Pohjoismaisten syöpärekisterien syöpäepidemiologisen tutkimuksen ANCR-symposium pidetään parhaillaan Helsingissä.
Syövästä selviytyminen on selvästi parantunut viime vuosikymmeninä. Syöpätaakan lieventämiseksi tehtyihin toimiin voi syystä olla tyytyväinen, mutta tunteeseen ei pidä tuudittautua. Syövän aiheuttaman kärsimyksen torjumiseksi riittää työtä jatkossakin.
– Pahanlaatuiset kasvaimet ovat yhä yksi Pohjoismaiden yleisimmistä kuolinsyistä, ja syöpä yleistyy nopeammin kuin koskaan ennen Suomessakin. Noin 36 000 suomalaista sairastuu joka vuosi syöpään, ja vuonna 2035 määrän ennakoidaan olevan 10 000 nykyistä suurempi. Jo nyt vuosittain jää liki 200 000 elinvuotta elämättä syöpäkuolemien vuoksi, Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi sanoo.
Ilman syöpärekisterien tuottamaa tutkimus- ja rekisteritietoa syöpätaakan pienentäminen ei ole mahdollista. Syöpäepidemiologinen tutkimus auttaa yhteiskuntaa ja terveydenhuoltoa suuntaamaan voimavarojaan vaikuttavasti nyt ja tulevaisuudessa.
– Syöpärekisterien ansiosta tiedämme, mitkä ovat syövän riskitekijöitä ja miten syövän syntyä voidaan ehkäistä. Tiedämme, miten paljon hyötyä valtakunnalliset, organisoidut syöpäseulontaohjelmat tuovat. Tällaisten tutkimusten tekemisessä pohjoismaisten syöpärekistereillä on pitkät perinteet, tutkimusjohtaja Sirpa Heinävaara kertoo.
Syöpäepidemiologinen symposium on harvinaisuus
Pohjoismaisten syöpärekisterien yhdistyksen ANCR:n jokavuotinen tieteellinen symposium pidetään tänä vuonna Suomessa. Helsingissä on parhaillaan koolla yli 140 syöpäepidemiologian ja -rekisteröinnin asiantuntijaa.
– Kokemusten ja näkökulmien jakaminen pohjoismaisten kollegojen kesken on tärkeää, jotta löydämme ajantasaiset keinot syöpätaakan vähentämiseksi. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun syöpärekisterien toimintaympäristö muuttuu nopeasti, Pitkäniemi toteaa.
Teknologian edistymisen myötä ihmisiä ja kasvaimia kyetään tutkimaan entistä tarkemmin, mikä puolestaan on johtanut tietomäärän valtavaan kasvuun. Koneoppiminen ja tekoäly tehostavat tietokoneiden laskentatehoa ja analyysimenetelmiä alati lisääntyvästä datasta. Tämä kehitys sekä haastaa että avaa uusia mahdollisuuksia niin syöpärekisteröinnissä kuin -tutkimuksessa.
Syöpärekisterit ovat kuitenkin yhä samojen perustavanlaatuisten, kansanterveyttä koskevien kysymysten äärellä kuin ne olivat silloin, kun ne yli 70 vuotta sitten perustettiin. Mikä aiheuttaa syöpää? Miten voimme havaita syövän aikaisemmin? Miten voimme parantaa syöpään sairastuneiden elämää?
– Maailmalla on paljon tiettyihin syöpätauteihin keskittyviä konferensseja, mutta syöpäepidemiologiaan keskittyvä tieteellinen symposium on pohjoismainen harvinaisuus. Syöpä- ja väestörekisterimme ovat kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuisia. Vaikka eri mailla on syöpätaakan suhteen paljon eroavaisuuksia, meillä on samankaltaisia haasteita. Pohjoismaissa onkin tehty rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimusta yhdessä jo vuosikymmenten ajan. Vuosittaisia yhteisiä kokouksiakin on järjestetty jo vuodesta 1966 lähtien, Heinävaara sanoo.