Kohdunkaulan syövän seulonta

Joukkotarkastusrekisterissä seurataan kohdunkaulan syövän seulonnan laatua seulonnan tunnusluvuilla, jotka julkaistaan vuosittain kohdunkaulan syövän seulontatilastoissa. Joukkotarkastusrekisterin tutkimushankkeissa selvitetään kohdunkaulan syövän seulonnan hyötyjä ja haittoja.

Kohdunkaulan syövän seulonnan ja sen ulkopuolisen testauksen elämänaikainen vaikuttavuus

Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää kohdunkaulan syövän seulonnan vaikuttavuus syövän ilmaantuvuuteen ja taudin aiheuttamaan kuolleisuuteen naisväestössä. Lisäksi tarkastellaan seulonnan haittavaikutuksia, kuten väärien positiivisten testitulosten esiintyvyyttä. Tärkeitä tavoitteita seulontaohjelman kehittämisen kannalta ovat myös seulontaiän optimointi sekä seulontaohjelman ulkopuolisen testauksen vaikuttavuuden arviointi, jota ei toistaiseksi ole saatu riittävän luotettavasti tehtyä.

Tutkimuksessa käytetään joukkotarkastusrekisterin tietoja seulonnan tuloksista vuosilta 1991—2014 sekä Syöpärekisterin syöpäilmaantuvuus- ja kuolinsyytietoja. Myöhemmässä vaiheessa aineistoon lisätään myös organisoidun joukkoseulonnan ulkopuolisia tietoja koko maasta. Tietoja kerätään Papa-testeistä, kohdunsuun tähystyksistä (kolposkopia) ja kohdunkaulansyövän esiastehoidoista ja lähteinä käytetään hoitoilmoitusrekisteriä, KELAn korvaustietoja, YTHS:n aineistoja sekä terveyskeskusten Papa-näytteitä analysoivien laboratorioitten tietoja.

Hanke on käynnistynyt vuonna 2015, jolloin tutkimusluvat saatiin ja seulonnan ulkopuolisten testitietojen kerääminen aloitettiin. Ensimmäinen seulontarekisteriaineistoon perustuva osajulkaisu valmistui vuoden 2017 alussa ja se käsitteli poikkeavien seulontatulosten kumulatiivista esiintyvyyttä. Seuraava niin ikään seulontarekisteriaineistoa hyödyntävä osatyö keskittyy seulonnan vaikuttavuuteen 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla ja pyrkii vastaamaan kysymykseen, kannattaisiko seulontaa jatkaa nykyistä pidempään koko maassa.

Tutkimussuunnitelma: Kohdunkaulan syovan seulonnan ja sen ulkopuolisen testauksen elamanaikainen vaikuttavuus (pdf)

Julkaisut:

Differences in cervical test coverage by age, socioeconomic status, ethnic origin and municipality type – A nationwide register-based study

Effectiveness of cervical cancer screening at age 65 – A register-based cohort study

High lifetime probability of screen-detected cervical abnormalities

Vastaava tutkija: Maiju Pankakoski

Tutkimusryhmä: Sirpa Heinävaara, Ahti Anttila, Tytti Sarkeala

Rahoitus: Suomen Syöpäyhdistys, Syöpäsäätiö

Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto / Väestön terveyden tohtoriohjelma (DocPop)

Vaihtoehtoisten triage-metodien vaikuttavuus HPV-seulonnassa  

Kohdunkaulan syövän seulonnassa on käynnissä suuri murros HPV-testien korvatessa perinteisiä sytologisia testejä. Nykyisillä positiivisen HPV-testin triage (eli jatkotutkimus) -menetelmillä HPV-testiin pohjautuva seulonta aiheuttaa liiallista lähetekuormaa, sekä kohdunkaulan syövän esiasteiden ylidiagnostiikkaa ja tarpeettomia esiastehoitoja. Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten erilaisilla triage-menetelmillä voidaan vähentää HPV-seulonnan haittoja, kuitenkin seulonnan sensitiivisyys säilyttäen tai sitä parantaen.

Julkaisut:

Alternative cytology triage strategies for primary HPV screening

Vastaava tutkija: Maija Vahteristo

Tutkimusryhmä: Sirpa Heinävaara, Maarit Leinonen, Ahti Anttila, Tytti Sarkeala

Rahoitus: Suomen Syöpäyhdistys, Syöpäsäätiö

Yhteistyötahot: THL, Helsingin yliopisto / Väestön terveyden tohtoriohjelma (DocPop)

Nuorten naisten papa-testaus:

hyödyt, haitat ja niihin liittyvät käsitykset Suomessa

Vaikuttavaksi todetun kohdunkaulan syövän organisoidun seulontaohjelman rinnalle on Suomessa muodostunut osittain päällekkäinen erityisesti nuoriin naisiin kohdistuva ohjelman ulkopuolinen näytteenottokäytäntö. Nuorilla naisilla kohdunkaulan syöpäriski on pieni ja rutiininomaisen papa-testauksen suojavaikutus vähäinen. Itsestään parantuvien solumuutosten hoito on turhaa ja voi aiheuttaa komplikaatioita sekä tarpeetonta sairaaksi leimaamista ja huolta. Psykososiaalisten haittojen lisäksi seulontaohjelman ulkopuolinen opportunistinen näytteenotto on hyvin kallista.

Väitöskirjaprojektissa on tavoitteena selvittää seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella toteutetun papa-näytteenoton vaikutusta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen nuorilla naisilla sekä arvioida vallitsevan toiminnan aiheuttamia taloudellisia kustannuksia.  Lisäksi kyselytutkimuksen avulla on tavoitteena selvittää nuorten naisten ja hoitohenkilökunnan asenteita ja käsityksiä papa-testauksesta. Väitöskirjaprojektista saatava tieto on olennaista suunniteltaessa käytäntöjen uudistamista ja interventioita nykyisiin toimintakäytäntöihin liittyvien haittavaikutusten vähentämiseksi.

Projekti on käynnistynyt syksyllä 2015.Ensimmäisessä osajulkaisussa on arvioitu tapaus-verrokkiasetelmalla papa-testauksen vaikuttavuutta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen alle 40-vuotiaana papa-testissä käyneiden naisten joukossa. Nyt projektissa on ajankohtaisesti työn alla sekä terveydenhuollon ammattilaisille että 18—35 – vuotiaille naisille suunnattujen kyselytutkimusten suunnittelu ja toteutus.

Tutkimussunnitelma: Tutkimussuunnitelma_nuorten naisten papa-testaus (pdf)

Julkaisut:

Impact of organized and opportunistic Pap testing on the risk of cervical cancer in young women – A case-control study from Finland

Vastaava tutkija: Petra Makkonen

Tutkimusryhmä: Ahti Anttila, Sirpa Heinävaara, Tytti Sarkeala, Anni Virtanen, kyselytutkimuksissa myös Pekka Nieminen ja Nanna Sarvilinna

Rahoitus: Suomen Syöpäyhdistys, Syöpäsäätiö

Yhteistyötahot: Kyselytutkimuksissa yhteistyötä tullaan tekemään Espoon, Helsingin, Kuopion, Oulun ja Vantaan kaupunkien, YTHS:n, HUSLAB:n sekä Helsingin, Kuopion ja Oulun Yliopistollisten sairaaloiden kanssa.