Syöpätaakkaa selvittävän tutkimuksen keskiössä ovat syövän aiheuttaman väestötaakan kokonaisvaltainen arviointi ja ennustaminen.
Syöpätaakkaa tarkastellaan eri väestöryhmissä, kuten sosioekonomisen aseman, etnisen taustan ja alueen suhteen.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida COVID-19-pandemian vaikutuksia syöpään Pohjoismaissa. Ensin arvioitiin pandemian vaikutusta ilmoitusaktiivisuuteen ja ilmaantuvuuteen.Parhaillaan tarkastellaan ylikuolleisuutta sekä muita kliinisempiä päätetapahtumia. Ylikuolleisuus analyysit tehdään rekisterissä.
Syöpäilmaantuvuuden kasvu ja potilaiden elossaololukujen paraneminen johtavat yhä suurempaan määrään henkilöitä, joilla on ollut syöpä. Näin ollen myös potilaiden uuden syövän vaara on kasvava haaste. Toisen syövän vaara voi liittyä ensimmäisen syövän hoitoon, tai se voi johtua samoista elintapatekijöistä kuin ensimmäinen syöpäkin. Lisäksi perinnöllisellä alttiudella on osuutensa tietyissä tunnetuissa tapauksissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää toisen syövän ilmaantuvuutta aikuisilla syöpäpotilailla.
Tutkimus on osa professori Lauri Aaltosen johtamaa kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikköä. Tutkimuksessa selvitetään mm. syövän ja liitännäissairauksien yhteyttä ja haetaan mahdollisia perinnöllistä syöpäalttiutta kantavien potilaiden ryhmiä. Tutkimus tähtää perinnöllisten tai havaittujen alttiustekijöihin pohjautuvien molekyyligeneettisten muutosten tunnistamiseen.
Tutkimusprojektin omat verkkosivut: Finnish Center of Excellence in Tumor Genetics Research
Tutkimuksen tarkoitus on tutkia, kuinka kirurgiset interventiot hyvälaatuisissa gynekologisissa sairauksissa ovat vaihdelleet ajan saatossa ja millaisia vaikutuksia sillä on kohdunrungon syövän, erityisesti endometrium- ja munasarjasyövän sekä munajohtimien syöpien ilmaantuvuuteen ja ilmaantuvuusarvioihin. Käytännöt kohdun poistojen, munasarjojen poistojen ja munajohdinten poistojen suhteen ovat muuttuneet ajan myötä, tämä voi vaikuttaa syöpien ilmaantuvuuden yli- tai aliarviointeihin.