Jos katsoo Yhdysvaltojen koripallosarja NBA:n arvokkaimmiksi pelaajiksi valittujen listalta syntymämaita, huomion kiinnittyy nopeasti dramaattiseen muutokseen. Ennen vuosina 1955-2018 Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt pelaaja on voittanut palkinnon neljä kertaa, vuosina 2019-2024 jo kuudesti!
NBA:n kovimmista pelaajista kolme (Giánnis Antetokoúnmpo, Luka Dončić ja Nikola Jokić) edustavat maajoukkuetasolla Eurooppaa (Kreikka, Slovenia, Serbia), ja vaikka Jokićin Sebia oli melko lähellä jopa voittaa Yhdysvallat olympiavälierässä, mestaruus meni lopulta Atlantin länsipuolelle eli kiersi jälleen Euroopan.
Mutta miten tämä liittyy syöpäseulontaohjelmiin?
Dataa erilaisilla tavoilla ja eri lähteistä
Eurooppa on rekisteritiedon suhteen kuin Euroopan koripallomaajoukkue. Tieto on tyypillisesti pirstaleina noin 5-15 miljoonaa – joskus vähemmänkin – ihmisiä kattavissa siiloissa. Vastaavasti olympialaisissa Jokić, Dončić ja Antetokounmpo pelaavat 5-15 miljoonaa ihmistä edustavissa joukkueissa, vastassa yli 300 miljoonan koripallokansasta poimittu ”Unelmajoukkue”.
Kuvaavaa on, että maajoukkuetasolla mainitun kolmikon pelipaidoissa Serbian, Slovenian ja Kreikan maajoukkueiden nimet voidaan kirjoittaa käyttämällä kolmea eri aakkostoa kyrillisistä latinalaisten kautta kreikkalaisiin aakkosiin. Vastaava tilanne on myös seulontadatan kanssa: tietoa kerätään hyvin erilaisilla tavoilla, erilaisilla sanastoilla, eri lähteistä.
Koripallossa seuraus on, että olympiakultien voittaminen kestää, syöpäseulonnoissa tutkimusnäyttöä ohjelmien parantamiseksi kertyy hitaammin. Yhdysvallat ei toki seulonnoissa ole tämän suhteen erityinen mallimaa, mutta otammekin nyt mallia koripallomaajoukkueesta.
Iso tutkimustrendi syöpäseuloinnoissa on ohjelmien riskipohjainen mukauttaminen kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi (1). Riskipohjaista seulontaa suosittelee myös EU-komissio (2).
Riskiseulontaa voidaan tehdä kahdella eri tavalla: käyttämällä seulontaohjelmista kertyvää tietoa (esimerkiksi seulontalöydökset, osallistumishistoria) tai käyttämällä muualta kertyvää tietoa (esimerkiksi ikä, sukupuoli). Erityisesti seulontalöydösten perusteella osittaminen vaatii laajaa tietomassaa, sillä tyypillisesti yksittäisen maan seulontaohjelmassa jatkotutkimuksia ja löydöksiä kertyy melko pienelle osalle koko seulontaan kutsutusta väestöstä.
Tavoitteena harmonisoida
Syöpärekisteri johtaa EUCanScreen Joint Action -hankkeessa työpakettia, jossa tavoitteena on harmonisoida eurooppalaista seulontadataa ohjelmien laadunvalvontaa varten. Tavoitteena on sopia yhteinen malli, johon paikalliset tietoaineistot muokataan. Tämän päälle rakennetaan työkalut, joilla yhteismitallista dataa päästään hyödyntämään laajasti, mutta ilman tarvetta lähettää aineistoa pois sen kotimaasta.
Vaikka ohjelmien laadunvalvonta on ensisijainen tavoite, kaikessa työssä pidetään mukana yleistettävyys tutkimukseen.
Vastaavista hankkeista Syöpärekisterissä on kokemusta Pohjoismaisen yhteistyön ansiosta niin syöpätiedon (NordCan) kuin seulontatiedon (NordScreen) yhdistelemisestä.
Koripalloanalogiana tarkoitus on kasata olympialaisiin Euroopan tähdistöjoukkue – Lauri Markkasen johdolla.
Lähteet:
Lansdorp-Vogelaar I, Meester R, de Jonge L, Buron A, Haug U, Senore C. Risk-stratified strategies in population screening for colorectal cancer. Int J Cancer. 2022 Feb 1;150(3):397-405. doi: 10.1002/ijc.33784. Epub 2021 Sep 6. PMID: 34460107; PMCID: PMC9293115.
Council recommendation of 9 december 2022 on strengthening prevention through early detection: A new eu approach on cancer screening replacing council recommendation 2003/878/ec
