Suolistosyövän seulonnasta kysyttyä
Miten seulontaan kutsuttavat on valittu?
Seulonnan kohdeikäryhmä 56–74-vuotiaat ja seulontaväli kaksi vuotta perustuvat tutkimusnäyttöön. Tämän ikäisillä seulonnasta on eniten hyötyä.
Terveydenhuollon resurssien riittämiseksi seulontaa ei voida kuitenkaan aloittaa kerralla koko kohderyhmälle. Vuonna 2022 suolistosyöpäseulonta aloitetaan koko maassa 60–68-vuotiaille miehille ja naisille, ja vuosina 2023-2024 seulontaan kutsutaan 60-70-vuotiaat. Seulonta laajenee ikäluokka kerrallaan koko kohdeväestöön vuoteen 2031 mennessä. Tällöin seulontaan kutsutaan kaikki 56-74-vuotiaat.
Seulontaohjelman toimivuutta seurataan Suomen Syöpärekisterissä. Tarvittaessa ohjelmaan tehdään muutoksia.
Voiko seulontatestin tehdä yksityisellä?
Omatoimista testausta ei suositella sen vuoksi, että testi ei vastaa seulontaa. Seulonta on ketju terveydenhuollon toimia, jotka suunnataan tietyn ikäiselle väestölle määrävälein. Testin lisäksi seulontaan kuuluvat tarvittavat jatkotutkimukset ja niiden jälkeiset erikoissairaanhoidon toimet.
Seulontaan osallistuja saa testituloksen erikseen pyytämättä suoraan itselleen. Osallistuja myös ohjataan jatkotoimenpiteisiin ja hoitoihin aina kun niihin on aihetta. Määrävälin kuluttua tulee seuraava seulontakutsu.
Seulonnan laatua ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti: jos jokin vaihe ei toimi hyvin, asia korjataan.
Seulontakutsua ei kannata odottaa, jos on oireita tai huoli syövästä. Tällaisessa tilanteessa tulee suoraan ottaa yhteyttä lääkäriin.
Miksi ulosteen veritesti eikä kolonoskopia?
Kolonoskopia eli paksusuolen tähystys on paras tapa löytää paksu- ja peräsuolisyövän esiasteet. Miksi Suomessa seulonnan ensitestinä on kuitenkin ulosteen veritesti FIT?
Ulosteen veritestin käyttö ensitestinä väestöseulonnassa johtuu sen hyväksyttävyydestä väestön keskuudessa, haittojen vähäisyydestä, edullisuudesta, käytettävissä olevista kolonoskopiaresursseista sekä vaikuttavuusnäytöstä.
FIT-seulontaan osallistutaan hyvin, koska se on helppoa: testin voi tehdä kätevästi kotona, yksi näyte riittää, sen ottamiseen ei liity ruokarajoituksia tai muita huomioitavia asioita, eikä testin ottaminen satu.
FIT on testinä käytännössä haitaton. Kolonoskopia sen sijaan on kajoava toimenpide, ja se edellyttää aina suolen tyhjennystä etukäteen. Kolonoskopiaan liittyy haittavaikutusten riski (infektio, verenvuoto, suolen puhkeaminen).
Ulosteen veritesti käyttö ensimmäisenä seulontatestinä kohdentaa rajalliset henkilöstö- ja tilaresurssit osuvammin. Se on myös edullinen seulontamenetelmä. Vaikka testi täytyy toistaa säännöllisesti, on kahden vuoden välein 56–74-vuotiaille lähetetty FIT huomattavasti edullisempi kuin kerran tehty kolonoskopia. Kolonoskopiaa ensitestinä käyttävistä seulontatutkimuksista ei myöskään ole vaadittavaa väestötason vaikuttavuusnäyttöä.
Mitä tapahtuu positiivisen tuloksen jälkeen?
Suurin osa positiivisen testituloksen saaneista etenee jatkotutkimuksiin, ensisijaisesti kolonoskopiaan. Jos jatkotutkimuksessa ei havaita korkean syöpäriskin löydöstä, eli paksusuoli vaikuttaa terveeltä ja verenvuodon syy todetaan hyvänlaatuiseksi (esimerkiksi peräpukamat), henkilö kutsutaan seuraavan kerran seulontaan kuuden vuoden kuluttua. Korkean riskin löydöstä (esiasteet, syövät) hoidetaan ja seurataan erikoissairaanhoidon normaalien käytänteiden mukaisesti ja seuraava kutsu seulontaan tulee kymmenen vuoden kuluttua.
Positiivisen tuloksen jälkeen jatkotutkimuksiin ei kuitenkaan ohjata henkilöitä, joiden koko paksu- ja peräsuoli on poistettu tai jotka ovat aktiivisessa tähystysseurannassa. Tähystysseurantaa edellyttävät useimmiten tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD: Crohnin tauti tai haavainen paksusuolitulehdus) tai hoidettu suolistosyöpä. Kolektomia- ja IBD-potilaat poissuljetaan seulonnan kohdeväestöstä, eli heitä ei jatkossa kutsuta seulontaan. Suolistosyövän vuoksi seurannassa olevat saavat seuraavan seulontakutsun kymmenen vuoden kuluttua syöpädiagnoosistaan, jos he kuuluvat tuolloin vielä seulonnan kohdeikäryhmään.
Keiden ei tarvitse osallistua seulontaan?
Jos olet seurannassa, johon kuuluu toistuvia kolonoskopiatutkimuksia esimerkiksi syöpähoidon jälkeen, polyyppien varalta tai tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi, sinun ei tarvitse osallistua seulontaan. Saat jo tarvitsemasi seurannan. Seulontaan ei myöskään ole tarvetta osallistua, jos koko paksu- ja peräsuoli on poistettu.
Voiko seulonnasta jäädä pois?
Seulontaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Jos ei osallistu kutsun saatuaan, seuraava kutsu seulontaan tulee kahden vuoden päästä 74-vuotiaaksi asti. Seulontakutsuja ei Suomessa voi estää.
Seulontaan osallistumattomille lähetetään yksi muistutus. Käytännöllä pyritään varmistamaan, että seulontaan oikeutetut saavat mahdollisuuden osallistumiseen myös postin kulun ongelmien, unohtamisen, testivälineen hukkumisen tms. syiden tilanteissa.