Kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpien lisäksi syöpätapauksia ja -kuolemia rekisteröidään myös tarkemmin määrittelemättömiksi kohtusyöviksi. Näitä syöpiä ei kuitenkaan yleensä huomioida kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpätaakkaa raportoidessa.
Suomen Syöpärekisterissä tehty tutkimus osoittaa, että kohdunkaulan ja kohdunrungon syövästä johtuvia kuolemia on Pohjoismaissa jopa noin 20 prosenttia ilmoitettua enemmän, kun otetaan huomioon tarkemmin määrittelemättömiksi kohtusyöviksi rekisteröidyt syöpätapaukset ja -kuolemat.
Kohdusta lähtöisin olevia syöpätapauksia ja -kuolemia ilmoitetaan syöpärekistereihin kohdunkaulan ja kohdunrungon syöpien lisäksi vaihtelevasti tarkemmin määrittelemättöminä kohtusyöpinä. Tämä on ongelmallista etenkin syöpätaakan arvioinnin näkökulmasta. Syöpärekisterin tutkimuksessa tarkemmin määrittelemättömät kohtusyöpätapaukset ja -kuolemat kohdennettiin uudelleen joko kohdunkaulan tai kohdunrungon syöväksi. Kohdentamisessa oletettiin, että tarkemmin määrittelemättömät kohtusyövät noudattavat kohdunkaulan- ja kohdunrungon syöpien ikäryhmittäistä jakaumaa kussakin Pohjoismaassa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Pohjoismaista NORDCAN-tietokantaa, johon on koottu kansallisista syöpärekistereistä tiedot syöpätapauksista ja syöpäkuolemista. Aineisto kattoi kaikkien Pohjoismaiden syöpätiedot vuosilta 1960–2016 luokiteltuna ICD-10-järjestelmän mukaisesti kohdunkaulasyöpiin (C53), kohdunrungon syöpiin (C54) ja tarkemmin määrittelemättömiin kohtusyöpiin (C55).
Rutiineilla suuri merkitys laadukkaan syöpätilastotiedon tuottamisessa
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa syöpäkuolemien kuolinsyy varmistetaan yhdistämällä tiedot syöpärekisteriin ja korjaamalla tarpeen mukaan. Syöpärekisterin tutkimus osoittikin, että Suomessa tarkemmin määrittelemättömien kohtusyöpien osuus kaikista rekisteröitävistä kohtusyöpäkuolemista on huomattavasti muita Pohjoismaita matalampi, noin 3 %. Muissa Pohjoismaissa osuus vaihtelee 20–35 % välillä.
Tulokset alleviivaavat kuolinsyy- ja syöpärekisteröinnin rutiinien merkitystä laadukkaan syöpätilastotiedon tuottamisessa.
– Esimerkiksi eurooppalaisissa kohdunkaulasyövän seulontaohjeissa suositellaan, että syöpärekisteriä käytetään kuolinsyiden todentamisessa, jotta kohdunkaulasyövän kuolleisuutta ei aliarvioida, tutkija Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.
Kohdunkaulasyöpä on tehokkaasti ehkäistävissä seulonnalla
Kohdunkaulan syöpä ja kohdunrungon syöpä ovat hyvin erityyppisiä syöpätauteja.
Kohdunrungon syöpää esiintyy pääasiassa vanhoilla naisilla, ja sen ilmaantuvuus on suurimmillaan 75–85-vuotiailla naisilla. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus taas painottuu nuorempiin ikäryhmiin. Suomessa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurinta 45–49-vuotiailla, mutta Pohjoismaissa yhteensä ilmaantuvuushuippu on jo 35–39-vuotiaiden naisten keskuudessa.
Kummankin syövän osalta kuolleisuus painottuu vanhempiin ikäryhmiin, mutta kohdunkaulan syövän osalta kuolleisuus on kohonnut jo alle 50-vuotiailla.
Kohdunkaulasyöpä on tehokkaasti ehkäistävissä seulonnalla, johon kutsutaan Suomessa nykyisin 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Seulontaohjelma on Suomessa vähentänyt syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta noin 80 prosentilla.
Vuonna 2013 alkanut tyttöjen HPV-rokotusohjelma, joka laajeni myös poikiin vuodesta 2020 alkaen, vähentää myös radikaalisti kohdunkaulasyöpien määrää. Rokotusohjelman vaikutus rajoittuu kuitenkin rokotettuihin ikäryhmiin.
Tutkimuksen tiedot:
Partanen V-M, Heinävaara S, Anttila A, Hakkarainen J, Lönnberg S. Setting the record straight— Correcting uterine cancer incidence and mortality in the Nordic countries by reallocation of unspecified cases. Acta Obstet Gynecol Scand. 2022;00:1–11, saatavilla verkossa https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/aogs.14314 (linkki avautuu uuteen välilehteen)