Syövän hoitotulokset ja potilaiden selviytyminen sairaudestaan ovat parantuneet Pohjoismaissa, ilmenee Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin syöpärekisterien ja Karoliinisen instituutin yhteistyössä tekemästä tutkimuksesta.
NORDCAN-tietokantaa hyödyntävässä tutkimuksessa selvitettiin yhdeksän yleisen syövän suhteellisten elossaololukujen muutosta vuosina 1990–2016. Mukana vertailussa olivat paksu- ja peräsuolen syövät, ihon melanooma, keuhko-, rinta-, munuais-, eturauhas-, munasarja- sekä kohdunrungon syövät. Kaikissa viidessä maassa niin vuoden kuin viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat näissä syövissä parantuneet.
Kehitys syövästä selviytymisessä yhden ja viiden vuoden elossaololukujen perusteella on ollut yleisesti ottaen melko tasaista kaikissa viidessä Pohjoismaassa. Aiemmin havaitut maiden väliset erot ovat pienentyneet. Suomessa erityisesti rintasyövän ja eturauhassyövän elossaololuvut ovat Pohjoismaiden korkeimpia.
Tanska petrasi syöpäpotilaiden elossaololuvut samalle tasolle
Huomionarvoista tutkimuksessa oli myös Tanskan tulokset. Tanskassa syövän hoitotulokset olivat aiempien tutkimusten perusteella ja nyt tutkittavan ajanjakson alussa lähes kaikissa tutkituissa taudeissa selvästi muita Pohjoismaita heikompia, mutta tutkimusjakson aikana elossaololuvut maassa nousivat muiden kanssa samalle tasolle. Suotuista kehitystä selitetään esimerkiksi 2000-luvun vaihteessa laaditulla kansallisella syöpäsuunnitelmalla ja investoinneilla, joiden avulla hoitopolkuja on yhtenäistetty.
Suomessa selkeimmin myönteistä edistystä on tapahtunut naisilla peräsuolen ja munasarjojen syövistä selviytymisessä (viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut) ja miehillä eturauhasen ja peräsuolen syövistä selviytymisessä. Sen sijaan keuhkosyövän ja munuaissyövän elossaololukujen parantuminen oli Suomessa tutkitulla aikajaksolla muita Pohjoismaita vaatimattomampaa.
– Seurattaessa potilaita tuoreimmalla periodilla, vuosina 2017–2019, Suomen luvut ovat samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa tutkimuksen seurantajakson lopulla: keuhkosyövässä viiden vuoden elossaololuku on naisilla 26 % ja miehillä 17 %, munuaissyövässä naisilla 79 % ja miehillä 74 %, sanoo vastaava lääkäri, LT Anni Virtanen Suomen Syöpärekisteristä.
– Osin havaitut erot saattavat selittyä myös rekistereihin päätyvillä tapauksilla. Suomessa rekisteriin tilastoidaan kattavasti myös vanhojen ihmisten myöhäisvaiheen syöpiä, joissa diagnoosin varmistus perustuu pelkkään kliiniseen tautikuvaan eikä aktiivista syövän parantavaa hoitoa enää ehditä antaa. Näiden tapausten poisjättäminen analyysista parantaisi edelleen erityisesti keuhkosyövän ennustetta.
Syövän hoitotulosten kehittymistä kannattaa seurata
Syövästä selviytymisen parantumiseen vaikuttaa moni asia. Viimeisten vuosikymmenten aikana syövän diagnostiikka on kehittynyt ja hoitovaihtoehdot lisääntyneet. Syöpäpotilaiden hoitopolkuja on pyritty kehittämään myös muualla kuin Tanskassa kansallisten suunnitelmien mukaisesti 2000-luvun alusta lähtien. Taudin varhaisen toteamisen parantuminen, syöpähoitojen keskittäminen ja hoitoon pääsyn nopeutuminen näkyvät kohentuneina hoitotuloksina.
Pohjoismaissa selviydytään syövästä parhaiten Euroopan maista. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin tullut ilmi eroavaisuuksia syövän hoitotuloksissa Pohjoismaidenkin välillä: esimerkiksi edellinen NORDCAN-tutkimus vertaili syövästä selviytymistä Pohjoismaissa vuonna 2010. Vaikka nyt julkaistun tutkimuksen mukaan elossaololuvuissa on yhä havaittavissa vaihtelua viiden maan välillä, kymmenen vuotta sitten havaitut merkittävät erot ovat tasoittuneet.
– Vastaavien tutkimusten toistaminen on tärkeää, jotta pystymme seuraamaan syövän hoitotulosten kehittymistä ja kohdistamaan toimenpiteitä niiden parantamiseksi edelleen. Syöpärekisterit ovat tässä tärkeässä roolissa. Suomessa rekisterin kattavuus todettujen syöpien ja niiden solutyypin osalta on erinomainen, mutta mitä enemmän ja tarkemmin saamme tietoja syövän levinneisyydestä jo toteamishetkellä, sitä paremmin ymmärrämme syövästä selviytymisen vaihteluja maamme sisällä ja maiden kesken, Virtanen toteaa.
Lisätietoja Suomessa:
Anni Virtanen, vastaava lääkäri, 050 467 7351, anni.virtanen@cancer.fi
Nea Malila, johtaja, 050 305 5730, nea.malila@cancer.fi
Julkaisun tiedot: Frida Lundberg, Therese Andersson, Mats Lambe, Gerda Engholm, Lina Morch, Tom Børge Johannesen, Anni Virtanen, David Pettersson, Elinborg Olafsdottir, Helgi Birgisson, Anna Johansson, Paul Lambert (2020) Trends in cancer survival in the Nordic countries 1990–2016: the NORDCAN survival studies. Acta Oncologica. DOI: 10.1080/0284186X.2020.1822544
Linkki tutkimukseen: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0284186X.2020.1822544