Meta-analyysi: Nuorten naisten kohdunkaulasyövän esiastemuutokset paranevat usein itsekseen

Puolet keskivaikeista kohdunkaulasyövän esiastemuutoksista paranee kahden vuoden seurannassa ilman hoitoa. Tieto selviää BMJ:ssä julkaistusta systemaattisesta katsauksesta ja meta-analyysista, jonka tekijöinä oli pääasiassa HUS:n tutkijoita. Syöpärekisterin tilastojen valossa alle 30-vuotiaiden kohdunkaulasyöpä on hyvin harvinainen.

HUS:n tiedotteen mukaan valtaosa keskivaikeista kohdunkaulasyövän esiastemuutoksista, etenkin nuorilla naisilla, paranee ilman hoitoa. Muutosten aktiivinen seuranta välittömän sähkösilmukkahoidon sijaan on perusteltua etenkin, jos nainen on nuori, suunnittelee raskauksia ja pystyy sitoutumaan seurantaan.

Nuorten naisten kohdunkaulasyövät ovat hyvin harvinaisia. Syöpärekisterin tilastoista selviää, että kuudentoista vuoden aikana (2000-2015) Suomessa todettiin yhteensä 162 kohdunkaulasyöpää (levyepiteeli- tai adenokarsinoomatyyppisiä) alle 30-vuotiailla naisilla, eli keskimäärin alle 10 vuodessa. Kolmannes tapauksista oli mikroinvasiivisia, eikä näistä yksikään aiheuttanut kuolemaa. Toinen kolmannes tapauksista oli adenokarsinoomia. Kaiken kaikkiaan alle 30-vuotiaana todettujen kohdunkaulasyöpien aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisia. Yhteensä noina vuosina todettiin lähes 2500 kohdunkaulasyöpää (levyepiteeli- tai adenokarsinoomatyyppisiä) Suomessa.

Kohdunkaulasyöpää aiheuttava HPV-infektio on hyvin yleinen nuorilla. Yli 90 % HPV:n aiheuttamista lievistä solumuutoksista paranee itsekseen muutaman vuoden kuluessa, ja paraneminen on todennäköisintä nuorilla naisilla. Nuorten naisten testaamisesta ja esiastehoidoista aiheutuu paljon kustannuksia, mutta näyttöä niiden vaikuttavuudesta ei ole pystytty osoittamaan Suomen Syöpärekisterin tutkimuksissa. Alle 30-vuotiaiden kohdalla tulisi siis liiallisten esiastehoitojen lisäksi välttää myös tarpeetonta irtosolunäytteen ottamista.

 

Julkaisut:

Tainio, K. et al. (2018). Clinical course of untreated cervical intraepithelial neoplasia grade 2 under active surveillance: systematic review and meta-analysis. bmj, 360, k499.

Makkonen, P. et al. (2017). Impact of organized and opportunistic Pap testing on the risk of cervical cancer in young women–A case-control study from Finland. Gynecologic oncology, 147(3), 601-606.

Salo, H. et al. (2014). Divergent coverage, frequency and costs of organised and opportunistic Pap testing in Finland. International journal of cancer, 135(1), 204-213.