Etusivu » Seulonta » Kohdunkaulan syövän seulonta

Kohdunkaulan syövän seulonta

Kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Osassa hyvinvointialueita kutsutaan seulontaan myös 25-vuotiaat naiset. Lainsäädännön vaatimusten mukaisesti seulontatiedot toimitetaan Syöpärekisteriin, joka arvioi seulonnan laatua ja vaikuttavuutta.

Kohdunkaulasyövän seulontalogoSeulontaan osallistuu noin 70 % kutsutuista.  Jatkotutkimukseen eli kohdunkaulan tähystykseen ohjataan noin prosentti osallistuneista. Lisäksi noin viisi prosenttia kutsutaan uusintatarkastukseen ennen seuraavaa seulontakutsua (1.). Yhdeltä kolmesta seulontaan säännöllisesti osallistuvasta naisesta löytyy vähintään kerran seurantaa vaativa poikkeava seulontalöydös (2.).

Kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Seulontaan oikeutettuja ovat myös sukupuolensa mieheksi vahvistaneet henkilöt, mutta heitä ei erikseen kutsuta seulontaan. Hyvinvointialueen vastuulla on kuitenkin tarjota riittävästi tietoa oikeudesta seulontaan, seulonnan tavoitteista ja vaikuttavuudesta, seulontaan mahdollisesti liittyvistä riskeistä sekä seulonnan järjestämisestä.

Kohdunkaulan syövän seulonnassa havaitaan varsinaisen syövän lisäksi sen esiasteita. Esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan seulontaohjelmassa yli 600 vuodessa. Nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa (3.).

Myös yli 60-vuotiaiden seulonta pienentää kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta (4. ). Tästä syystä seulonta ulottuu vuodesta 2022 alkaen 65-vuotiaisiin.

Seulonnan myötä kohdunkaulan syöpä on harvinaistunut: väestössä vuosittain todetut uudet syövät ja niiden aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet viidennekseen 60-luvun tasosta (kuva). Tällä hetkellä Suomessa todetaan noin 180 uutta kohdunkaulan syöpää vuodessa, ja syöpään kuolee noin 50 naista vuodessa.

Kohdunkaulan syövän seulonnan tärkeimmät tunnusluvut löytyvät seulontatilastoista.

Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ikäluokittain vuosina 1961, 1991 ja 2015. Seulonta aloitettiin 1963, ja se laajeni koko maahan 1970-luvun alussa.
Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ikäluokittain vuosina 1961, 1991 ja 2015. Seulonta aloitettiin 1963, ja se laajeni koko maahan 1970-luvun alussa.

Käytössä useita seulontatestejä

Perinteinen kohdunkaulan seulontanäyte on Suomessa ollut niin sanottu Papa-testi, jossa kohdun kaulaosasta otettu solunäyte tutkitaan valomikroskoopin avulla. Papa-testin ohella myös HPV-testi soveltuu kohdunkaulan syövän ensisijaiseksi seulontatestiksi 35 vuotta täyttäneillä naisilla (5.). HPV-testin avulla kohdun kaulaosasta otetusta solunäytteestä etsitään ihmisen papilloomaviruksen (Human Papilloma Virus eli HPV) perimäainesta eli DNA:ta. Tavoitteena on löytää niin kutsuttuja korkean riskin HPV-tyyppejä kuten 16 ja 18.

HPV-seulontaan osallistuvalta otetaan sekä HPV- että Papa-näytteet. HPV-positiivisen testituloksen seurauksena myös Papa-näyte analysoidaan, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista.

Seulonnassa käytettävän HPV-testin on täytettävä IARC:n ja WHO:n vaatimukset (6.). Ennen käyttöönottoa uusien HPV-testien validiteetti tulee aina varmistaa vertaamalla niitä eniten tutkittuihin HC2 tai PCR GP5+/6+-testeihin.

 

Hyvä tietää kohdunkaulan syövän seulonnasta -esite (pdf)

Lisätietoa uusista näytteenottotekniikoista Käypä hoito -sivustolta

Lue lisää kohdunkaulan syövän seulonnasta Ilman syöpää -sivustolta.

HPV-rokoteohjelma

Vuonna 2013 Suomessa aloitettiin papilloomavirustartuntoja ehkäisevä HPV-rokotus osana kansallista rokoteohjelmaa (7.). Rokote tuli rokotusohjelmaan tytöille syksyllä 2013 ja pojille syksyllä 2020. Rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat eli 5.-6.-luokalla olevat oppilaat. Jos nuori ei saanut rokotetta alakouluikäisenä, rokotuksen on voinut saada myös yläkouluikäisenä. Rokoteohjelman tavoitteena on vähentää HPV-virusten ja niihin liittyvien sairauksien yleisyyttä. Toistaiseksi rokoteohjelma ei vähennä kohdunkaulan syöpiä ehkäisevän seulonnan tarvetta.

Lisätietoja

Kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien syöpäseulontojen järjestäminen on hyvinvointialueiden tehtävä. Lisätietoa syöpäseulontojen järjestämisestä löytyy Syöpäseulontojen järjestäminen -sivulta.

Seulontaohjelmien vuosiraportit tarjoavat tiiviin kokonaiskuvan seulontaohjelmien toiminnasta: Seulontojen vuosiraportit

Viitteet

  1. Riskiryhmien poimintaohje (pdf)
  2. Pankakoski M, Heinävaara S, Sarkeala T, Anttila A. High lifetime probability of screen-detected cervical abnormalities. J Med Screen 2017; 24: 201–207.
  3. Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, costs and quality of life up to the year 2017. Acta Oncologica 1997; 36 (Suppl 9): 1–60.
  4. Pankakoski M, Anttila A, Sarkeala T, Heinävaara S. Effectiveness of cervical cancer screening at age 65 – A register-based cohort study. PLoS ONE 2019; 14(3): https://doi.org/10.1371/journal.pone.0214486
    Lönnberg S, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Age-specific effectiveness of the Finnish cervical cancer screening programme. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012; 21: 1354–61.
  5. Arbyn M, Anttila A, Jordan J, Ronco G, Schenck U, Segnan N, Wiener H, Herbert A, von Karsa L. European guidelines for quality assurance in cervical cancer screening. Second edition – summary document. Ann Oncol. 2010; 21: 448–58.
  6. Meijer CJ, Berkhof J, Castle PE ym. Guidelines for human papillomavirus DNA test requirements for primary cervical cancer screening in women 30 years and older. Int J Cancer 2009;124:516–20.
  7. THL; HPV-eli papilloomavirusrokote