Suolistosyövän seulonta

Suomessa käynnistettiin uuteen kotitestiin perustuva suolistosyövän seulonta vuonna 2019 vapaaehtoisissa kunnissa.

Ensimmäisen pilottivuoden (huhtikuu 2019 – huhtikuu 2020) aikana seulontaan kutsuttiin kaikki osallistuvien kuntien 60–66-vuotiaat miehet ja naiset, yhteensä lähes 28 000 henkilöä. Seulontatestinä käytettiin immunokemiallista ulosteen veritestiä (FIT). Testipositiivisuuden raja-arvo asetettiin naisilla matalammaksi kuin miehillä, koska yhtenä tavoitteena oli selvittää, kaventaako sukupuolikohtaisten seulontaprotokollien käyttö seulonnan eroja miesten ja naisten välillä.

Helmikuussa 2021 julkaistujen ensitulosten mukaan seulontaan osallistuminen oli erinomaisella tasolla. Lähes neljä viidestä kutsutusta osallistui seulontaan eli lähetti ulostenäytteen seulontalaboratorioon. Naisten osallistumisaste 83 % oli korkeampi kuin miesten 75 %. Uusintakutsujen käyttö paransi selvästi molempien sukupuolten osallistumista. Positiivisen seulontatuloksen sai 2,4 % naisista ja 2,8 % miehistä. Seulonnan avulla löydettiin 37 suolistosyöpää sekä 116 edennyttä adenoomaa. Edenneiden adenoomien havaitsemisaste ja positiivisuuden ennustearvo olivat korkeammat miehillä kuin naisilla. Syöpien osalta ne olivat sukupuolilla lähes yhtenevät (1.).

Tutkimus osoittaa, että FIT-testiin perustuvassa väestöseulonnassa voidaan käyttää sukupuolikohtaista seulontaprotokollaa, jossa on erilaiset raja-arvot miehille ja naisille. Tuloksista ei voi kuitenkaan vielä päätellä, onko kyseinen strategia tehokkaampi kuin yhtenäinen seulontaprotokolla.

Vuonna 2021 ohjelman kohdeikäryhmä laajenee 60–68-vuotiaisiin. Ohjelmaan kutsuttujen ja osallistuneiden seurantaa jatketaan aktiivisesti.

Suunnitelmien mukaan suolistosyövän seulonta laajenee lähivuosina valtakunnalliseksi ohjelmaksi (2.). Voit lukea lisää ohjelmasta Seulonta-osiosta.

Suolistosyövän seulonnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Syksyllä 2020 käynnistyneen hankkeen päätavoite on suolistosyövän seulontaohjelman kehittäminen sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi ja ennustaminen. Tavoitteeseen pyrimme tutkimalla erilaisia tapahtumahistoriadataan käytettäviä tilastollisia monitilamalleja mikrosimulaatioineen. Metodiikkaa on tarkoitus myöhemmin laajentaa muiden seulontaohjelmiin.

Lue lisää Towards optimized colorectal cancer screening in Finland -tutkimushankkeesta (pdf, englanniksi).

Suolistosyövän seulonta 2004–2016

Suomessa oli vuosina 2004–2016 käynnissä suolistosyövän seulonta tutkimusasetelmassa, joka kattoi laajimmillaan lähes puolet kohdeväestöstä.

Seulonnassa puolet 60–69-vuotiaista miehistä ja naisista kutsuttiin seulontaan ja puolet jäi vertailuryhmäksi, jotka eivät saaneet seulontakutsua. Seulontatestinä käytettiin guajakkipohjaista ulosteen veritestiä (gFOBT). Noin 70 prosenttia kutsutuista osallistui seulontaan eli lähetti ulostenäytteen seulontalaboratorioon. Vuoden 2016 loppuun mennessä seulontaan oli osallistunut reilut 200 000 naista ja miestä. Kolme sadasta seulontaan osallistuneesta ohjattiin jatkotutkimuksiin kolonoskopiaan eli suoliston tähystykseen. Syöpiä tai vaikeita esiasteita löytyi noin joka kymmenenneltä tähystykseen lähetetyltä (3.).

Vuonna 2015 julkaistiin väliraportti, jossa tarkasteltiin seulonnan vaikutusta suolistosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen (4.). Siinä ei 4,5 vuoden keskimääräisen seuranta-ajan jälkeen havaittu eroa seulontaan kutsuttujen ja kutsumattomien välillä. Seulontaan kutsutuilla miehillä suolistosyöpäkuolleisuus oli alhaisempi ja naisilla korkeampi kuin heidän seulontaan kutsumattomalla vertailuryhmällään. Seulonta kuitenkin vähensi suolistosyöpäkuolleisuutta tutkimukseen osallistuneissa kunnissa, kun seulonnasta johtuva hyvien käytäntöjen leviäminen otettiin huomioon (5.). Ohjelmaan kutsuttujen ja osallistuneiden seurantaa jatketaan edelleen.

Viitteet:

  1. Sarkeala T, Färkkilä M, Anttila A ym. Piloting gender-oriented colorectal cancer screening with a faecal immunochemical test: population-based registry study from Finland. BMJ Open 2021 doi:10.1136/bmjopen-2020-046667
  2.  New strategy for CRC screening in Finland (pdf)
  3. Malila N, Anttila A, Hakama M. Colorectal cancer screening in Finland: details of the national screening programme implemented in Autumn 2004. J Med Screen 2005; 12: 28–32.
  4. Pitkäniemi J, Seppä K, Hakama M ym. Effectiveness of screening for colorectal cancer with a faecal occult-blood test, in Finland. BMJ Open Gastro 2015; 2: e000034.
  5. Miettinen J, Malila N, Hakama M ym. Spillover improved survival in non-invited patients of the colorectal cancer screening programme. J Med Screen 2018; 25: 134-40.

Suolistosyövän seulonnan vaikutukset elintapoihin ja elämänlaatuun

Kyselytutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suolistosyövän seulonnan vaikutuksia seulottujen terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja elintapoihin. Vaikutuksia on tutkittu yhdistämällä Suomen Syöpärekisterin seulontaa ja syöpiä koskevia tietoja kyselytutkimuksella kerättyyn tietoon. Tutkimus on osa laajempaa suolistosyövän seulonnan arviointia.

Aineisto kerättiin vuosina 2010 ja 2012 vuonna 1951 syntyneiltä satunnaisesti valituilta miehiltä ja naisilta. Kysely lähetettiin samoille henkilöille vuotta ennen heidän ensimmäistä kutsuaan suolistosyövän seulontaan ja uudestaan seulontakutsua seuraavana vuotena. Kyselylomakkeita lähetettiin yli 10 000 molempina vuosina.

Kyselylomakkeessa on kysytty suolistosyövän kannalta merkityksellisiä elintapoja, kuten tupakointi-, alkoholinkäyttö-, liikunta- ja ravintotottumuksia, suolistosyöpää koskevaa tietämystä ja huolestuneisuutta, sekä edeltävien kolmen kuukauden aikana koettuja suolisto-oireita. Puolessa lähetetyistä lomakkeista kysyttiin myös elämänlaatua 15D mittarilla.

Tutkimuksen aineisto on sekä sisällöltään että kooltaan kansainvälisesti merkittävä. Jos olet kiinnostunut kyselyaineistosta tutkimuskäyttöön, ota yhteyttä Elli Hirvoseen, joka neuvoo tietopyynnöissä: kirjaamo@cancer.fi.

Tärkeimmät julkaisut:

Effect of a pre-screening survey on attendance in colorectal cancer screening: a double-randomized study in Finland

Respondent selection in a repeated survey on lifestyle within the randomized colorectal cancer screening programme

Lifestyle in population-based colorectal cancer screening over 2-year follow-up

Vastaava tutkija: Nea Malila

Tutkimusryhmä: Sirpa Heinävaara, Sanni Helander, Maija Jäntti, Suvi Mäklin, Tytti Sarkeala

Rahoitus: Syöpäsäätiö, psykososiaalisen syöpätutkimuksen apuraha 2009

Yhteistyötahot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL