Suomessa on jo 1960-luvulta lähtien torjuttu kohdunkaulasyöpää tehokkaalla seulonnalla. Paljolti seulonnan ansiosta sairaus on nykyään harvinainen – aikaisemmin naisten kolmanneksi yleisin syöpä on tällä hetkellä sijalla 17. Kohdunkaulasyöpää vastaan on nykyään olemassa myös tehokas rokote. HPV-infektioita ehkäisevä rokote suojaa kaikilta papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä, mukaan lukien kohdunkaulasyöpä ja sen esiasteet. Suomen rokotusohjelmassa sitä on tarjottu alakouluikäisille tytöille vuodesta 2013 ja pojille vuodesta 2020.
Ennusteiden mukaan on mahdollista, että HPV-rokotteen ja tehokkaan seulonnan avulla kohdunkaulasyöpä voidaan eliminoida kansanterveydellisenä ongelmana seuraavan sadan vuoden aikana. Tällainen saavutus olisi käänteentekevä, sillä kohdunkaulasyöpä on edelleen merkittävä ongelma etenkin monissa kehittyvissä maissa, joissa seulontaa ei ole pystytty tehokkaasti järjestämään.
Vaikuttavuus on ikäriippuvaista
Seulonnan alentava vaikutus kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuteen ja kuolleisuuteen on suurinta noin 35 ikävuodesta eteenpäin. Nuorten, alle 30-vuotiaiden naisten seulonnan vaikuttavuudesta saatu tutkimusnäyttö on vähäistä. Toisaalta nuorilla korostuvat seulonnan haitat, kuten väärät positiiviset löydökset, ylidiagnostiikka ja ylihoito.
Sen sijaan 65-vuotiailla ja sitä jonkin verran vanhemmilla naisilla seulonta näyttäisi vielä ehkäisevän syöpiä. Seulonnan jatkaminen vanhemmalla iällä voisi olla hyödyllistä etenkin naisilla, jotka eivät keski-iässä ole osallistuneet seulontaan tai ovat saaneet poikkeavia tuloksia, sillä heillä kohdunkaulasyövän riski seulonnan päättymisen jälkeen on erityisen suuri. Vuonna 2022 seulonnan yläikärajaa nostettiinkin koko massa 60:sta 65:een.
Liika on liikaa?
Suomessa on organisoitu, väestöpohjainen kohdunkaulasyövän seulontaohjelma, mutta sen lisäksi muualla terveydenhuollossa tehdään paljon seulontaluonteista testaamista. Kaksituhattaluvun ensimmäisinä vuosikymmeninä noin 60 % kaikista papatesteistä otettiin muualla kuin seulontaohjelmassa. Näitä niin kutsuttuja opportunistisia testejä otettiin etenkin nuorilta naisilta, usein jo alle 30-vuotiailta, eli valtakunnallista seulontaikää nuoremmilta. Toisaalta testejä otettiin vain vähän seulontaiän jo ohittaneilta naisilta. Käytäntö on ollut ristiriidassa sen kanssa, mitä testaamisen vaikuttavuudesta tiedetään.
Opportunistiseen testiin hakeudutaan omatoimisesti tai lääkärin lähetteellä, ja näitä testejä suosivat nuorempien ikäluokkien lisäksi etenkin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat sekä kotimaista kieltä puhuvat naiset (kuva). Toisaalta näissä ryhmissä kohdunkaulasyövän riski on pienempi kuin esimerkiksi työttömillä tai vieraskielisillä naisilla. Opportunistisissa testeissä saatetaan käydä myös suositeltua useammin, jolloin niiden lisähyöty syövän ehkäisyssä on vähäinen tai olematon. Testaaminen ei siis kohdennu väestöön tasapuolisesti ja sen kustannusvaikuttavuus on kyseenalainen.
Seulonta murroksessa
Ensimmäiset HPV-rokotetut naiset ovat jo seulontaikäisiä niillä alueilla, joissa ohjelma alkaa 25-vuotiaana. Nuorten, HPV-rokotettujen ikäluokkien seulonnan järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii vielä lisätutkimuksia. Luultavasti seulontaa on järkevää vähentää tuntuvasti, sillä rokotettujen vähäisen syöpäriskin vuoksi seulonnan haitat todennäköisesti ylittävät sen hyödyt.
Toisaalta vanhemmilla, rokottamattomilla ikäryhmillä nykyisen kaltaista seulontaa on järjestettävä vielä vuosikymmeniä. Erityisen tärkeää olisi parantaa seulontaosallistumista väestöryhmissä, joissa osallistuminen sekä ohjelmaan että opportunistiseen testaukseen on tällä hetkellä heikointa.
Kutsukirjeet kunniaan
Kaikkien seulontaikäisten taustasta riippumatta kannattaa osallistua seulontaan, kun kutsu käy.
Myös seulontaohjelman ulkopuoliseen testiin voi joskus olla lääketieteellinen syy, kuten oire tai pitkä aika edellisestä testistä. Seulontaluonteinen testaaminen on kuitenkin tehokkainta, kun se toteutetaan osana valtakunnallista seulontaohjelmaa. Ohjelma ei ainoastaan tarjoa säännöllisiä testejä, vaan sen laatua kehitetään ja vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti. Näin varmistetaan, että seulonta palvelee parhaiten koko väestöä.
Kirjoitus ja kuva pohjautuvat Syöpärekisterissä toteutettuun väitöstutkimukseen Effectiveness of testing for cervical cancer in and outside a population-based screening program
