300 000 syöpään sairastunutta. Heistä naisia oli 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Syöpään kuoli reilut 13 000 henkeä.
Syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 70 prosenttia. Naisilla luku oli 71 prosenttia ja miehillä 69 prosenttia.
Koronapandemia vaikutti syöpätaakkaan
– Vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin noin 1 600 eli neljä prosenttia vähemmän kuin olisi odotettu ilman koronapandemiaa, Syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi sanoo.
Tässä on huomioitu pitkänajan syöpäilmaantuvuuden kasvu, joka liittyy väestön ikääntymiseen sekä syöpätilaston täydentyminen muutama vuosi tilastovuoden julkaisun jälkeen.
Uusien rintasyöpien vaje oli kuusi prosenttia (noin 330 syöpätapausta) ja eturauhassyöpien yhdeksän prosenttia (480 tapausta). Vaje oli erityisen suuri ihomelanoomissa, joita tilastoitiin 21 prosenttia (410 tapausta) vähemmän kuin olisi odotettu.
Ajantasaista syöpätilastoa voi selata jo nyt Syöpärekisterin tilastosovelluksessa. Syöpärekisteri myös aloittaa tietoluovutukset uudesta tilastosta tutkimustarkoituksiin välittömästi.
Syöpärekisterin tuottama vuoden 2020 tilastoraportti, jossa Suomen syöpätilannetta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, ilmestyy toukokuun lopulla.
Syöpätilasto perustuu terveydenhuollossa syntyviin tietoihin
Syöpätietojen keskeisimmät tietolähteet ovat terveydenhuollon toimijat ja patologian laboratoriot. Syöpien rekisteröinnin pohjana ovat patologian ilmoitustiedot, joita toimitetaan rekisteriin sähköisessä muodossa neljä kertaa vuodessa. Diagnoosivaiheessa tehtävät kliiniset syöpäilmoitukset puolestaan antavat parhaan kuvauksen syöpäsairaudesta ja sen levinneisyydestä toteamisvaiheessa.
– Kattavat tiedot mahdollistavat laadukkaan tilastoinnin, tutkimuksen ja syöpätaakan seurannan koko maassa. Tiedonkeruun toimintaympäristö on parhaillaan muuttumassa. Säännöllisesti tapahtuva sähköinen tiedonsiirto tarjoaa mahdollisuuden nopeampaan tietojen raportoimiseen. Syöpärekisterin tietojen laadukkuuden takaavat useat tietolähteet, kansallisesti yhteiset tietomallit ja koodistot sekä tietojen tarkka varmistaminen. Tulevaisuudessa Syöpärekisterin tietopohjaa on mahdollista laajentaa esimerkiksi tekstinlouhinnan kautta, Syöpärekisterin vastaava lääkäri Tomas Tanskanen sanoo.
Suomessa on myös tunnistettu tarve tautikohtaisille kansallisille laaturekistereille. Syövän osalta sen valmisteluun tarvitaan rahoitusta.
– Laaturekisterin pohjaksi tarvitaan laadukas ja luotettava rekisteri, josta saadaan yksilöityä ja poimittua jokainen tehty syöpädiagnoosi Suomessa. Suomen Syöpärekisteri on aktiivisesti mukana kehittämässä ja tukemassa kansallista tietojen systemaattista keräämistä ja käyttöä, Tanskanen jatkaa.
Lisätietoja:
Vastaava lääkäri Tomas Tanskanen, tomas.tanskanen@cancer.fi, 050 320 8035
Tilastojohtaja Janne Pitkäniemi, janne.pitkaniemi@cancer.fi, 050 372 3335
Johtaja Nea Malila, nea.malila@cancer.fi, 050 305 5730
Syöpärekisterin tilastosovelluksessa voi selata ajantasaisia tilastoja, tarkastella niitä kuvaajissa ja taulukoissa ja ladata valitsemansa tilastot omalle koneelle:
Kliinisten ilmoitusten tilasto kuvastaa syöpärekisteriin toimitettujen kliinisten syöpäilmoitusten osuutta kaikista syöpätapauksista sairaanhoitopiireittäin: